Viranomaiset ovat arvioineet, että Havaijin Kilauea-tulivuoren lähellä riskivyöhykkeellä asuu noin 10 000 ihmistä. Tähän mennessä 2 000 heistä on evakuoitu ja loppuja on kehotettu jättämään vapaaehtoisesti kotinsa. Laavan alle on jäänyt noin 30 kiinteistöä.

Kivenjärkäleiden ja laavan lisäksi Kilauea saattaa asiantuntijoiden arvion mukaan sylkeä sisuksistaan tuhkapilven, joka voi ulottua yli 6 000 metrin korkeuteen. Kilauea on aktiivinen tulivuori, joka on purkautunut välillä pitkäänkin yhtäjaksoisesti. Erityisen voimakas purkaus sattui vuonna 1924; tuolloin saari hautautui tuhkaan moneksi kuukaudeksi.

”Oletan, että näin tapahtuu seuraavaksi”, kommentoi Don Swanson Havaijin Vulkaanisesta observatoriosta New Scientist -lehden haastattelussa.

Kilauea on ollut epätavallisen aktiivinen huhtikuun lopusta lähtien, jolloin tulivuoren huipulla sijaitseva laava-alue romahti merkkinä tulevasta purkauksesta. Siitä lähtien vuoreen on auennut useita railoja, joista valuu sulaa magmaa eli kiviainesta (jota kutsutaan sen kraatterista poistumisen jälkeen laavaksi).

Toukokuussa aluetta koetteli maanjäristys, jonka magnitudi oli 6,9. Tulikuuma laava on myös päässyt kosketuksiin veden kanssa muodostaen höyrypilviä.

Tulivuorenpurkaukseen saattaa jatkossa liittyä räjähdyksiä, jos laajat kivenjärkäleet putoavat vuoren epävakailta seinämiltä alas ja tukkivat purkauskohtia. Edellisessä vuoden 1924 tulivuorenpurkauksessa tapahtui noin 60 räjähdystä neljässä kuukaudessa.

Räjähdykset tuottaisivat Swansonin mukaan kiviä, jotka sinkoutuisivat vuoresta ”kuin tykinkuulat, jotka painavat 10 tonnia ja ovat läpimitaltaan 2 metriä”.

Jos räjähdyksiä tapahtuu nytkin, kivenjärkäleiden arvioidaan päätyvän noin kilometrin säteelle vuoren huipusta, ja tämä alue on onneksi autiota. Pienempiä kiviä saattaa kuitenkin päätyä kauemmas, asutusalueille asti.

”Ne voivat satuttaa, mutta ne eivät koidu kenenkään kuolemaksi”, Swanson arvioi.

Suuri riski ihmisten terveydelle ja lentoliikenteelle muodostuu myös hienojakoisesta tuhkasta, joka voi tukkia pääväylät ja kertyä rakennuksiin. Vuonna 1924 raiteille laskeutunut tuhka esti muun muassa junaliikenteen.

”Tuhkasta on riesaa, etenkin, jos sen kertyminen jatkuu useita viikkoja. Olen ollut monta kertaa tuhkasateessa, ja hankalinta on estää sitä menemästä silmiin”, sanoo Tina Neal Havaijin Vulkaanisesta observatoriosta.

Tuhkasateessa tulisi käyttää suojalaseja ja hengityssuojainta, sillä hienojakoinen, rikkiyhdisteitä sisältävä tuhka on haitallista silmille ja keuhkoille.