Herpestä aiheuttava virus HSV1 saattaa olla taustalla Alzheimerin tautiin sairastumisessa. Yhteys näiden kahden taudin välillä on jo aiemmin havaittu. Uudessa tutkimuksessa on kuitenkin nyt osoitettu, kuinka viruslääkityksellä on pystytty merkittävästi vähentämään Alzheimerin taudin puhkeamista potilailla, joilla on ankaria herpesinfektioita.

Tähän tulokseen on päätynyt molekylaarisen mikrobiologian emeritaprofessori Ruth Itzhaki Oxfordin yliopistosta. Hänen tuorein artikkelinsa on julkaistu lehdessä Frontiers in Ageing Neuroscience. Siinä hän esittää, että Alzheimerin tautia lääkittäisiin viruslääkkeillä.

Itzhakilla on yli 25 vuoden tutkimusura aiheen parissa. The Conversation on julkaissut Itzhakan aihetta koskevan kirjoituksen. Siinä tutkija kertoo, että hänen tutkimusryhmänsä havaitsi vuonna 1991, että monilla vanhuksilla on HSV1-virus aivoissaan.

Lisäksi Itzhaki kuvaa, että vuonna 1997 tutkimusryhmä osoitti, että HSV1-virus antaa vahvan riskin sairastua Alzheimerin tautiin, mikäli se on aivossa potilaalla, jolla on geenimuunnos APOE-ε4. Se tuottaa kasvavan riskin sairastua Alzheimeriin.

”Virus voi aktivoitua aivoissa, mahdollisesti toistuvasti ja tämä luultavasti tuottaa kumulatiivisesti vahinkoa. Todennäköisyys kehittää Alzheimerin tauti on 12 kertaa suurempi niillä, joilla on geenimuunnos APOE-ε4 ja HSV1 aivoissaan verrattuna niihin, joilla ei ole kumpaakaan noista”, kirjoittaa Itzhaki The Conversation -lehdessä.

Mekaniikka tutkijan mukaan on se, että stressistä, vastustuskyvyn alenemisesta tai mikrobien aiheuttamasta muusta aivotulehduksesta johtuen aivoissa oleva herpesvirus aktivoituu. Sen seurauksena virus vaurioittaa soluja ja aiheuttaa tulehdusta.

Aiemman tutkimustuloksen mukaan herpeslääke aksiloviiri estää herpesviruksen DNA:n kahdentumista eli valmistautumista sen siirtämiseen solunjakautumisessa tytärsoluihin. Lisäksi tutkijat havaitsivat, että herpeslääke pienentää beta-amyloiditasoja, jotka ovat seurausta solujen herpesinfektiosta.

”Voisimme ehkä jopa rokottaa lapsemme sitä (Alzheimerin tautia) vastaan”, kirjoittaa Itzhaki The Conversation -lehdessä.

hän kuitenkin toteaa, että kaikki tähänastiset tutkimukset, myös hänen omansa, vasta todistavat yhteyden näiden kahden sairauden välillä.

”Ne eivät vielä todista, että virus on varsinainen aiheuttaja”, huomauttaa Itzhaki.

Tutkimusartikkelin tiedotteessa, jonka on julkaissut Science Daily tutkija Itzhaki linjaa kuitenkin rohkeammin:

”HSV1-viruksen voitaisiin laskea aiheuttavan puolet tai enemmän Alzheimerin tautitapauksista.”

Taiwanissa on testattu teoriaa käytäntöön. Maassa 99,9 prosenttia väestöstä on kansallisen terveysvakuutuksen tutkimustietokannassa. Vuosina 2017–2018 on tiedoihin perustuen julkaistu kolme tutkimusta, joissa potilaita on lääkitty herpes- tai vesirokkoviruslääkkeellä.

”On kuitenkin painotettava, että näiden taiwanilaistutkimusten tulokset koskevat ainoastaan ankaria herpes- (tai vesirokko-)infektioita, jotka ovat harvinaisia”, myöntää Itzhaki tutkimustiedotteessa.

”Ideaalisesti dementiamääriä voitaisiin tutkia niiden keskuudessa, joilla on ollut joko lievä herpesinfektio, joka aiheuttaa yskänrokkoja tai lievä sukuelinherpes. mutta nämä ovat todennäköisesti huomattavasti vähemmän dokumentoituja”, arvioi tutkija Itzhaki.