Aina silloin tällöin autoilijat joutuvat mukaan auton hinaukseen. Tilanne saattaa tuntua arveluttavalta, olipa sitten kummassa päässä tahansa hinausköyttä. Olennaisesti vähemmän hinaus arveluttaa, mikäli käytössä on erityisen hyvin hinaukseen soveltuva köysi. Ikävä kyllä kaikki markkinoilla olevat köydet eivät tehtävään sovellu, vaikka niitä nimenomaan hinausköysinä myytäisiinkin.

Joustamattomat: * Autotech 2 000 kg * Biltema 1 400 kg * Hinausköysi Saupart 2 800 kg * Jumbo 1 500 kg * Jumbo 2 000 kg (silmukka/koukku) * Jumbo 2 000 kg * King 4 200 kg * Piippo 1 550 kg * Piippo 3 500 kg

Joustavat: * All Ride 2 800 kg * Autotech 2 000 kg * Belwac 2 100 kg * Biltema 2 000 kg * Biltema 3 200 kg * Emergency tow rope 2 000 kg * Emergency tow rope 2 800 kg

Hinausköyden on oltava riittävän pitkä, jotta hinattavan ajoneuvon kuljettajalle jää jarrutustilanteissa pieni reagointiaika. Köyden päissä on oltava kiinnityskoukut, tai jonkinlainen silmukka, jotta mitään solmuja ei kiinnitystä varten tarvitse tehdä.

Hinausköysien myyntipakkauksissa on usein ilmoitettu, minkä voiman köysi kestää katkeamatta, mutta näitä voimia on vaikea arvioida etukäteen. Vertailussamme varovaisin valmistaja on ilmoittanut köytensä vetovoimaksi 1 400 kg, kun suurin ilmoitettu vetovoima-arvo oli 4 200 kg. Ensin mainittu kesti luvatun voiman ja hieman enemmänkin, kun taas vahvaksi luultu köysi rikkoutui jo hiukan yli 50 prosentilla ilmoitetusta vetovoimasta.

Mukana olevista yhdeksän oli perinteisiä köysiä, jotka pysyvät suunnilleen samanpituisina riippumatta köyteen kohdistuvasta vetovoimasta. Seitsemän oli ”joustavaa mallia”, eli niiden vapaa pituus oli vain pari metriä, ja ne venyvät usean metrin verran vetovoiman kohdistuessa niihin.

Köyden kestävyys on tärkein ominaisuus, mutta kestäväkin köysi on epäkäytännöllinen, jos sitä ei saa kunnolla kiinnitettyä. Täysin käyttökelvottomia kiinnityselimiä ei mukana ollut, mutta monenkirjavaa kiinnitintä oli joukkoon eksynyt. Parhaiksi arvioimme suurikokoiset koukut, jotka on helppo kiinnittää ja hinauksen jälkeen myös irrottaa. Toiseksi parhaaksi kiinnitystavaksi arvioimme s-lenkin.

Köyttä ostettaessa on vaikea valita lujuusluokka, sillä harva meistä pystyy päättelemään, kuinka suuria voimia hinauksessa voisi olettaa syntyvän? Teimme muutamia hinauskokeita, joissa hinasimme tavallista, ylemmän keskiluokan henkilöautoa voima-anturilla varustetulla köydellä.

Teimme myös voimakkaita kiihdytyskokeita, jotta köysi joutuisi kovemmalle rasitukselle. Kiihdytyksissä syntyneet voimat vastasivat enimmillään 850 kg massan nostamisessa syntyvää voimaa. Suurimmat voimapiikit syntyivät silloin, kun köysi oli liikkeelle lähdettäessä löysällä, ja hinaavan ajoneuvon kuljettaja ei vetänyt köyttä varovaisesti tiukalle vaan lähti reippaasti liikkeelle. Tällöin voimapiikki oli maksimissaan noin 1250 kg, eli kaikki vertailumme köydet eivät olisi tätäkään kestäneet.

Köysien todellisen kestävyyden mittasimme uusinta tekniikkaa sisältävällä traktorilla, ja köydet voitiin vetää poikki tasaisesti nousevalla kuormituksella. Köyden kiinnityspisteessä sijaitsevalla voima-anturilla rekisteröitiin vedon aikana kunkin köyden katkeamisvoima.

Kun pisteet lujuudesta, kiinnittimistä ja ohjeistuksesta laskettiin yhteen, saatiin lopputulokseksi, että yksi köysi oli selvästi ylitse muiden ja sai täydet viisi tähteä. Oli myös paljon köysiä, jotka jäivät täysin tähdittä, mikä ei ole ihme, sillä ne kestivät maksimissaan 70 prosenttia siitä kuormituksesta, jonka pakkauksensa päällä kestoksi lupaavat. Vertailumme 16 köydestä ainoastaan kaksi kesti sen, mikä pakkauksen päällä luvattiin. Ei järin lupaava lopputulos.

(Tiivistelmä Heikki Parviaisen artikkelista TM 20/04, s. 70-74)