Kaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzianum) leviää Yhdysvalloissa. Vakavia palovammoja ja jopa vuosiksi ihon valoherkkyyttä aiheuttava koristekasvi on tavattu ainakin kahdeksassa osavaltiossa. Viime viikolla se havaittiin Virginiassa, uutisoi Science Alert.

Myös Suomessa kaukasianjättiputki on tuttu riesa kautta maan.

Jättiputki voi tuottaa jopa 100 000 siementä kukinnoissaan. Niiden valtavat, maanalaiset siemenpankit tekevät niistä hankalan hävittettävän.

Suomessa esiintyy kolme jättiputkilajia. Myös meillä kaukasianjättiputki on niistä yleisin. Suomessa jättiputket luokitellaan nykyään selvästi haitallisiksi tulokaslajeiksi.

Jättiputket on säädetty haitallisiksi vieraslajeiksi EU:n alueella. Niiden maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Jättiputket ovat alunperin kotoisin Aasiasta. Nykyään nitä tavataan kaikissa maanosissa.

Jättiputkilajien erottaminen toisistaan saattaa olla vaikeaa. Kaukasianjättiputken lisäksi meillä tavataan persianjättiputkea (H. persicum) ja armenianjättiputkea (H. sosnowskyi).

Heracleum mantegazzianum voi kasvaa varsin kookkaaksi, mikä on edesauttanut sen ”hirviökasvin” mainetta. (Kuva Udo Schmidt)

Jättiputki voi tuottaa jopa 100 000 siementä kukinnoissaan. Niiden valtavat, maanalaiset siemenpankit tekevät niistä hankalan hävittettävän. Siksi maanpäällisen osan poisto juurineen ei riitä.

Kaikkia sarjakukkaisia ei pihalta tai pientareilta kannata lähteä hävittämään. Suomen luonnossa on useita ukonputkia kuten etelänukonputki (Heracleum spondylium), idänukonputki (Heracleum sibiricum,karhunputki (Angelica sylvestris) ja väinönputki (Angelica archangelica ssp. litoralis). Väinönputki on rauhoitettu Oulun läänin eteläpuolella.

Jopa yli nelimetrisiksi kasvavat jättiputket tulivat muotiin 1800-luvun brittiläisessä puutarhasuunnittelussa. Näyttävät kasvit olivat suosittuja pian sen jälkeen myös Yhdysvalloissa.

1930-luvulta alkaen armenianjättiputkea tuotettiin Neuvostoliiton eri alueille Georgiasta eli silloisesta Gruusiasta. Sitä viljeltiin karjan rehuksi muuan muassa Balttian maissa ja Karjalan kannaksella.

Näin hävität jättiputken

  • Aloita torjunta varhain keväällä, kun kasvit ovat vielä pieniä.
  • Myös varttuneita kasveja voi hävittää vielä kesällä.
  • Ryhdy toimeen pilvisellä säällä.
  • Ihovammojen vuoksi suojaudu peittävällä vaatetuksella, käytä hengitys- ja silmäsuojia.
  • Jos kasvinestettä pääsee iholle, pese se heti vedellä ja saippualla.
  • Jos saat laajan ihokosketuksen, mene lääkäriin.
  • Katkaise yksittäiset jättiputket katkaisemalla pääjuuri pistolapiolla 10–20 cm syvyydestä.
  • Hävitä katkaistu runko polttamalla, jotta myös siemenet tuhoutuvat varmasti.
  • Jos joudut hävittämään jo kukintoon ehtineen kasvin, katkaise kukinto, jotta uudet siemenet eivät kehity ja varise maahan.
  • Polta kukinto.
  • Torjunta-aineita voi harkiten käyttää pieniin kasveihin.
  • Valitse luonnossa hajoava torjunta-aine.
  • Torjunta-ainetta ei pidä käyttää vesistöjen ja lasten leikkipaikkojen lähellä.
  • Voit joutua toistamaan hävittämisen useina vuosina peräkkäin.

Lähde: vieraslajit.fi