Tilaukseen meni uusi 256 gigatavun iPad Pro niin sanottuna wifi-versiona, ja vieläpä aika sukkelaan.

Ensin sitä muka pohti pitkään, että riittäisiköhän 11 tuuman malli, mutta valinta osui silti 12,9 tuuman laiteversioon.

Ennakoiden perusteella uutuuden pitäisi olla hieno laite, jolla luulisi pärjäävän vuosikausia. Syytä kieltämättä olisikin, sillä paketille kertyi hintaa kelpo kannettavan verran, eli noin 1 300 euroa.

Apple on vuosien saatossa koko ajan hinannut hintojaan ylöspäin miltei kaikkien tuotteidensa suhteen, eikä uusi iPad Pro ole poikkeus.

Miksi tuli kuitenkin tartuttua syöttiin?

Kun ykköskoneena on itse rakennettu Windows 10 -pc sekä yleisenä työ- ja kirjoituskoneena vastaavasti suhteellisen tuore MacBook Pro, tietokoneosasto oli kunnossa. Siinä välissä on aina ollut sellainen täppärin mentävä aukko.

Okei, selityksen makuahan tuossa on, ja varmaan sitä pärjäisi ilmankin. Seuraavassa kuitenkin muutamia tekosyitä, jotka osaltaan nopeuttivat päätöksentekoa.

Yleispätevää ja helposti liikuteltavaa laitetta on oppinut tarvitsemaan olohuoneessa ja muuallakin kotona. Onpa täppäri omiaan myös suoratoistopalveluiden kanssa, koska kuvan- ja äänenlaadussa ei ole pahoja puutteita. Isoinkin älypuhelin häviää sille kotioloissa 5–0!

Tabletti on siis kaiken kaikkiaan mukava yleisverkkopääte, kunhan ei vain tarvitse kirjoittaa paljon tai tehdä mitään tähdellisempää.

Toisin sanoen vapaa-ajan merkeissä ohueeseen laitteeseen tarttuu mieluummin kuin kannettavaan tai älypuhelimeen. Samalla se vielä ikään kuin erottaa työn ja vapaa-ajan paremmin toisistaan, koska valtaosa niin sanotusta oikeasta työstä tapahtuu yhä pitkälti tietokoneiden äärellä.

Mutta yksi ”peruste” hankinnalle oli toki vain silkka uteliaisuus: sisältäähän iPad Pro luokassaan uusinta tekniikkaa.

Erityisesti A12X-järjestelmäpiiri ja sen lupaavilta kuulostavat ominaisuudet Intelin suorittimiin nähden houkuttelivat, pakko myöntää. Apple tietenkin kehuu jokaista uutta julkistustaan maasta taivaisiin, mutta tällä kertaa väitteille on ehkä tavallista enemmän katetta.

Esimerkiksi ensimmäisissä nopeusmittauksissa yhden ytimen nopeus vaikuttaisi vastaavaan likipitäen Intelin neliydinsuorittimia, vaikka kyseessä onkin ohueen koteloon mahtuva ns. ”mobiilipiiri”. Lisäksi usean ytimen suorituskyky näyttäisi GeekBench-testin perusteella niin ikään mainiolta.

Mutta numerot ovat vain numeroita ja käytäntö käytäntöä, että saas nähdä.

Lähtökohdat ainakin ovat otolliset, sillä uutuuden pitäisi suoriutua oikeastaan kaikesta niin viiveettä kuin se ylipäätään tänä päivänä on mahdollista.

Muun muassa aitoa Photoshopia lieneekin pakko kokeilla heti tuoreeltaan (jahka se julkaistaan), muita tavallista järeämpiä sovelluksia unohtamatta. Periaatteessa siis uudesta iPadista voisi olla ainesta muuhunkin kuin vain ”yleislärpyttimeksi”, mutta tämä tosiaan jää nähtäväksi.

Toivoa sopii, että uusi iPad Pro palvelisi myös yhtä moitteetta kuin ensimmäisen sukupolven iPad Air, joka oli näihin päiviin saakka päällä ja aktiivisessa käytössä 24/7 viiden vuoden ajan.

Nopeusero noiden kahden laitteen välillä on muuten numeroiden valossa niin järkyttävän suuri, että uutuutta huomaa jo odottelevansa miltei poikamaisen tohkeissaan.