Parhaillaan tapahtuva nisäkäslajien tuho uhkaa kadottaa lopullisesti monet nisäkkäistä seuraavien 50 vuoden aikana. Tuhon korjaaminen evoluution avulla veisi luonnolta 3–5 miljoonaa vuotta. Siinä ajassa luonto voisi muunnella pienempien nisäkkäiden lajikehitystä niin, että ne korvaisivat katoavat suurnisäkkäät.

Modernin ihmisen aiheuttama lajikuolema on niin vauhdikasta, että evoluutio ei ole pysynyt perässä. Nisäkkäiden mukautuminen ihmisen muokkaamiin muuttuviin elinolosuhteisiin ei ole ollut kylliksi nopeaa.

Näihin tuloksiin ovat päätyneet Aarhusin ja Göteborgin yliopistojen tutkijat laskelmissaan. Heidän tutkimustuloksensa on julkaistu lehdessä PNAS. Siitä on uutisoitu EurekAlert-sivustolla.

Tulos perustuu laajoihin tietoaineistoihin nisäkkäistä. Tiedot sisältävät olemassaolevan lajiston ja satoja lajeja, jotka elivät vielä äskettäin mutta jotka katosivat, kun Homo sapiens levittäytyi maapallolle.

Laskentamalleilla, evoluutiosimulaatioilla sekä laajoilla tiedoilla lajien keskinäisistä suhteista ja nisäkkäiden koosta tutkijat pystyivät määrittelemään ajan, mikä eliöstön ”palauttaminen” luonnolta veisi.

Maapallon historiassa on tähän mennessä tapahtunut viisi ympäristömyllerrystä, joissa planeetan elinolot ovat muuttuneet niin voimakkaasti, että suurin osa Maan kasvi- ja eläinlajeista on kuollut sukupuuttoon.

Kuudes laajamittainen sukupuuttoaalto tapahtuu parhaillaan. Tällä kertaa syynä ei ole jokin luonnonkatastrofi, kuten permikauden (noin 300–250 miljoonaa vuotta sitten) lopulla. Nyt tuhoa aiheuttaa ihminen, kun esimerkiksi laajoja metsäalueita hävitetään ja muunnetaan viljelykäyttöön.

Viimeisin menneisyydessä tapahtunut sukupuuttoaalto tapahtui jääkauden jälkeen, kun monet suuret nisäkkäät, kuten mammutti, katosivat.

Kaikilla lajeilla ei ole samaa merkitystä. Joidenkin lajien mukana kuitenkin häviää koko evoluutionarinen linja. Tämä koskee esimerkiksi sukupuuttoon kuolleita australialaista pussileijonaa Thylacoleota ja Etelä-Amerikassa elänyttä Macrauheniaa.

”Tällä hetkellä muutamat suuret nisäkkäät kuten sarvikuonot ja elefantit ovat vaarassa hävitä kokonaan nopeasti”, sanoo professori Jens-Christian Svenning Aarhusin yliopistosta.

Tutkijat toivovat, että tutkimustuloksilla voidaan vaikuttaa nopeasti vaikuttaa suojelun prioriteetteihin, kun tunnistetaan uhanlaiset ja evoluution kannalta erityiset lajit.

Kuvitus havainnollistaa, kuinka pienempien nisäkkäiden on kehityttävä ja muunnuttava 3–5 miljoonaa vuotta, jotta nykyisten suurten nisäkkäiden sukupuutto korvataan.