Ilmaston huomattava kuivuminen on saattanut olla tärkeä vauhdittaja, kun ihmislaji kehittyi kohti nykyihmistä eli Homo sapiensia. Tähän tulokseen ovat päätyneet Arizonan yliopiston tutkijat.

Magadi-järvestä Etelä-Keniasta on porattu sedimenttikerroksia. Niitä tulkitsemalla tutkijat pyrkivät yhdistämään tietoja ympäristön muutoksista ja ihmislajin kehityksestä. Tutkijoiden mukaan he ovat saaneet ensi kertaa yhdistettyä lukuisat arkeologiset todisteet järvenpohjan ympäristötodisteisiin.

Syvimmät näytteet olivat 200 metrin syvyisiä. Ne sisälsivät kaikki kerrostumat järven tulivuoriperäiseen pohjaan saakka.

Tutkimustulosten perusteella tutkijat väittävät, että vähitellen kuivunut ilmasto on saattanut kiihdyttää ihmislajin kehitystä anatomialtaan nykyajan ihmiseksi.

Tutkimus on julkaistu PNAS-lehden verkkoversiossa. Siitä on kerrottu Arizonan yliopiston tiedotteessa.

Tutkijoiden mukaan aiemmissa oletuksissa ihmislajin ja ilmastonkehityksen yhteydestä ovat puuttuneet riittävät paikalliset todisteet. Nyt käsillä on todisteita, joiden mukaan noin 575 000 vuotta sitten Itä-Afrikka alkoi voimakkaasti kuivua ja sää muuttui ajoittain vaihtelevammaksi. Samanaikaisesti eläinlajeja kuoli.

Myös kivityökalujen käytössä tapahtui merkittävää edistymistä noin 500 000–320 000 vuotta sitten. Työkaluista tuli hienostuneempia. Niitä myös kuljetettiin pidempiä matkoja.

Luonnonvalintaa kuvaavan teorian mukaan nopeasti muuttuva ympäristö luo valikoivaa painetta, joka painostaa lajeja joko sopeutumaan tai muuttumaan nopeasti. Vielä ei tämän tutkimuksen perusteella ole täysin selvää, voidaanko työkalujen kehittymisen ja ihmisen aivojen koon kasvulle vetää yhtäläisyys.

”Varhaisimmat Marokosta löydetyt Homo sapiens –fossiilit ovat 325 000 vuoden takaa. Samanaikaisesti työkaluissa tapahtui muutos. Ja nämä molemmat ajoittuvat aikaan, jolloin sedimenteistä havaitsemme huomattavaa kuivumista”, kuvaa tutkimusnäytteiden porausta johtanyt Andrew Cohen.