Ihmisen toiminnan aiheuttama ilmastonmuutos voi edesauttaa muinaisia tauteja, kuten 1300-luvulla Euroopassa ja lähialueilla riehunutta mustaa surmaa nousemaan kuolleista, väitti brittiläisen Oxfordin yliopiston historian professori Peter Frankopan viime perjantaina Cheltenham Literature Festival -tapahtumassa pitämässään puheessaan.

Frankopanin väitteistä uutisoi The Times -sanomalehti.

Nykyistä korkeammat maailmanlaajuiset lämpötilat voisivat Frankopanin ennusteen mukaan sulattaa mannerjäätiköitä, jotka pitävät sisällään jo pitkään poissa päiväjärjestyksestä olleita bakteereita. Nämä bakteerit voivat toimia taudinaiheuttajina ja mahdollisesti myös käynnistää uusia maailmanlaajuisia epidemioita.

Frankopan aloitti puheensa ilmoittamalla, että hän uskoo, ettei kansainvälisellä yhteisöllä ole ”mitään mahdollisuutta” päästä Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen tavoitteeseen rajoittamalla maailmanlaajuisten lämpötilojen nousu alle 1,5 celsiusasteeseen.

”Jos ylitämme yhden asteen muutoksen, ei ole kysymys muuttovirroista tai siitä, että Malediiveille on vaikeampaa lähteä lomalle. On kyse siitä, että mitä tapahtuu, kun ikirouta sulaa ja vapauttaa taudinaiheuttajia, jotka ovat olleet hautautuneena vuosituhannen ajan”, Frankopan selitti.

Maapallon ekosysteemin palaavat muinaiset bakteerit tuovat mukanaan suuren riskin: maailman väestöä voivat kohdata sairaudet, joihin ei ole osattu varautua.

Yksi näistä sairauksista on Yersinia pestis -bakteerin aiheuttama paiserutto. Frankopan korosti, että paiserutto (Justinianuksen rutto, Bysantin valtakunta, 500-luku ja musta surma) levisi keskiajalla pääosin maailmanlaajuisten lämpötilojen noususta johtuen.

”Esimerkiksi 1340-luvulla tapahtunut 1,5 asteen lämpötilamuutos ilmakehässä – joka johtui todennäköisesti Auringon roihupurkauksista tai tulivuorien toiminnasta – muutti Yersinia pestis -bakteerin sykliä. Puolentoista asteen ero mahdollisti sen, että pieni mikrobi kehittyi mustaksi surmaksi”, Frankopan kertoi.

Frankopanin mukaan muinaisten tautien palaamisen riski pitäisi ottaa vakavammin kuin vaikka merenpinnan nousu tai kuivuus. Yhdeksi perusteluksi tälle Frankopan esitti mustan surman uhrilukua Euroopassa, mikä liikkuu 75–200 miljoonan ihmisen välimaastossa.

Vaikka Frankopanin varoituksen sanat käsittelevätkin ilmastonmuutoksen tulevaisuuden pahinta mahdollista uhkakuvaa, on esimerkiksi ikiroudan sulamisesta ja sen ihmisille aiheuttamista vaaroista esimerkkejä lähimenneisyydestä.

Kaksi vuotta sitten kesällä 12-vuotias poika kuoli pernaruttoon ja 40 muuta ihmistä joutui tartunnan vuoksi sairaalaan Jamalin nenetsien autonomisen piirikunnan alueella Venäjän Siperiassa.

Korkeat kesälämpötilat sulattivat alueen ikiroutaa, jonka alta paljastui kymmeniä vuosia aiemmin pernaruttoon kuolleen hirven raato. Jäätyneessä raadossa piileskellyt Bacillus anthracis -bakteeri levisi lähialueen vesiin sekä maaperään ja sitä kautta myös ruokaketjuun.

Yli 1 500 lähialueen peuraa, joita alueella asuvat ihmiset käyttävät ravinnokseen, sai tartunnan. Tätä kautta myös ihmiset sairastuivat.