Yhteiskunnan ja puolustusvoimien muutokset näkyvät myös ilmavoimissa. Rajallisia resursseja ja määrärahoja kohdistetaan entistä tarkemmin. Tämä merkitsee muutoksia sekä kaluston käytön että henkilökunnan ja sen koulutuksen suhteen.

Kalustopuolella 1990-luvun Hornet-hankinta oli merkittävä tapaus monessakin mielessä. Ilmavoimien torjuntahävittäjäkalusto uusittiin kerralla, ja Ilmavoimat pääsivät tekemään valinnan puhtaasti koneen ominaisuuksien perusteella. Kun Hornetien tapauksessa pystyttiin siirtymään kahdesta hävittäjätyypistä yhteen, saavutettiin säästöjä huolloissa ja etenkin varaosien määrässä sekä vastaavasti myös asejärjestelmissä. Vastaavia etuja saavutetaan myös lentäjien ja teknisen henkilökunnan kohdalla.

Hornetit jatkavat näillä näkymin pitkälle 2000-luvulle, mutta tämä vaatii matkan varrella koneiden ja järjestelmien modernisointia. Ensimmäinen tällainen modernisointi on odotettavissa noin viiden vuoden kuluttua, jolloin koneiden lähitaistelukykyä parannetaan. Kuljetuskoneet ovat ensimmäisinä uusittavien koneiden listalla. Nykyisistä kolmesta Fokker F. 27 Friendship -koneista yksi menee poistoon jo vuonna 2004, kun sen lentotunnit täyttyvät. Muilta osin ilmavoimien lentokaluston uusinta ei vielä ole ajankohtainen.

Perinteisesti kaikki Ilmavoimien upseerit ovat saaneet lentäjäkoulutuksen, paitsi tekniikan ja viestin parissa toimivat. Kalliin lentäjäkoulutuksen saaneita upseereita on sitten jouduttu käyttämään maassa johtokeskuksissa ja erilaisissa tiedustelun sekä elektronisen sodankäynnin tehtävissä. Nyt järjestelmää ollaan muuttamassa niin, että kyseisiin tehtäviin Ilmavoimiin koulutetaan ”lentämättömiä” upseereita. Järjestelyllä saavutetaan säästöjä koulutuksessa, kun kallis lentäjäkoulutusta annetaan vain pienemmälle joukolle. Maatehtäviin koulutettavat upseerit saavat koulutuksensa Tikkakoskella Ilmavoimien Viestikoulussa, jonka merkitys ja koulutustehtävät lisääntyvät merkittävästi.

Yhteistyö eri maiden ilmavoimien välillä on lisääntynyt ja näyttää edelleenkin lisääntyvän. Yhtenä osoituksena tästä on alustava sopimus eri Euroopan maiden ilmavoimien välillä yhteisen suihkuharjoituskoneen hankkimiseksi. Samassa yhteydessä tutkitaan myös mahdollisuuksia keskittää lentokoulutus vain muutamaan paikkaan. Vastaavasti Suomessakin kartoitetaan suihkuharjoituskoneilla (Hawk) annettavan koulutuksen siirtämistä eri lennostoista vain yhteen paikkaan. Syntyneillä säästöillä voidaan lisätä Hornetien lentomäärää. Lisäksi järjestelystä on se etu, että vähentyneen käytön myötä Hawkien elinikä jatkuu noin viidellä vuodella eli vuoteen 2015 saakka.

Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisia selvitettäviä asioita on Hornetien varustaminen maataistelutehtäviin. Maataistelukyvyn ottamien käyttöön olisi omalla tavallaan luonnollista, koska kuljetushelikopterit, kuten taisteluhelikopteritkin vaatisivat suojakseen hävittäjiä. Maataistelukyky Horneteissa on, tai ainakin se voidaan helposti asentaa ohjelmoinnilla.

(Tiivistelmä Hannu Ahosen artikkelista TM 5/03, s. 60-61)