Suomalaisille jääradalla ajaminen ja siellä kilpaileminen kuuluvat oikeastaan kansanperinteeseen. Jääratakisat tosin ovat viime vuosina olleet lähinnä pienehkön sisäpiirin hauskanpitoa. Nyt kansainväliseksi kasvava ranskalainen IRSI-ratasarja yrittää tosissaan herättää yleisön ja median mielenkiinnon. Kuopiossa ajettujen osakilpailujen perusteella touhu vaikuttaa kehityskelpoiselta

Jo vuodesta 1970 alkaen on Ranskan Alpeilla, Chamonix’ssa kisailtu maapohjalle jäädytetyllä radalla. Tuo kilpailu ajetaan edelleen joka tammikuu, ja se kuuluu ranskalaisen moottoriurheilun hohdokkaimpiin tapahtumiin yhtä lailla kuin Le Mans, Formula 1 ja Paris-Dakar. Ulkomailla tunnetumpi on silti Andros Trophyn nimellä kulkeva jääratasarja, johon myös Markku Alen on muutamana vuonna osallistunut. Pari vuotta sitten Chamonix’n organisaattori Franz Hummel sai idean viedyksi myös Kanadaan, jossa satakunta kilometriä Montrealin itäpuolella sijaitsevassa Sherbrookessa ajettiin ensi kertaa talvella 1999. Hyvän menestyksen innoittamana kansainvälistymissuunnitelmat saivat lisää pontta, ja myös autourheilun kattojärjestö FIA antoi sarjalle virallisen aseman. Sarjan nimeksi tuli Ice Race Series International eli IRSI.

IRSI-säännöt on muokattu Chamonix’n säännöistä. Kilpailu koostuu enintään puolen tunnin mittaisista eristä. Yksi osakilpailu sisältää kuusi erää, joista kolme on aika-ajoja ja kolme kilpailueriä. Jokaiseen autokuntaan kuuluu kaksi kuljettajaa ja erän keskellä on käytävä varikolla kuljettajanvaihdossa. Lisäksi erikoisuutena on jokaisessa kilpa-autossa pakollinen matkustaja. Se tarjoaa mainion mahdollisuuden antaa lähituntumaa lajista yhteistyökumppaneiden tai tiedotusvälineiden edustajille. Muista ratakilpailuista poikkeava piirre on myös se, että eriä ajetaan radalla vuorotellen myötä- ja vastapäivään.

Säännöissä useimmat kalliit huipputeknologiset ratkaisut on kielletty, millä pyritään saattamaan laji mahdollisimman monen ulottuville. Myös sallittu autovalikoima on sangen laaja.Tasaväkisyyttä kasvattaa se, että kaikissa autoissa käytetään samanlaisia renkaita, jotka lisäksi kilpailuviikonlopun alkajaisiksi arvotaan. Jokaisella autolla on käytössään 20 rengasta. Renkaat eivät nastoitukseltaan juuri suomalaisista siviilipyöristä poikkea.

Käytännössä radalla on runsaasti tunnelmaa. Yhteislähtö ja ensimmäiseen mutkaan sakean lumipölyn seassa sovittautuminen saavat aikaan melkoisen hässäkän. Koska ennen mutkaa auto heitetään täysin poikittain ja ajetaan koko mutkan läpi nokka kohti penkkaa osoittaen, rara tuntuu yhtäkkiä kapealta ohituksia ajatellen. Onnistunut ohitus perustuu yleensä edelläajavan tekemään virheeseen, joita kyllä pidoltaan vaihtelevalla radalla väkisin syntyy. Ohitustilanteessa myös kylkikosketus on pikemminkin sääntö kuin poikkeus, vaikkei mistään jokamiesluokasta sentään ole kysymys. Tavallaan kysymyksessä on myös kestävyyskilpailu, sillä auto pitää säilyttää ajokunnossa koko viikonlopun. Se on omiaan hillitsemään kovin rajuja päällekarkauksia.

Suomessa nähdyn ja kuullun perusteella IRSI-sarjassa on ainesta, kunhan muutamia seikkoja vielä kehitetään. Teknisiä sääntömuutoksiakin saattaa olla tulossa jo ensi kaudeksi. Tutkinnan alla on esimerkiksi se, sallitaanko rallicrossiin tarkoitetut erikoisautot mukaan vai keskitytäänkö mieluummin WRC-pohjaiseen kalustoon. Nyt tarvittaisiin mukaan muutama autonvalmistaja ja nimekkäitä, mieluusti vaikka suomalaisia kuskeja, niin huimat luisut nousisivat maanantain kahvipöytäpuheenaiheiksi Formuloiden ja rallin rinnalle

(Tiivistelmä Velimatti Honkasen artikkelista TM 7/2001, s. 126-130)