Brittiläistä Isaac Newtonia pidetään yleisesti yhtenä kaikkien aikojen tärkeimmistä ellei tärkeimpänä tiedemiehenä.

Newtonin maine perustuu ennen kaikkea sille, että hän loi perustan klassiselle mekaniikalle teoksessaan Philosophiae Naturalis Principia Mathematica, joka julkaistiin vuonna 1687.

Principiassa Newton esitteli painovoima- ja liikelakinsa. Principiaa pidetään Johannes Keplerin 1600-luvun alussa aloittaman tieteellisen vallankumouksen kohokohtana.

Principia ei suinkaan ollut läheskään ainoa Newtonin saavutus tieteen saralla. Vain muutamia mainitaksemme Newtonia pidetään matemaatikko Gottfried Leibnizin ohella differentiaali- ja integraalilaskennan keksijänä.

Sir Isaac Newton.

Tämän lisäksi Newtonilla oli tärkeä rooli myös modernin optiikan kehittäjänä. Newton huomasi, että valkoinen valo koostuu useista eri aallonpituuksista, jotka taittuvat eri tavalla prismassa ja synnyttävät spektrin.

Vaikuttavasta ansioluettelosta huolimatta Newton tunnettiin ainakin nykymittareilla melkoisen eksentrisenä ihmisenä. Hänellä oli esimerkiksi laaja kokoelma okkultistisia kirjoituksia. Newton tutki myös alkemiaa, jonka ylevä tavoite oli valmistaa kultaa muista metalleista. Nykyään toki tiedetään, ettei se ole mahdollista, mutta Newtonin aikaan sitä ei ollut vielä tyrmätty.

Yksi erityisen kiintoisa Newtoniin liittyvä erikoinen tarina liittyy siihen, että hänellä oli tapana tehdä erilaisia kokeita itsellään.

Tarinan mukaan Newton laittoi silmäänsä pitkän ompeluneulan tutkiakseen, mitä tapahtuu.

Tapauksesta löytyy merkintöjä Newtonin muistikirjasta, joka käsittelee vuosia 1665–1666. Optiikkaa tutkinut Newton tiesi, että jotkut ihmiset näkivät silmissään outoja värillisiä pisteitä, ja eri ihmiset näkivät niitä erivärisenä. Syntyivätkö nämä värikokemukset silmissä vai silmien ulkopuolella? Tämä oli kysymys, joka askarrutti Newtonia.

Alla olevalla sivulla on kuvattu koetta ja sitä, miten Newton silmäänsä tutki.

 

Newtonin käyttämässä ompelupiikissä oli tylppä pää. Käytännössä hän siis työnsi piikin silmäkuoppaansa silmämunan ja luun väliin. Newton käänteli ja liikutteli neulaa nähdäkseen, mitä tapahtuu ja saako kokeilu hänet näkemään erilaisia värejä.

Näin Newton kirjoittaa.

I tooke a bodkine gh & put it betwixt my eye & [the] bone as neare to [the] backside of my eye as I could: & pressing my eye [with the] end of it (soe as to make [the] curvature a, bcdef in my eye) there appeared severall white darke & coloured circles r, s, t, &c. Which circles were plainest when I continued to rub my eye [with the] point of [the] bodkine, but if I held my eye & [the] bodkin still, though I continued to presse my eye [with] it yet [the] circles would grow faint & often disappeare untill I removed [them] by moving my eye or [the] bodkin.

If [the] experiment were done in a light roome so [that] though my eyes were shut some light would get through their lidds There appeared a greate broade blewish darke circle outmost (as ts), & [within] that another light spot srs whose colour was much like [that] in [the] rest of [the] eye as at k. Within [which] spot appeared still another blew spot r espetially if I pressed my eye hard & [with] a small pointed bodkin. & outmost at vt appeared a verge of light.

Newton kertoo kokeilunsa tuottaneen erilaisia tummia ja vaaleita pisteitä. Ihme kyllä, hänen silmänsä eivät tiettävästi kärsineet pysyviä vaurioita kokeilun vuoksi.

Tämä neulaepisodi ei ollut ainoa kerta, kun Newton teki uhkarohkeita kokeita silmillään.

Nuorena 22-vuotiaana hän katsoi pimeässä huoneessa auringon heijastusta peilin kautta. Kokeilun seurauksena Newtonin näkö heikkeni useiksi kuukausiksi mutta palautui kuitenkin lopulta ennalleen.