Dieselmoottorin valinnalla pyritään säästämään polttoainekuluissa. Säästö ei ole enää välttämättä ainoa dieselmallin hankinnan syy, sillä nykyaikaiset vääntävät turbodieselit ovat maantieajossa bensiinimoottoreita miellyttävämpiä. Dieseltarjonta on laajentunut jopa täysikokoisiin edustusautoihin, joten ei ole ihme, että niitä on tarjolla suuremman kokoluokan perheautoihinkin, siis perinteiseen taksiluokkaan.

Audi A6 1,9 TDI

Mercedes-Benz C 220 CDI

Peugeot 607 2,2 HDi

Saab 9-5 3,0 TiD

Volvo S80 D5

Valittaessa osanottajia vertailuun lähtökohtana oli dieselmoottori ja sen jatkona käsivalintainen vaihteisto. Hintaluokka asetettiin noin 300 000 markkaan testin tekemisen aikaista rahaa eli nykyisissä yksiköissä 50 000 euroon, jolloin kyseessä ovat jo tavanomaisia perheautoja kookkaammat ja edustavammat kulkuneuvot.

Pohjoismaisten valmistajien, Saabin ja Volvon, uudet dieselmallit, 9-5 3,0 TiD ja S80 D5 olivat testissä haastajan roolissa. Näitä vastaan asettuivat Audi A6 1,9 TDI sekä Peugeot 607 HDI ja Mercedes-Benz C 220 CDI. Näistä C-sarjan Mersu on kooltaan hieman muita pienempi, mutta halvinkin suuremman E-sarjan dieseleistä, E 200 CDI, olisi ollut jo merkittävästi muita kalliimpi. Lisäksi se olisi ollut myös selvästi pienitehoisempi, joten suorituskyvyltään se olisi ollut tässä joukossa vastaantulija.Näiden lisäksi markkinoillamme olevista autoista BMW 520 d olisi hintansa ja tehonsa puolesta sopinut joukkoon, mutta BMW oli ainoa, joka ei vastannut haasteeseen.

Kaikissa vertailun autoissa on turboahdettu suoraruiskutusdiesel. Polttoaineen jakelun hoitaa common rail eli yhteispaineruiskutus kaikissa muissa autoissa paitsi Audissa, jossa on käytössä pumppusuuttimet. Pumppusuuttimessa on yhdistetty jokaiseen ruiskutusuuttimeen oma ruiskutuspumppu, jolloin välissä ei ole resonoivia putkia, millä järjestelyllä päästään korkeampiin ruiskutuspaineisiin ja tarkempaan säätöön. Kaikkien autojen turboahdin on nykyaikaista, säädettävillä turbiinin johdesiivillä varustettua tyyppiä, mistä on etua moottorin vetoalueen laajuudelle. Saabin kolmilitrainen moottori on muista poiketen V-mallinen ja kuusisylinterinen. Muut ovat nelisylinterisiä rivimoottoreita paitsi Volvo, joka on viisisylinterinen. Moottorit ovat neliventtiilirakenteisia lukuun ottamatta Audia, jossa on vain kaksi venttiiliä sylinteriä kohti. Ahdetussa moottorissa venttiilimäärällä ei kuitenkaan ole suurta merkitystä, eikä se näy Audin moottorin arvoissa muihin verrattuna.

Moottorin jatkona on käsivalintainen vaihteisto, Mersussa kuusivaihteinen, muissa viisivaihteinen. Audiin on myös saatavilla vahvempi kuusivaihteinen vaihteisto, joten sen yhteydessä samasta moottorista voidaan ottaa 25 Nm enemmän vääntöä. Takavetoista Mersua lukuun ottamatta muut ovat nykyiseen tapaan etuvetoisia.

Tälläkin kertaa kisa oli tiukka. Ennakkoon kahden auton odotettiin olevan altavastaajina. Nämä olivat Audi pienimmän moottorinsa takia ja Mersu pienikokoisimpana. Kun eri kohdat oli arvosteltu ja pisteet laskettiin yhteen, oli yllätys melkoinen molempien mainittujen löytyessä kärjestä. Toisaalta on ymmärrettävää, että kokonaisuus ratkaisee. Yksi hyvä ominaisuus ei riitä tekemään autosta testivoittajaa, jos muut kohdat eivät ole kunnossa. Asia pätee myös toisin päin, yksi heikko suoritus ei riitä kaatamaan koko tulosta.

(Tiivistelmä Hannu Ahosen artikkelista TM 1/02, s. 10-23)