Kalifornian yliopiston tutkijat ovat löytäneet toistaiseksi vanhimman viitteen eläinelämästä maapallolla.

Löydöksiä käsittelevä tutkimusraportti julkaistiin Nature Ecology & Evolution -tiedejulkaisussa. Aiheesta kertoo EurekAlert-sivusto.

Biomerkkiainelöydökset ovat peräisin ajalta ainakin 100 miljoonaa vuotta ennen kambrikauden lajiräjähdystä. Se alkoi noin 550 miljoonaa vuotta sitten. Lajiräjähdyksen aikoihin monisoluiset eläimet monimuotoistuivat lyhyessä ajassa ja suurin osa nykyisin elävien eliölajien pääjaksoista sai alkunsa.

Tavanomaisten fossiilijäännösten sijasta tutkijat ovat etsineet molekyylimerkkejä, eli biomerkkiaineita varhaisista eläimistä jopa 660–635 miljoonan vuoden takaa. Vuosiluvut sijoittuvat neoproterotsooiselle maailmankaudelle.

Tutkijat löysivät sienieläimen tuottamaa steroidiyhdistettä muinaisista kivistä ja öljyistä Omanista, Siperiasta ja Intiasta. Esimerkiksi testosteroni, estrogeeni ja kolesteroli ovat luonnollisia steroideja.

”Molekulaariset fossiilit ovat tärkeitä varhaisten eläinten jäljittämisen kannalta, sillä ensimmäiset sienieläimet olivat todennäköisesti hyvin pienikokoisia. Niillä ei ollut luurankoa, eivätkä ne jättäneet jälkeensä hyvin säilynyttä tai helposti tunnistettavaa luufossiilistoa”, kertoi tutkimusryhmän jäsen, Kalifornian yliopiston jatko-opiskelija J. Alex Zumberge lehdistötiedotteessa.

”Olemme etsineet tunnusomaisia ja vakaita biomerkkiaineita, jotka osoittaisivat sienieläinten tai muiden varhaisten eläinten olemassaolon yksisoluisten eliöiden sijasta”, Zumberge jatkoi.

Tutkijoiden tunnistamalla biomerkkiaineella, 26-methylstigmastane (26-mes) -nimisellä steroidiyhdisteellä on ainutlaatuinen rakenne. Toistaiseksi vain yhden sarveispiisienien (Demospongiae) luokkaan lukeutuvan nykypäivän sienieläinlajin tiedetään kykenevän kyseisen rakenteen valmistamiseen.

”Tämä steroidi on ensimmäinen todiste siitä, että sarveispiisienet ja myös muut monisoluiset eläimet menestyivät muinaisissa merissä ainakin 635 miljoonaa vuotta sitten”, Zumberge sanoi lehdistötiedotteessa.

Tutkimustyö pohjautuu tuoretta tutkimusta johtaneen Kalifornian yliopiston tohtorin Gordon D. Loven vuonna 2009 tiimeineen tekemään tutkimukseen.  Tuolloin tutkijat löysivät ensimmäisen biomerkkiainetodisteen neoproterotsooisista eläimistä eteläisestä Omanista löytyneistä kivistä.

Biomerkkiainetodiste, 24-isopropylcholestane (24-ipc) -niminen steroidi osoittautuikin myöhemmin kiistanalaiseksi siksi, että on olemassa myös muita eliöitä sarveispiisienien lisäksi, jotka pystyvät valmistamaan sitä.

Nyt löydetyn, vain yhdelle sarveispiisienilajille tyypillisen 26-mes-steroidiyhdisteen myötä on paljon varmempaa, että myös 24-ipc on 26-mes:in lisäksi muinaisten sarveispiisienien merenpohjassa tuottama fossiilinen biomolekyyli.