Keskimääräinen elinaika pitenee, mutta paraskaan lääketiede ei pysty loputtomiin estämään kuolemaa. Mitä kehossa kuollessa tapahtuu, ja millä tolalla elämän loppuvaiheen hoito on Suomessa?

Korkeat lasikaapit ovat täynnä lääkepakkauksia, lasi- ja muovipulloja ja muita astioita, joita on löydetty vuosikymmenten varrella vainajien viereltä. Sisältö on nautittu vahingossa tai tahallaan.

”Jos astiassa on jotain nestettä, jonain päivänä joku sen juo”, toteaa oikeuskemian emeritusprofessori Erkki Vuori.

Joskus ihminen kuolee äkillisesti ilman mitään näkyvää syytä.

Hän esittelee ruosteen täplittämää vajaan neljän litran peltikanisteria, josta kaksi miestä oli hörppinyt. He olivat löytäneet kanisterin aitan alta, ja kyljessä olevan tekstin mukaan kyseessä oli polttoaineen jäänestoaine.

”Erehdys tuli siinä, että miehet luulivat sitä etanoliksi, mutta neste olikin metanolia. Se hajoaa elimistössä formaldehydiksi ja muurahaishapoksi, ja aineenvaihdunta menee sekaisin. Kuolema tulee samana tai seuraavana päivänä”, hän kertoo.

”Pistää miettimään, miten joku ylipäätään ajattelee tällaisen pänikän nähdessään, että tässä olisi jotain, mitä kannattaa juoda”, hän pudistelee päätään.

Tilaa ja lue tämä artikkeli

sekä vaikka kaikki TM:t vuodesta 1953 alkaen.

Tilaa Kirjaudu