Kilpa-ajotaustainen autotoimittaja Robert Koistinen kertoo Oho!-kolumnissaan toimittaja- ja kilpa-autoilijauransa kömmähdyksistä, joita ei ole aikaisemmin julkaistu.

***

Katsoessani menneisyyteen huomaan, että hölmöilyni ja sen jalostaminen on alkanut jo paljon ennen Tekniikan Maailmaan tulemistani.

Olin kilpaurani aikana vuonna 1988 taitoajokuljettajana Saab-Valmetin 25-vuotisjuhlissa. Taitoajoryhmään kuuluivat rallilegenda Simo R. Lampinen ja kaksi ruotsalaista kaveria, jotka tekivät show-ajoa ammatikseen.

Harjoittelimme ajokuvioita pari päivää ennen tapahtumaa. Jossain vaiheessa kyytiini tuli tehtaan kokeilujaoksen esimies Simo Vuorio, joka piti pujottelukuvioitamme erittäin näyttävinä. Teimme myös kahdella pyörällä ajoa ja 360 asteen vaakapyörimistä.

Alueella oli rallikilpailusta tuttu lähtökoroke, jota oli tarkoitus käyttää ainoastaan juhlapäivänä. Päätimme kuitenkin kokeilla sitä, eli nousta autolla sen päälle. Korokkeelle johti kaksi ajosiltaa, joihin oli helppo osua. Toisella puolella oli niin ikään kaksi ajosiltaa, eli ei tarvinnut peruuttaa alas, vaan korokkeelta pystyi laskeutumaan ajamalla suoraan.

Yllättäen edessä olevat ajosillat eivät kuitenkaan olleetkaan samassa linjassa kuin noususillat. Ja niitä ei pystynyt näkemään, koska ne laskeutuivat niin jyrkästi. No, siinähän kävi sitten niin, että auto tuli nokalleen alas korokkeelta.

Koomisinta tässä oli se, että samaan aikaan myös Simo R. Lampisella kävi taustallamme pieni kömmähdys. Simo ajoi avoautolla kädet ilmassa ”veitsiansaan”, joka rikkoi rättirenkaisen etupyörän. Tällä haluttiin havainnollistaa se, että auto kulkee yhdellä rikkonaisellakin renkaalla vakaasti.

Jostain syystä ”veitsiansa” ei ensimmäisen renkaan jälkeen lauennut vaarattomaksi, vaan rikkoi myös seuraavaksi tulevan takapyörän.

Auto pysyi vielä jotenkin vakaana, mutta kokonaisnäkymä oli huvittava. Minun ja Simon auto oli nokka pystyssä korokkeen edessä, ja Lampisen auto oli taustalla kallellaan molemmat renkaat rikottuna.

Nykyaikana asetelma olisi nopeasti tarttunut moneen älypuhelimeen, mutta piirtyi se silloinkin emotionaaliseen aivopuoliskoon ikiajoiksi.


Lue aiemmat Oho!-kolumnit:

TM:n testilabrassa oli kaksi poikkeuksellisen kallista autoa – joten tietysti onnistuin kolaroimaan juuri ne

Kun ajoin Porschella motarilla 300 km/h, takapenkiltä kuului suoraa huutoa – Seuraavana päivänä siitä kirjoitti iltapäivälehti

Tullivirkailija löysi salkustani yhdet alushousut, sukat ja pussillisen kolikoita – Hänellä heräsi nopeasti kysymys

Noudatin nopeusrajoituksia liiankin tunnollisesti – Seuraavaksi olin poliisin ruumiintarkastuksessa kuin mikäkin gangsteri

”Morsian” pitää aina pestä ennen palautusta – Tässä kohtaa taksikuskimme höristi korviaan

Näin sain lempinimekseni Fågel-Robbe – puusta löytyi merkkejä yli kahden metrin korkeudesta

Autoni ei noussut ylämäkeen, joten päätin peruuttaa ja ottaa vauhtia. Huono idea

Menin varhain aamulla lentokentällä kahville – äkkiä minut valtasi olo, että jotain tärkeää puuttuu

Testiauto meni romuksi jo ennen testin alkua – palasia lenteli 20 metrin päähän

”Just let it burn”, minulle sanottiin driftingautossa – ilmassa leijaili huolestuttavan paljon savua

Meille alkoi tulla kiire lentokentälle – ja sitten huomasimme ajavamme väärään suuntaan Juutinrauman siltaa

Ajoin komeasti testiradalta ulos metsään – seuraavaksi kolarointiin liittyi kuvauskopteri

Lukitsin itseni vessaan, mutta keksin pomminvarman keinon päästä sieltä ulos

Olin myöhästyä lentokoneesta, koska sinne oli vaikea saada vietyä stilettiä

Autotestin jälkeen vuorossa oli 2 tunnin lepohetki hotellissa – mutta se muuttuikin tulipalon sammutukseksi

Jäimme talvitestissä kiinni television varastamisesta – eräänä iltana vastaanotosta tuli puhelu

Kaikki meni pieleen – Palautimme testiauton maahantuojalle osittain muovipussissa

Näinkin voi käydä: Jäähdyttelykierroksella testiauton ohjaamossa syntyi nyrkkitappelu

Talvitestissä avautui mahdollisuus käydä hiihtämässä, mutta tämän enemmän pieleen voitelu ei olisi voinut mennä

Insinöörit vertasivat kierrosaikojani oikeaan kilpakuskiin, ja paperit olivat pudota lattialle

Edessä oli niin vaatimattoman näköinen hyppyri, että siitä teki mieli hypätä – huono idea

Autotestin kaikki muistiinpanot olivat iPadin muistissa – ja sitten se mystisesti katosi

Nostin Suzukin kahdelle renkaalle unkarilaisella testiradalla – ”Onko siitä pakko kirjoittaa?”

Suzuki Ignis kaatui väistökokeessa, mutta tehtaan omalla testiradalla meitä odotti jotain vielä oudompaa

Käänsin väistökokeessa kiikkerältä tuntuvan Suzuki Ignisin rattia – seuraavaksi menimme katon kautta ympäri

Corvetten jarruun tuli mystinen vika – mekaanikolla oli vaikeuksia pidätellä nauruaan

Pimeydessä meitä odotti renkaita, betonia ja akselinpaloja – Luojan kiitos ettei ajettu täysiä!

Lainasimme salaa työkaverin sanelukonetta testiajoon, ja seuraukset olivat kohtalokkaat

Kaksi TM:n toimittajaa lähti päiväksi testaamaan autoja – saimme aikaiseksi vain valokuvan toimittajan pakaroista

Rengassavua ja järkyttyneitä ilmeitä – ”Sladi” meni vähän pitkäksi

Fiat Abarthilla törmääminen turvakaiteeseen tuli toimitukselle yllättävän kalliiksi

Vaarallinen nokkakolari oli rengastestissä enemmän kuin lähellä

Tein rallikilpailussa täydessä vauhdissa rajun käännöksen – ja sitten näin yleisön ilmeet

Eksyin Puolassa Kris Meeken ralliautolla – ja pian vasemmalla näkyi iso linna

Ajattelin yllättää Hondan insinöörit 360 asteen käännöksellä, mutta en ottanut huomioon yhtä asiaa

Ajoin Mika Salon autolla seinään