Ennen muinoin television kuvaputkelta tuijotettiin analogista ja monasti rakeistakin tv-ohjelmaa. Telkkarin scart-liittimeen oli kytketty kasetille tallentava videonauhuri, jolla katsottiin myös kotiin kannettuja vuokravideoita. Nyt scart on poistumassa kuvioista ja elokuvat tulevat ruudulle valokaapeleita pitkin toiselta puolelta maapalloa. Samalla koko järjestelmän hahmottaminen on muuttunut vaikeammaksi. Jo kaupassa lyhenteet kuten dlna, hbbTV, usb, sd, wifi, hdmi ja hdd tuottavat monelle päänsärkyä.

Smart TV

Äly tuli televisioon useita vuosia sitten. Nyt jo halvemmatkin vastaanottimet liitetään kodin laajakaistaverkkoon ja televisiolle räätälöityjä pienoissovelluksia käytetään internetin kautta. Sovellusten määrä vaihtelee melkoisesti sekä tv-merkkien että -mallien mukaan. Mukana on paljon mielenkiintoisia toimintoja, mutta myös suuri määrä pelkkää sälää.

Internetselain on monissa, mutta sitä on pääsääntöisesti hankala käyttää television omalla kaukosäätimellä. Poikkeuksen tekevät ne televisiot, joissa on ylimääräinen liikeherkkä säädin, jolla ruudulle ilmestyvää kohdistinta voi liikutella ohjainta kääntelemällä. Myös tekstin syöttö on näillä keinoin erityisen kätevää. On hyvä tietää, että television selain ei näytä läheskään kaikkea sivujen sisältöä. Usein esimerkiksi flash-tekniikkaan perustuvat multimediasovellukset eivät toimi lainkaan.

Erilaisten pelien, sääennusteiden ja uutisten lisäksi lähes kaikissa televisioissa on FaceBook sekä Twitter. Parhaimmissa malleissa on myös Skype ilmaisia kuvapuheluita varten. Televisiossa voi olla kamera ja mikrofoni valmiiksi asennettuina, tai ne voi hankkia lisävarusteena alle sadan euron hintaan. Internetin kautta voi näillä eväillä ottaa ilmaisia kuvapuheluita vaikkapa toiselle puolelle maapalloa, kunhan vastapuolella on Skype asennettuna televisioon, tietokoneeseen tai älypuhelimeen.

Käytetyimpiä sovelluksia ovat kuitenkin erilaiset elokuvapalvelut.

Elokuvia netistä

Netin kautta käytettävät vuokravideopalvelut kasvattavat jatkuvasti suosiotaan. Tällaisia ovat esimerkiksi SF Anytime, Viaplay, HBO sekä Netflix. Viimemainittu on jo saavuttanut niin suuren suosion, että joidenkin tv-valmistajien kauko-ohjaimessa palvelulle on oma näppäimensä. Netflix tarjoaa noin kahdeksan euron kuukausimaksulla rajoittamattoman katseluoikeuden palvelun kaikkiin elokuviin ja sarjoihin. Osa muista palveluista toimii samaan tapaan kuin videovuokraamot, eli elokuvasta maksetaan kertahinta. Kaikissa tapauksissa maksu suoritetaan luottokortilla verkkopalveluun.

Pieni, mutta kasvava osa Netflixin tarjonnasta on uhd-tasoa. Tämän katsomiseksi tarvitaan sekä vakaa että nopea laajakaistayhteys. Netflix suosittelee vähintään 25 megabitin yhteyttä, mutta kokeissamme olemme pärjänneet jopa 15 megan nopeudella. Lankayhteys on langatonta varmempi ja usein myös nopeampi.

Suomalaiset tv-kanavat ovat nekin mukana. Yle Areenan arkistovideoita on voinut jo pitkään katsoa ilmaiseksi monien tv-merkkien ruuduilta. Televisioiden sovellusvalikoimiin on lisätty myös MTV Katsomo ja Nelosen Ruutu.

HbbTV

Suomessa teksti-tv on aina ollut erityisen suosittu. Siksi myös interaktiivinen hbbTV-sovellus voi jatkossa saada oman paikkansa. Se tuo ruudulle tv-operaattorin tarjoamaa interaktiivista sisältöä, jonka sisällön lähettäjä päättää itse. Sisältö voi olla jatkuvasti vaihtuvaa uutisvirtaa, musiikkia, videoita tai mitä tahansa multimediaa.

Sovellus käynnistetään painamalla kauko-ohjaimen punaista värinäppäintä. Vuorovaikutteinen sisältö tulee tv-ruudulle laajakaistaverkon kautta.

Laajennettu ohjelmaopas on hbbTV:n kautta tarjolla kaikilla Ylen, MTV:n ja Nelosen kanavilla.

MTV3 tarjoaa omilla kanavillaan lisäksi jatkuvasti päivittyvää uutisvirtaa.

Kesäkuusta lähtien punaisen näppäimen painallus on Nelosen antenniverkon kanavilla avannut ruutu.fi -sovelluksen. Tämä tuo mahdollisuuden aloittaa jo alkanut ohjelma sen alusta sekä katsoa kaikkia palveluun ladattuja ilmaisohjelmia.

Edellytyksenä tämän hybriditelevision toimimiselle on, että televisiossa on asennettuna riittävän uusi hbbTV-sovellus. Jos tv täyttää uudet vaatimukset se saa Antenna Ready Smart HD -hyväksynnän. Oman television ajantasaisuuden voi tarkistaa osoitteesta digita.fi/hybriditv. Sivustolle on myös koottu lisää tietoa hybriditelevision tarjonnasta ja tekniikasta.

YouTube

Ilmaisia elokuvia, musiikkivideoita sekä erilaisia videoleikkeitä tarjoava YouTube on myös mukana useimmissa televisioissa. Etenkin musiikkiesitysten osalta YouTube on melkoinen aarreaitta. Oikeilla hakusanoilla voi löytää haluamansa kappaleen lähes kenen tahansa artistin esittämänä.

Tekstin syöttäminen television omalla kaukosäätimellä on kuitenkin kankeaa. Helpompaa onkin käyttää omaa puhelintaan tai tablettiaan palvelun ohjaamiseen, jolloin pelkkä video näytetään tv-ruudulla. Tätä varten mobiililaitteen on oltava television kanssa samassa wlan-verkossa, ja yhdistäminen laitteiden tehdään tv-ruudulla näytettävien ohjeiden mukaisesti.

YouTuben kuvanlaatu yltää parhaimmillaan jopa 4k-tasolle, mutta mukaan mahtuu myös runsaasti todella surkeaa kuvaa ja ääntä. Tämä johtuu siitä, että kuka tahansa voi ladata palveluun lähes mitä tahansa.

Multimediaa

Multimedialla tarkoitetaan kaikenlaista kuvaa ja ääntä sekä niiden yhdistelmää. Älytelevision kaiuttimista voi soittaa musiikkia ja ruudulla voi katsoa digikameralla otettuja valokuvia tai videoleikkeitä. Valokuvat näyttävät erityisen hienoilta suurella ruudulla ja terävimmillään ne ovat 4k-television näytöllä.

Tiedostot voi kopioida esimerkiksi tietokoneesta usb-muistitikulle ja toisto alkaa muutamalla kaukosäätimen näppäinpainalluksella, kun tikku ensin kytketään television liitäntään. Joissain vastaanottimissa on myös sd-korttipaikka, johon kamerasta otetun kortin voi liittää sellaisenaan.

Multimediaa voi siirtää televisioon myös langattomalla wifi-yhteydellä dlna-yhteensopivasta älypuhelimesta tai tabletista.

Tv-ruudulle voi lisäksi peilata (screen mirroring) vaikkapa tabletin näytön. Näin esimerkiksi esitysgrafiikan näyttäminen suuremmalle yleisölle helpottuu, kun erillisiä piuhoja ei tarvita. Peilaus kytketään toimintaan mobiililaitteen valikoista ja laiteparin muodostaminen hyväksytään sen jälkeen television kaukosäätimellä.

Tallennuksia

Monissa televisioissa on nykyisin mahdollisuus käyttää erillistä usb-kiintolevyä tv-ohjelmien tallentamiseen. Halvimmissa vastaanottimissa on vain yksi viritin ja tällöin tallennuksen aikana ei voi katsoa toista kanavaa. Kahdella virittimellä varustetuissa malleissa toisen kanavan katsominen on mahdollista, jolloin tv on jo digiboksin veroinen laite. Televisio voi tallennuksen aikana olla myös valmiustilassa. Ajastintallennus ohjelmoidaan suoraan ohjelmaoppaasta, joka kattaa seitsemän päivän ohjelmatiedot.

Kätevintä on käyttää usb-kiintolevyä, jossa ei tarvita erillistä virtalähdettä. Kiintolevyä varten televisiossa on yleensä yksi usb-portti, joka on merkitty kirjaimin ”HDD”. Ennen kuin tv-ohjelmia voi tallentaa levylle, se on kytkettävä oikeaan liitäntään ja alustettava televisiolle sopivaan muotoon. Tämän jälkeen muistilaitetta ei voi käyttää tietokoneessa ennen uudelleenalustusta. Toimenpiteellä pyritään tekijänoikeussyistä estämään digitaaliseen muotoon tallennettujen ohjelmien kopiointi ja jakelu.

Usb-levyä voi monissa televisioissa käyttää myös taustatallennukseen (time shift). Näin katsoja voi pysäyttää tv-ohjelman haluttuun kohtaan ja jatkaa katsomista esimerkiksi puhelun päätyttyä.

Käyttöjärjestelmiä

Televisio tarvitsee jo perustoimintojaan varten jonkinlaisen käyttöjärjestelmän. Kun mukaan tulee internetin kautta käytettäviä pienoissovelluksia, käyttöjärjestelmään on lisättävä runsaasti lisäkomponentteja. Yleisimmin valmistajat turvautuvat niin sanottuihin avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin, jolloin sovelluskehittäjälle ei tarvitse maksaa lisenssimaksuja. Siksi lähes kaikissa tv-vastaanottimissa käytetään laajalti Linux-pohjaisia palikoita.

Viime vuosina Smart TV -toiminnot ovat yleistyneet ja monipuolistuneet. Laajentaakseen sovellusvalikoimaansa muutama tv-valmistaja on ottanut käyttöön Googlen Android-käyttöjärjestelmän. Näillä eväin tarjolle tulee runsas määrä valmiiksi koodattuja sovelluksia, joita käyttäjä voi hakea Google Play -kaupasta. Valitettavasti tähän mennessä testaamamme Android-televisiot eivät ole olleet kovin vakaita.

Samsung ei tv-puolella ole lähtenyt Android-leiriin. Korealaisvalmistaja luottaa omaan käyttöjärjestelmäänsä, jonka nimi on Tizen. LG käyttää omaa webOS-järjestelmäänsä ja Panasonic on keskitason yläpuolella olevissa malleissaan ottanut käyttöön Firefox OS:n.

Ohjelmistopäivityksiä

Koska uusissa televisioissa on runsaasti toimintoja, niiden ohjelmistoja kehitetään ja parannellaan jatkuvasti. Päivityksillä voidaan myös korjata havaittuja virheitä ja niiden avulla televisioon voidaan tuoda uusia toiminnallisuuksia. Monesti ensimmäinen ohjelmistopäivitys tulee saataville jo käyttöönoton yhteydessä, kun tv ensin liitetään osaksi kodin laajakaistaverkkoa. Ohjelmistopäivityksiä voi tulla ensimmäisen vuoden aikana useita ja ne ladataan helpommin internetin kautta. Tästäkin syystä televisio kannattaa kytkeä kodin laajakaistaverkkoon.

Päivitykset voi monesti asentaa myös usb-väylän kautta. Tähän tarvitaan tietokone, jolla otetaan yhteys valmistajan internetpalveluun. Sieltä päivityspaketti ladataan usb-tikulle ja asennetaan sivuilla näytettyjen ohjeiden mukaisesti.

Omia tilejä

Käyttöönoton yhteydessä älytelevision ruudulla on hyväksyttävä useita sopimuksia. Näillä käyttäjä antaa valmistajalle luvan kerätä käyttäjätietoja omalle palvelimelleen. Tietoihin lukeutuvat esimerkiksi katselutottumukset ja eri sovellusten käyttötilastot. Myös katsotuista valokuvista, videoista ja kuunnellusta musiikista saatetaan ladata tiedostonimiä ja pienoiskuvia valmistajan palvelimelle.

Jos käyttöönoton yhteydessä ei hyväksy näitä ehtoja, tv ei kerro ruudullaan viimeaikaisista toimistasi. Samalla osaa tarjolla olevista sovelluksista ei voi käyttää. Suuria menetyksiä tässä ei kuitenkaan tule niille, jotka haluavat pitää huolta yksityisyydestään. Voi olla jopa hyvä, etteivät perheen pienimmät näe televisiota avatessaan mitä kanavia aikuiset ovat katsoneet yön pimeydessä.

Liitäntöjä

Kalliimmissa televisioissa on antenni- ja kaapeliviritinten lisäksi myös liitäntä satelliittiantennille. Suomessa satelliittiantenni ei tosin ole läheskään yhtä yleinen kuin muualla Euroopassa, mutta mitään haittaa ylimääräisestä vastaanottomahdollisuudesta ei ole.

Ulkoisia kuvantoistolaitteita varten on runsaasti erilaisia liitäntöjä. Uudet digiboksit sekä dvd- ja blu-ray-soittimet kytketään yhdellä kaapelilla television hdmi-tuloon. Näin sekä kuva että ääni siirretään laitteiden välillä digitaalisessa muodossa, jolloin niiden laatu on parhaimmillaan.

Tv-lähetteiden ääni on usein monikanavaista, mutta television omilla kaiuttimilla tilaäänestä ei tietenkään pääse nauttimaan. Tähän tarvitaan erillinen kotiteatterivahvistin ja kunnolliset kaiuttimet. Äänen voi viedä vahvistimeen joko optisesta digiäänilähdöstä tai käyttämällä television arc-toiminolla varustettua hdmi-liitäntää. Arc tulee sanoista audio return channel, eli tästä liitännässä äänisignaali viedään vahvistimelle paluukanavassa alkuperäisessä digitaalisessa muodossaan.

Analogisia kuva- ja ääniliitäntöjä on myös tarjolla. Kameran voi kytkeä rca-kaapelilla videotuloliitäntään ja monissa on lisäksi analogiset komponenttiliitännät. Scart-liitin on poistumassa kuvioista ja saatavilla on useita tv-malleja, joista scart puuttuu tyystin. S-videotuloa ei sitäkään enää juuri näe. Uudemmat kuvantoistolaitteet on nimittäin järjestäen varustettu parempaa kuvan- ja äänenlaatua tarjoavalla digitaalisella hdmi-lähdöllä.

Julkaistu TM:ssa 18E/15 (älykäs koti -teemanumero)