Kahdenkymmenenyhdeksän 
tuuman maastopyörissä on halkaisijaltaan samankokoinen vanne 
kuin 28 tuuman peruspyörissä. 
Suuri rengas kuulostaa väistämättä 
kömpelöltä, mutta onko se sitä? 
Otimme asiasta selvää ajamalla 
Lanzaroten saaren ympäri.


TESTIPYÖRÄT:
Bianchi Jab 29.2
Canyon Grand Canyon 8.9 AL 29
Corratec Superbow Team 29
Cube LTD SL 29
Felt Nine 30
Kona Kahuna DL
KTM Ultra Race 29
Merida Big Nine TFS XT Edition

VERROKKINA 26-tuumainen Cube Reaction Race


Monet aktiivipyöräilijät ovat jo ehtineet vaihtaa 26-tuumaisista suurempaan rengaskokoon, mutta halusimme pohtia kysymystä vähemmän kokeneen pyöräilijän näkökulmasta. Siksi vertailuun asetettiin hintakatto, joka osuu juuri tuoreita harrastajia koskevaan kipurajaan.

Noin 1 500 euroa on tyypillisesti se summa, jolla ostetaan ensimmäinen vakavasti otettava pyörä. Tällä tasolla hinta ja laatu asettuvat tasapainoon, jossa ei enää tarvitse kärsiä teknisistä pikkuharmeista, mutta toisaalta rahaa ei vielä kulu pyöräilyn varsinaiseen hulluuteen eli erittäin kalliiseen painonsäästöön.

Vertailupyörien pitäisi edustaa parasta tai ainakin järkevintä alumiinirunkoisten luokkaa, mutta käytännössä kävi selväksi, että hinnan ja laadun rima jäi jälleen heilumaan. Kuten usein ennenkin, kipurajalle viritetty hintakatto paljasti valmistajien anteliaisuuden tai sen puutteen. Osa yrittää pihtailla, kun osa laittaa kukkuramitalla.

Sekin täytyi pitää mielessä, että vertailun perusteema eli 29 tuuman rengas voisi olla vain kaupallinen kikka. Parin vuoden ajan muodissa ollut pyöräkoko voi olla keino saada ihmiset ostamaan uusia pyöriä, semminkin kun markkinoille ollaan parhaillaan työntämässä entisten lisäksi 27,5 tuuman välikoon pyöriä.

Jo pelkästään luku 29 on tavallaan mainostajien sanataidetta. Kyseessä on samankokoinen 622 millimetrin vanne kuin 28 tuuman pyörissä, joten ylimääräinen tuuma tulee vain paksumman renkaan suuremmasta ulkohalkaisijasta.

Testiryhmän jäsenet eivät siis suinkaan olleet valmiiksi vakuuttuneita uuden rengaskoon eduista, sillä yhtä käännynnäistä lukuun ottamatta testaajilla ei edes ollut kunnollista kokemusta näistä renkaista. Pari testaajaa jopa kosketti 29-tuumaiseen ensimmäisen kerran, kun pakkauksista koottuja pyöriä ryhdyttiin kokeilemaan asfaltilla.

Neitseellisyys osoittautui kuitenkin eduksi, sillä tuorein silmin nähty ensivaikutelma oli hämmentävä; 29-tuumaisten vertauskohtana käytettiin 26-tuumaista pyörää, eikä rengaskokojen eron hämmästely loppunut koko testiviikon aikana. Ero todettiin kerta toisensa jälkeen yllättävän pieneksi. Koon merkitys ei niinkään löytynyt käyttökelpoisuudesta vaan käyttötarkoituksesta.

Tietty tasaisuus leimasi myös testipyörien ajo-ominaisuuksia, sillä monet pyörät saivat eri ajotyylien arvosanoissa tasapisteitä.

Merkittävintä eroa haettiin XC- ja freeride-tyylien väliltä. XC eli crosscountry-arvosana viittaa vauhdikkaaseen matka-ajoon, jossa tärkein ominaisuus on pyörän kiipeämiskyky ylämäkeen. Freeride taas painottuu enemmän hauskanpitoon, jossa tärkeintä on lasketella hallitusti alamäkeen.

XC-ryhmään asettui selvimmin Italian kaunotar Bianchi. Ryhmän kapeimmilla kahden tuuman renkailla varustettu pyörä rullasi asfaltilla elegantisti, mutta maastossa eleganssi rapistui pahoin.

Canyon puolestaan edusti perisaksalaisia arvoja niin fyysisesti kuin kaupallisesti, sillä viileän laskelmoiva valmistaja myy pyöriään vain suoraan kuluttajille postin välityksellä. Vähittäiskauppiaat on leikattu pois bisneksestä, joten asfaltilla hieman kankean ensivaikutelman tekevää Canyonia ei pääse kokeilemaan missään. Nopeasti kävi ilmi, että kokeilu kannattaisi, sillä kankeus oli vain illuusio.

Saksan joukkueessa oli myös Cube, jonka harmaa ensivaikutelma johti sekin hieman harhaan. Tai ehkä vaikutelma oli pohjimmiltaan oikea, sillä pyörästä ei missään vaiheessa löytynyt mitään pahaa sanottavaa, mutta toisaalta se ei herättänyt suurta innostustakaan. Tasaisuus säilyi testin loppuun asti, mutta harmaus karisi.

Amerikkalainen Felt osoittautui ominaisuuksiltaan tasapuoliseksi kuten Cube, mutta ryhmän alhaisin hinta näkyi ja tuntui alusta loppuun.
Saksan Corratec taas näytti lupaavan pirteää energiaa joka lähtöön, mutta lupaus ei täysin täyttynyt. Erikoinen ”jousipyssyrunko” tuntui asfaltilla räjähtävän voimakkaalta, mutta testin päämatkalla muotoilun funktio jäi kyseenalaiseksi.

Taiwanilainen Merida jakoi mielipiteitä ensimmäisestä kokeilusta loppuarvosteluun asti. Kovakuntoisin testaaja piti pyörää virkeän aggressiivisena, kun taas pehmein kuski kirjoitti arvostelukaavakkeeseen synkkiä kirouksia.

Selkeään alamäkiryhmään asettui amerikkalainen Kona, joka ei edes yrittänyt olla herkkä.

Samaan osastoon luokiteltiin myös Suomen markkinoille tänä keväänä tuleva itävaltalainen KTM, mutta se tarjosi paljon laajemman ominaisuuksien yhdistelmän. Moottoripyöristään tunnetulla Kraftfahrzeuge Trunkenpolz Mattighofen -yhtiöllä on pitkät perinteet kaksipyöräisten suunnittelussa, joten KTM oli viritetty sangen yleispäteväksi kokonaisuudeksi.

Vertailu kumosi kaikki 29-tuumaisiin liitetyt ennakkoluulot. Isorenkaiset maastopyörät eivät ole raskaskulkuisia eivätkä kömpelöitä. Ne sopivat niin maastolenkille, työmatkalle kuin peruspyöräilyyn. Jos esteitä ei aina ehdikään väistää, useimmiten voi ajaa niiden yli.

Yleispyöräksi 29-tuumainen soveltuu monille käyttäjille paremmin kuin 26-tuumainen, sillä suuret renkaat imevät asfalttia ja sorapolkua selvästi tehokkaammin kuin pienet.

Toisaalta 29 tuuman pyörä ei pysty syrjäyttämään perinteisen rengaskoon parempaa käsiteltävyyttä, joten pyörävalintoja täytyy edelleen pohtia huolella.