Kiinan tiedeakatemian tutkijat ovat onnistuneet kiihdyttämään tulistettuja tantaalin radioaktiivisen isotoopin 181 hiukkasia taannoisissa kokeissaan.

Asiantuntijat pelkäävät, että kokeiden tarkoitus on selvittää, voisiko tantaalia käyttää ydinkärjissä. Tällainen ydinkärki vapauttaisi räjähtäessään huomattavasti tavallista ydinkärkeä enemmän säteilyä.

Tantaalilla tai koboltilla – tai muiden alkuaineiden radioaktiivisilla isotoopeilla – vuoratut ydinaseet tunnetaan ”suolattuina” ydinaseina, sillä ne tekevät vaikutusalueestaan elinkelvottoman huomattavan pitkäksi ajaksi. Nimitys on peräisin keskiaikaisesta käytännöstä levittää suolaa valloitetulle alueelle eräänlaisena kirouksena.

”Nämä ovat hyvin moraalittomia aseita. Ne voivat tuottaa radioaktiivisen laskeuman, joka leviää koko maapallolle.”

Kiinan Lanzhoussa sijaitsevan ionitutkimuskeskuksen tutkijat onnistuivat kiihdyttämään tantalium-181-atomeita toistuvasti ennennäkemättömän suuriin nopeuksiin, raportoi South China Morning Post.

Tiedeakatemia on vahvistanut, että kokeita suoritettiin armeijan tarkoituksiin. Pekingin Normal-yliopiston ydintieteiden professori Han Dejunin mukaan on hyvin todennäköistä, että kokeilla luodaan pohjaa suolattujen ydinaseiden kehitykselle.

”Tuottamalla voimakkaan tantaali-ionisäteen voimme tarkastella, miten metalli käyttäytyy muiden alkuaineiden kanssa ja voimakkaissa törmäyksissä. Kokeilla voidaan siis simuloida, miten tantaali käyttäytyy ydinreaktiossa”, Dejun selittää.

Tantaalilla vuoratun ydinkärjen räjähdyksen aiheuttama laskeuma olisi tappava vielä useita kuukausia räjähdyksen jälkeen. Koboltilla suolattu ase tekee alueesta elinkelvottoman jopa kymmeniksi vuosiksi.

Suolattujen ydinaseiden toiminta perustuu neutronipommitukseen. Ydinräjähdyksessä vapautuu suuria määriä neutroneita, jotka muuttavat tantaalin voimakkaasti säteilevään muotoon. Räjähdyksen myötä höyrystynyt radioaktiivinen aine leviää laajalle alueelle.

Tantaalihiukkasten kiihdyttäminen on haasteellista, sillä alkuainetta on erittäin vaikea käsitellä. Toisen haasteen tutkimukselle on tuottanut metallin poikkeuksellisen korkea sulamispiste, 3 017 celsiusastetta.

Kiinan armeija tiedotti tammikuun lopulla vahvistavansa ydinpuolustustaan ”vahvistaakseen asemaansa suurvaltana ja suojatakseen omaa maaperäänsä”. Maan puolustusvoimat tiedotti ydinasearsenaalinsa kasvattamisesta Yhdysvaltain lyötyä ydinpuolustuksessaan silmään isomman vaihteen.

Kiinalla on tällä hetkellä noin 270 ydinkärkeä. Maan tavoitteena ei kuitenkaan ole ottaa kiinni Yhdysvaltoja ja Venäjää, joiden ydinkärkien yhteenlaskettu määrä lähentelee neljäätoistatuhatta.

Tantaalilla suoritetut kokeet viittaavatkin siihen, että Kiina panostaa määrän sijasta tuhovoimaan.

Dongfeng 31 -mannertenvälinen ballistinen ohjus.(Tyg728/Wikimedia Commons)

Idean suolatulle ydinpommille keksi unkarilais-amerikkalainen fyysikko Leó Szilárd kylmän sodan alkuvaiheessa. Hän kuitenkin varoitti, että tällaiset aseet voisivat ajaa ihmiskunnan nopeasti sukupuuttoon niiden valtavan laskeuma-alueen ansiosta.

Suolattujen ydinaseiden tutkimus onkin ollut tähän asti melko vähäistä. Iso-Britannia testasi yhden kilotonnin kobalttipommia Australiassa vuonna 1957. Myös Yhdysvaltain kerrotaan räjäyttäneen 30 kiloa tantaali-181:tä sisältävän ei-ydinpommin kokeissaan.

Kiinan kansallisen avaruustutkimuskeskuksen tutkija Cai Minghui toteaa, että tantaalisädettä olisi teoriassa mahdollista hyödyntää myös tarkkaan kohdistetuissa laseraseissa.

China Arms Control and Disarmament Associationin tutkija ja Kiinan puolustusvoimien entinen kenraali Xu Guangyu pitää kuitenkin epätodennäköisenä, että suolattujen ydinaseiden arsenaali kasvaa koskaan suureksi.

”Nämä ovat hyvin moraalittomia aseita. Minun mielestäni niitä ei pitäisi kehittää tai rakentaa. Ne voivat tuottaa radioaktiivisen laskeuman, joka leviää koko maapallolle. Niiden käyttö voisi tuoda laskeuman myös Kiinaan”, Guangyu toteaa.