Keho polttaa levossa kaloreita eri tahtiin eri vuorokauden aikoihin. Torstaina julkaistussa tutkimuksessa selvisi, että myöhäisiltapäivänä ja alkuillasta ihmisen keho polttaa 10 prosenttia enemmän kaloreita kuin aamun varhaisina tunteina.

Tutkimus vahvistaa tietämystä siitä, miten elimistön sisäiseen vuorokausirytmiin liittyvä ”kello” säätelee aineenvaihduntaa.

Käytännössä asialla on merkitystä esimerkiksi sen selittämisessä, miksi vuorotyössä ja muuten epäsäännöllisessä vuorokausirytmissä elävillä painoa helposti alkaa kertyä.

Suomalainen biolääketieteen tutkija Kirsi-Marja Zitting on pääkirjoittajana artikkelissa, joka julkaistu tänään Current Biology -lehdessä. Zitting työskentelee tutkijana muun muassa Harvard Medical Schoolissa.

”Havainto siitä, että jonkin asian tekeminen yhteen aikaan päivästä poltti niin paljon enemmän kaloreita kuin saman asian tekeminen toiseen aikaan, hämmästytti meitä”, kertoo Zitting EurekAlertin välityksellä lähetetyssä tiedotteessa.

Tutkijat eristivät seitsemän koehenkilöä ulkomaailmasta laboratorioon. Siellä koehenkilöillä ei ollut kelloja, ikkunoita, puhelimia eikä internetiä. Koehenkilöillä ei ollut mitään käsitystä, mikä kellonaika ulkomaailmassa oli. Heidän piti mennä nukkumaan ja herätä tiettyyn aikaan.

Tällä tutkimusasetelmalla tutkijat pyrkivät selvittämään aineenvaihduntaa ilman, että aktiivisuus, uni-valve-rytmi tai ruokavalio vaikuttaisivat tilanteeseen.

Joka yö nukkumaanmeno- ja heräämisaikoja siirrettiin neljä tuntia myöhemmäksi. Tämä vastaa matkustamista neljän aikavyöhykkeen yli länteen. Tätä jatkettiin joka päivä kolmen viikon ajan.

Käytännössä tutkittavien keho koki ikään kuin maailmanympärysmatkan joka viikko. Tutkittavien sisäinen kello ei voinut pysyä mukana tässä tahdissa, vaan otti oman rytminsä.

Tämän ansiosta tutkijat pystyivät mittaamaan aineenvaihdunnan tilannetta eri biologisen kellon vaiheissa.

Seuraavaksi tutkimusryhmä aikoo perehtyä siihen, miten ruokahalu ja kehon reagointi ravintoon vaihtelee eri aikoina. Lisäksi he aikovat selvittää, mikä unen ajoituksen, keston ja säännöllisyyden vaikutus on tähän.