Pohjoisessa Israelissa, lähellä Libanonin rajaa, kahden kukkulan alla sekä kolmen muinaisen valtakunnan keskiössä sijaitsee yksi viimeisistä vielä tutkimattomista raamatullisista arkeologisista kaivuupaikoista.

Näin lausui siis kansainvälinen arkeologien ryhmä viisi vuotta sitten sen jälkeen, kun he olivat aloittaneet muinaisen Abel-Bet-Maaka-kaupungin raunioiden kaivaustyöt, kertoo Washington Post kyseisen kaivauspaikan löydöksiä käsittelevässä artikkelissaan.

Abel-Bet-Maakan kadonnut kaupunki on yksi mystisimmistä Vanhassa testamentissa mainituista paikoista.

Washington Post kertoi jutussaan, että legendan mukaan kaupunki oli kolmen valtakunnan eli Israelin, Syyrian Damaskoksen sekä Libanonin Tyroksen linnoitettu risteyskohta. Kaupunkia hallitsi mahdollisesti paikallinen oraakkeli.

On epäselvää, kenen kuninkaan suojeluksessa kaupunki oli. Abel-Bet-Maaka on voinut kuulua myös spekulatiiviseen neljänteen valtakuntaan nimeltään Maaka.

Kaupungista puhutaan Raamatussa salamyhkäiseen sävyyn ja vain muutamaan otteeseen, mikä ei ole tutkijoille kovin mieluisa asia.

Israelin kuninkaan Daavidin silmissä maanpetturiksi katsottu henkilö asui Raamatun Samuelin kirjojen mukaan kaupungissa pakosalla. Daavid sai petturin olinpaikasta vihiä ja pian hänen sotilaansa piirittivät kaupungin ja olivat kaatamassa yhtä linnoituksen seinämistä, kun ”viisas nainen” huusi muurin toiselta puolelta seuraavat sanat:

”Miksi haluat hävittää Herran omaisuutta?”

Sotilaat vastasivat, että he halusivat vain petturin.

Vastauksena tähän nainen pyysi kaupunkilaisia leikkaamaan miespetturin pään irti. Näin tapahtui, ja pää viskattiin muurin yli. Sotilaat häipyivät paikalta ja Daavid jätti kaupungin rauhaan.

Noin sata vuotta myöhemmin tapahtuneesta –radiohiiliajoituksen mukaan – alla olevalla videolla näkyvä lasinen pää ilmestyi kaupunkiin.

Israelilaisten ja yhdysvaltalaisten arkeologien johtama tutkijaryhmä oli kaivanut raunioita noin viiden vuoden ajan viime kesänä. Kolutessaan läpi ”valtavan rautakautisen rakennelman lattiaa” he löysivät rakennuksen korkeimman kohdan alta videolla näyttelyvitriinissä pyörivän pään.

Tarkasti muotoiltu lasinen pää on ympärysmitaltaan vain viiden senttimetrin kokoinen. Se oli löytyessään koteloitunut maa-ainekseen, joka oli peräisin vuosien 800-900 eaa. väliseltä ajalta.

Tuohon aikaan Israel oli jakautunut kahdeksi valtakunnaksi, ja kaupunki oli maantieteellisesti sekä poliittisesti keskellä sen naapurivaltakuntien hyvin mutkikasta valtataistelua.

Mutta kenen mieshenkilön pää on kyseessä ja mitä kyseinen henkilö merkitsi kaupungin asukkaille?

Tutkijat arvelevat, että kyseessä on kuninkaan pää. Todistusaineistoa tämän väitteen tueksi ei kuitenkaan ole. Merkkihenkilöstä on joka tapauksessa kyse. Vastaus henkilöllisyydestä antaisi runsaasti lisätietoa kaupungista ja sen historiallisista vaiheista, jotka ovat laajalti pimennossa toistaiseksi.

Huomioimatta lasiteoksen kruunua, kuninkaallista partaa tai eleganttia hiustyyliä, pää oli muotoiltu ennennäkemättömällä tarkkuudella, jos sitä verrataan alueen ja ajan muihin taiteellisiin esineisiin. Lasisen materiaalin käyttö samankaltaisissa esineissä oli myös harvinaista valtakuntien valtataistelun aikoihin.

Tutkijoiden tiedossa on, että kaupungin hallitsijat vaihtuivat melko tiuhaan tahtiin koko 800-luvun ajan ennen ajanlaskun alkua, mikä ei kuitenkaan rajaa lasipään elävän mallin henkilöskaalaa lainkaan.

Esimerkiksi Raamatussa on kuitenkin seikkoja, jotka tuovat esiin arvioita pään henkilöllisyydestä.

Raamatun Ensimmäisessä ja Toisessa kuninkaitten kirjassa kerrotaan tarinaa Israelin foinikialaiskuningattaresta, Isebelistä. Kuningattaren kuvaillaan olleen pilkkaa kerännyt, oman valtakuntansa pettänyt hallitsija. Tarinoiden mukaan hänen oma palvelusväkensä työnsi hänet ulos oman palatsinsa ikkunasta, minkä seurauksena hän joutui hevosten ja niiden vetämien vaunujen pyörien tallaamaksi ja koirien syömäksi.

Vuosisatoja kuolemansa jälkeen hänestä tuli moraalittomuuden henkilöitymä.

Historiallisesti Isebel oli vaikutusvaltainen hallitsija, joka yhdisti kahden naapurivaltakunnan hallitsijaperheet. Hän oli Tyroksen valtakunnan hallitsijan, kuningas Ithobaal ensimmäisen tytär ja Israelin kuninkaan, Ahabin vaimo. Isebelin puoliso ja isä olivat samaan aikaan vallassa kun lasipää valmistettiin.

Jos nämä asiat otetaan huomioon, voi lasipää siis kuvata Ahabia, Ithobaalia tai vaikkapa kolmannen valtakunnan, tuohon aikaan aramealaisten asuttaman Syyrian Damaskoksen hallitsijaa, kuningas Hazaelia. Kukaan ei tiedä varmasti.

Arkeologien ryhmä aikoo palata kaupungin raunioille myöhemmin kesäkuussa jatkamaan tutkimuksia.

Nähtäväksi jää, löytyykö lasipäälle kehoa, joka voisi auttaa lähes 3 000 vuotta vanhan arvoituksen ratkaisemisessa.