Olkoon autossa kuinka hienot ajonhallintajärjestelmät tahansa, rajoittavana tekijänä on aina tien ja renkaan välinen pito. Vertailimme renkaiden uusimpia merkkituotteita, ja testasimme myös sitä, miten renkaiden kuluminen ja ikääntyminen vaikuttaa auton hallintaan ja turvallisuuteen. Nämä asiat on hyvä tietää ja pitää mielessä valittaessa uusia renkaita autoon ja pohdittaessa, milloin on syytä vaihtaa renkaat.

UUDET RENKAAT:

Barum Bravuris

Bridgestone B391

Continental PremiumContact

Dunlop SP Sport 01

Goodyear Eagle Ventura

Michelin Energy

VANHAT JA KULUNEET RENKAAT:

Michelin MXV vm. -94

Nokian NRH2 urasyvyys 3,2 mm

Nokian NRH urasyvyys 1,7 mm

Vertailussamme ovat mukana tunnetuimmat rengasmerkit ja lisäksi halpojen renkaiden edustajana Barum. Barum on ollut aikaisemminkin testeissä mukana ja menestynyt varsin huonosti kilpailussa tunnettujen renkaanvalmistajien kanssa. Tilanne on kuitenkin nyt muuttunut, kun se on siirtynyt Continentalin omistukseen, joka on panostanut tuotantoon nykyaikaistamalla sitä sekä tuomalla uudenlaista laatuajattelua ja tietotaitoa valmistukseen. Muut testirenkaat ja niiden valmistajat eivät lähempiä esittelyjä kaipaa, sillä ne ovat hyvin tunnettuja ympäri maailman.

Mielenkiintoisen lisän vertailuumme tuo yksi ikääntynyt, mutta kohtalaisen vähän ajettu rengas, Michelin MXV2. Se on ollut asennettuna Volvo 850 -malliin ja jäänyt sitten varastoon seisomaan muutamaksi vuodeksi. Sen eturenkaiden urasyvyys on 3,9 mm ja takarenkaiden 6,0 mm, siis teoriassa vielä täysin ajokelpoiset renkaat. Kulumisprofiilikin on tyypillinen; eturenkaat kuluvat enemmän kuin takarenkaat, koska kyseessä on etuvetoinen auto. Erona varsinaisiin testirenkaisiin oli koko 195/60 R 15.

Nokian Renkailta pyysimme vertailuun kaksi rengasta, joiden urasyvyydet oli pintaa jyrsimällä saatettu 3,2 mm:iin ja toinen sarja 1,7 mm:iin. Etu- ja takarenkaat olivat kulumiltaan samanlaiset. Koska ne oli jyrsitty näihin mittoihinsa, pinnan profiili muistutti renkaan alkuperäisen pinnan muotoa. On monia syitä siihen, miksi nämä renkaat eivät ole täysin vertailukelpoisia. Ne ovat hieman erilevyiset kuin varsinaiset testirenkaat, eli kokomerkinnältään 195/65 R 15, kun testirenkaat olivat kokoa 185/65 R 15. Ero ei ole kuitenkaan niin merkittävä, etteikö tuloksista voitaisi vetää joitakin yleispäteviä johtopäätöksiä. Malliltaan ja nopeusluokaltaan ne olivat täysin samat.

Arvostelun periaatteet ovat säilyneet vuodesta toiseen lähes samanlaisina. Tärkein painoarvo on annettu turvallisuudelle, vaikka sitä ei erikseen pistetaulukossa mainitakaan. Turvallisuutta on ennen kaikkea pitokyky märällä sekä ajettavuuteen vaikuttavat tekijät, joille on annettu lopputuloksissa päärooli.

Suurin osa testaustuloksista (70 %) on erilaisin mittausmenetelmin saatuja pitokykykokeiden tuloksia. Ne perustuvat lukuisiin mittausautolla tehtyihin rengasteollisuuden yleisesti käyttämiin kokeisiin. Nämä tulokset ovat yleispäteviä eivätkä riipu juurikaan testiauton merkistä tai mallista. Mittauksissa käytetään apuvälineenä tilastotiedettä, sillä kokeiden toistettavuus ei aina ole kovin hyvä. Siksi vain 2–3 toiston avulla tehdyt tulokset voivat olla täysin väärät. Toistoja on oltava riittävästi, jotta tilastollinen luotettavuus saadaan aikaan. Kaikki testirenkaiden tulokset suhteutetaan säännöllisesti toistettavan vertailurenkaan tuloksiin. Näin voidaan eliminoida päivän aikana olosuhteissa tapahtuvat muutokset, joilla voi olla hyvinkin merkittävä vaikutus mittaustuloksiin. Kaikkien tulosten luotettavuuden varmistamiseksi koesarjat tehdään aina kahteen kertaan ja vieläpä eri testaajan suorittamana. Näin voidaan varmistaa tuloksen oikeellisuus.

Kaikissa henkilökohtaiseen arviointiin perustuvissa kokeissa testaajat arvioivat renkaat tietämättä niistä muuta kuin koodin, eli testaaja tekee kokeet niin sanottuna sokkotestinä. Vasta ajettuaan kaikki renkaat hänelle paljastetaan, mitkä renkaat ovat olleet koodimerkintöjen takana. Renkaanvaihtolistat laatii aina joku muu testaajista, jotta kuljettajalla ei olisi vähäisintäkään aavistusta rengasmerkistä arvostelua suorittaessaan.

Tulokset osoittavat jälleen kerran, että vanha tieto renkaista ei ole minkään arvoista. Renkaiden paremmuusjärjestyksessä tapahtuu muutoksia jopa vuosittain. Kova kilpailu ja ahkera tuotekehitys vie rengastekniikkaa eteenpäin kuluttajien eduksi. Harvemmin kukaan ostaa kuluneita ja vanhoja renkaita, mutta vertailun vuoksi mukana olleet käytetyt renkaat osoittavat selkeästi, miten paljon renkaan kuluminen heikentää tärkeitä ominaisuuksia. Rengasmerkeillä on epäilemättä tässä suhteessa jonkin verran keskinäisiä eroja. Sitä vertailumme ei kerro. Se vain osoittaa, kuinka suuren edun uusilla ja hyväkuntoisilla renkailla ajava saa vanhoilla renkailla ajavaan nähden. On syytä miettiä, pitäisikö renkaat sittenkin vaihtaa hieman ennen kuin lakisääteinen kulumisraja on tullut vastaan.

(Tiivistelmä Jukka Antilan ja Timo Mäkelän artikkelista TM 5/03, s. 10-19)