Etusivu Keskustelu Autot Liikenne KANNATTIKO KASKOVAKUUTUS? 40 maksuvuoden kokemus

Tämä aihe sisältää 12 vastaukset, 6 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi  Jorma L 27.03.2015 at 05:26.

Esillä 13 viestiä, 1 - 13 (kaikkiaan 13)
  • Julkaisija
    Viestit
  • #436002 Ilmoita asiaton viesti

    Tapio Taula
    Osallistuja (Participant)

    Oletko omalta osaltasi laskenut kannattaako kaskovakuutusta maksaa?

    Ynnäsin nopeasti perheemme parin auton 20 vuoden maksut ja päädyin seuraavaan laskelmaan.

    Keskimäärin 400€/vuosi per auto. 20 vuotta x 2 autoa x 400€ = 16 000€.

    Taisi mennä meilläkin vielä niin, että olisi tullut halvemmaksi panna rahat sukanvarteen ja sieltä sitten kaapia kolarointieni kustannukset – vaikka tuohon aikajanaan mahtuu useita omia töppäilyjä.

    Mitä uudempi auto on sitä järkevämpi tuo kasko on maksaa. Maksu vakuutusyhtiöön on sama n. 400€/vuosi kun auto on uusi ja sen arvo on 50 000€ kuin jos auto on vanha ja sen arvo on 500€.

    Onko tämä oikein ja kohtuullista? Muut esineet vakuutetaan käyvän arvon mukaan, mutta autot ei.

    #436048 Ilmoita asiaton viesti

    740 GLE
    Osallistuja (Participant)

    En itse näe vakuutusta sijoituksena, jonka olisi edes tarkoitus tuottaa. Minusta vakuutus on riskinhallintaa, jolla suojaudutaan kestämättömältä taloudelliselta riskiltä.

    Uudehkoissa autoissa meillä on ollut täyskasko, jota iän myötä säädetään ensin säästökaskoksi ja sitten poistetaan kokonaan kun täystuhon riski alkaa tuntua siedettävältä.

    Vanhoille autoille nimittäin on saatavana ikäalennuksia. Löytämäni erot ovat korjausten hinnoissa ja lunastussäännöissä. Etenkin jälkimmäinen on hyvin helposti valittavissa silloin kun täysarvolunastuksella on selvä hintaraja, jonka alle pudonneesta autosta on turha maksaa enää täyttä hintaa.

    #436051 Ilmoita asiaton viesti

    NHB
    Osallistuja (Participant)

    Jos pystyy kantamaan riskin, eli auton muuttuminen romuksi ei kaada venettä, niin eipä noissa kaskoissa ole järkeä. Ehkä silloin, jos hyvin usein on saamassa korvauksia, eikä vakuutusmaksu seuraa kolarointiriskiä, niin silloin vakuutusten kanssa voi ehkä jäädä voitolle. Tapion kuuluisi laskea esimerkissään maksamilleen maksuille korkoa. Noin pitkällä aikavälillä sijoitukselle ei tarvitse laskea kovinkaan paljon korkoa, niin summa alkaa näyttämään hyvin erilaiselta.

    Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka iso osa asiakkaiden maksamista vakuutusmaksuista palaa takaisin asiakkaille maksettujen korvauksien muodossa.

    #436143 Ilmoita asiaton viesti

    Herbert
    Osallistuja (Participant)

    Olen samaa mieltä perusteesta vakuuttamiselle eli vahinkojen rahoittamisen edellytyksistä. Teoriassa koron maksaminen pitäisi sisällyttää kannattavuuslaskelmiin. Kun kuitenkin puhutaan vuositasolla muutamien satasten summista/auto, mikä tällöin olisi tarkoituksenmukainen korko? Tällä hetkellä turvallisista sijoituksista saatava tuotto on negatiivinen. Toisaalta onko realistinen oletus, että säästyneet rahat sijoitetaan tietyllä korolla vai käytetäänkö ne todellisuudessa johonkin muuhun tarkoitukseen. Vastaavan laskelman voi tehdä mistä tahansa asiasta. En tupakoi, joten säästän tupakoivaan verrattuna melkoisen määrän rahaa vuodessa. Rahani ei kuitekaan ole korvamerkittyjä, joten en voi sanoa sijoittavani säästyneitä rahoja. Kenties ostan kaupasta lohta pakastekalan sijaan, kun akuuttia kassakriisiä ei ole. Vai syönkö seitä ja sijoitan vakuutuksista, lohesta ja tupakasta säästyneet rahat johonkin.

    Isompien yritysten kassavirroista löytyy keinoja tuloksen parantamiseen korkojen avulla, mutta yksittäisen kuluttajan kohdalla tilanne ei ole ihan sama kuin ekonomien kirjoissa esitetään.

    #436147 Ilmoita asiaton viesti

    740 GLE
    Osallistuja (Participant)

    NHB kirjoitti: Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka iso osa asiakkaiden maksamista vakuutusmaksuista palaa takaisin asiakkaille maksettujen korvauksien muodossa.
    En tiedä alan yleistä käytäntöä, koska vain IFin tiedot tulee luetuksi Sammon osavuosikatsauksissa:

    http://www.sampo.com/fi/luvut/tulosraportit/

    Kysymykseesi pitää suhtautua muistaen, ettei vakuutusyhtiön tuotto suinkaan ole vakuutusmaksujen ja vakuutuskorvausten erotus, vaan edellä mainittu erotus muilla kustannuksilla vähennettynä ja sijoitus- ja rahoitustoiminnan kuluilla tai tuotoilla korjattuna.

    Mutta viime vuoden kolmelta ensimmäiseltä kvartaalilta Sampo tiedotti IFin noin 3.5 MRD vakuutusmaksuilla maksetun noin 2.2 MRD korvauksia, 0.8 MRD henkilöstö- ja muita liiketoimintakuluja. Rahoituserien ja sijoitusten jälkeen tulos ennen veroja 711 miljoonaa. Ns. kulusuhde kieppuu vajaan 90% tienoilla.

    #436148 Ilmoita asiaton viesti

    740 GLE
    Osallistuja (Participant)

    Herbert kirjoitti: Isompien yritysten kassavirroista löytyy keinoja tuloksen parantamiseen korkojen avulla, mutta yksittäisen kuluttajan kohdalla tilanne ei ole ihan sama kuin ekonomien kirjoissa esitetään.
    Olennaista onkin, kuten jo taisit tarkoittaakin, että jokainen laskee rahan arvon omassa tilanteessaan? Se ei ole välttämättä sama kuin pankin kaupallisessa mielessä rahalle laskema hinta. Minkä tahansa kulun hintaa joutuu arvioimaan omaan todelliseen vaihtoehtoonsa, joita on monia. Vakuutusmaksu tosin eroaa kulutusmenoista siinä, että halvempi tennismaila tai polkupyörä ei puuttuvan vakuutuksen tavoin aiheuta taloudellista riskiä.

    Jos vakuutusmaksun suuruisia summia käyttää muutenkin huolettomasti sen kummempaa niiden vaihtoehtoja miettimättä, silloinhan se vakuutusmaksu ”ei ole pois mistään”. Tällöin vakuutuksen suomaa mielenrauhaa saa näennäisesti tinkimättä mistään. Tai päinvastoin, se ei ole minkään arvoinen.

    Talouskulujaan seuraava saattaa nähdä vakuutuksen vuosimaksulle vaihtoehtona vaikkapa kerran vuodessa hankittavan harrastus- tai urheiluvälineen perusmallin päivityksen parempaan malliin. Tai sein tai makkaran vaihtumisen loheen ja pihviin kerran kuussa. Eri vaihtoehtojen paremmuus on jokaisen oma asia, mutta talouskulujen seuranta konkretisoi sen, mitä muualla tehdyllä säästöllä voi saada.

    Pankkitilille säästämisestä olet oikeassa, siinä on useina ajanjaksoina vaarassa hävitä rahan arvon muutoksen ylittäessä korkotuoton verojen jälkeen. Tämäkin lienee silti monelle aika realistinen vaihtoehto. Rahan reaaliarvon ja koron epäsuhdan vuoksi talousoppineet puhuvat myös säästötilin osalta sijoittajan riskistä. Pitkällä ajalla tilin saldon säilyminen ei takaa tilille talletetun rahan arvon säilymistä.

    Jos aktiivisesti sijoittamista harrastava kaataa kaiken kuukausittain yli jäävän valitsemiinsa sijoitukohteisiin, on käytetyn oman rahan hinta tarkalleen tiedossa ja hyvin konkreettinen asia. 20 vuotta on jo riittävän pitkä aika trendien toteutumiseen erittäin suurella todennäköisyydellä. Ja nyt puhun vain menetelmästä ilman suositusta arvovalinnasta. Olipa salkun kasvattaminen kuukausittain yli jäävän joutilaan kympin loppusijoituspaikka tai koko elämän sisältö, molemissa tapauksissa kulutetun rahan hinta näkyy salkkuraportista tai omasta excelistä.

    20 vuotta sitten halpoja instrumentteja kympin tai kymppien säästämiseen kuukaudessa ei ollut, mutta nyt on. Ja niillä saa ihmisen koko työiän yli melko jäätäviä osakesalkkuja maksamaan lisäeläkettä:

    http://www.nordnetblogi.fi/35-vuoden-elakesaastot-kymmenessa-vuodessa-2/12/04/2014/

    Vaikka yllä numerot lienevät oikein, se ei tunnu edes omille lapsille opettamisen arvoiselta. Useimmille minkä tahansa suuruisen säästösumman kaivaminen 20 – 30 ikävuoden välillä on tiukemmassa kuin saman summan säästäminen 30 ikävuodesta eteenpäin? Silloin tuo linkin ensimmäinen malli vaatii enemmän kieltäymyksiä kuin vasta myöhemmin aloitettu. Se pitääkin lukea niin, että korkoa korolle vaikutuksen vuoksi aika on rahaa. Edellä viitatun blogin keskusteluissa on mielenkiintoisia kommetteja arvovalinnoista.

    Nordnet kertoo aivan oikean periaatteen, johon heillä pääsee mukaan jo kympeillä kuussa (ja kilpailijalla jo yhdellä kympillä kuussa):
    http://www.nordnetblogi.fi/sijoitusrahasto-on-erinomainen-keksinto/08/02/2013/

    Konkretisoitu rahan hinta palauttaa vakuutusmaksuihin. Jos hetken huolimattomuus ajaessa tai edes ilman omaa syytä tapahtunut pysäköidyn auton kolhiminen tyhjentää vakuutusmaksuja minimoiden kootun rahaston vaikkapa 18 vuoden kohdalla, ei elinikä riitä vahingon kiinni kuromiseen. Siltikin on parempi, että se rahasto on olemassa, kuin että ei ole.

    Sijoittamiselle, vakuuttamiselle ja vakuutuksiin sijoittamiselle on yhteistä että onnistumisen mahdollisuuksiaan voi parantaa merkittävästi, mutta salettiin ei pääse koskaan.

    #436162 Ilmoita asiaton viesti

    R19
    Osallistuja (Participant)

    40 vuoden kaskovakuutus (tai sen ehdot) kannatti varmasti ainakin vakuutusyhtiölle. Vakuutusmaksujahan nostetaan aina yksipuolisesti, kun vakuutusyhtiön kannattavuus hiukkaakaan heikkenee, eli veronmaksajat (reaaliset yritykset ja yksityishenkilöt) maksavat takuuvarmasti vakuutusyhtiöiden kannattavuuden tai voitot ja liiketoiminnan kasvun, kasvun, kasvun …

    Kari Stadigh ja Björn Wahlroos ovat kovia ”bisneksen” tekijöitä ja miehet Sampo-konsernin takana. Sammon keskeiset omistukset ovat If-vakuutusyhtiö ja yli 20 % omistusosuus pankkikonserni Nordea AB:stä (Ruotsi).

    Onko enää olemassa ”too big to fail” pankkia, joka ei tekisi ”bisnestä” myös vakuutus- ja sijoitusalalla(?).

    Jos pankki epäonnistuu sijoitustoiminnassaan (casino-pelissä) tappiot sosialisoidaan.

    Perinteinen ”savings and loans” pankki ei voi mennä konkurssiin, koska sen toiminta ei perustu spekulaatioon, vaan anto- ja ottolainauksen korkoeroon. Pankinjohtajan pitää olla ”pullopersesika” saadakseen ”savings and loans” -pankin polvilleen.

    Jos pankkeja, vakuutusyhtiöitä ja/tai sijoitusyhtiöitä tarvitaan, niin ne eivät saisi ainakaan kuulua samaan konserniin tai omistaa toinen toisiansa.

    Onko yksityisomistuksessa oleva yritys yritys, jos se ei voi mennä konkurssiin tai konkurssi estetään ”too big to fail” -syyn takia valtio(ide)n verovaroin.

    Jokainen ”too big to fail” -yritys tulisi pilkkoa niin pieniin osiin, että todellinen markkinatalous voisi toimia ja pankki, vakuutusyhtiö tai sijoitusyhtiö voisi mennä konkurssiin ilman, että minkään valtion talous sen seurauksena ylivelkaantuisi tai peräti romahtaisi.

    Vakuuttamisella (yhteis- tai jaetulla vastuulla) ja reaalitalouden investointien rahoittamisella (sijoituksissa suoraan reaalitalouteen) on ideaa, mutta maailma ei ”pelastu” spekuloinnilla vaan työnteolla?

    Jos budjetti ei ole valtion oman rahan käyttösuunnitelma, vaan velkaantumissuunnitelma ja mitään työtä ei voida aloittaa tai tehdä, ennen kuin siihen on saatu ”almu”-rahaa pankeilta tai vakuutusyhtiöiltä korkealla korolla lainaamalla (”kannattaviin sijoituksiin”), niin kohta ei ole enää mitään muuta ”kannattavaa” toimintaa kuin ”vakuuttaminen”, ”sijoittaminen” ja ”rahan lainaaminen”: pelkän rahan ympärillä pyörivä ”kataisen kannattava kasvutalous”.

    Kuka on todistanut, että rahan (nimellisen) määrän kasvu luo hyvinvointia. Raha ei ole itseisarvo; rahalla on vain nimellisarvo. Raha on luotu kiertämään ei ahneiden (pankit, vakuutusyhtiöt, casino/peli/”sijoitus”-yhtiöt, kansainväliset ”pääomasijoittajat”) keräilyn kohteeksi.

    Ensisijaisesti ihminen tarvitsee asunnon ja luonnon, missä asua ja vaatteita ja ruokaa. Ja muita ihmisiä. Joidenkin ihmisten mielenvikaisessa ja (auto)indoktrinoidussa ajattelussa raha, sen määrän loputon, rajaton ja sokea kasvattaminen ohittaa kuitenkin kaiken ja kaikki.

    Jos joku meidät (nykyisen sivilisaation) tuhoaa, niin minä veikkaan, että vakuuttajien, sijoittajien ja ”rahanvaihtajien” ahneus. Suoraan tai epäsuoraan. Talouden ja/tai luonnon tuhon seurauksena.

    #436163 Ilmoita asiaton viesti

    Herbert
    Osallistuja (Participant)

    740 GLE: ”Mutta viime vuoden kolmelta ensimmäiseltä kvartaalilta Sampo tiedotti IFin noin 3.5 MRD vakuutusmaksuilla maksetun noin 2.2 MRD korvauksia, 0.8 MRD henkilöstö- ja muita liiketoimintakuluja. Rahoituserien ja sijoitusten jälkeen tulos ennen veroja 711 miljoonaa. Ns. kulusuhde kieppuu vajaan 90% tienoilla.”

    Eli vastaus NHB:n kysymykseen on n. 63%. Kuluttaja ei vakuutuksia ota maksaakseen palkkaa virkailijalle.

    #436184 Ilmoita asiaton viesti

    740 GLE
    Osallistuja (Participant)

    R19 kirjoitti: Jokainen “too big to fail” -yritys tulisi pilkkoa niin pieniin osiin, että todellinen markkinatalous voisi toimia ja pankki, vakuutusyhtiö tai sijoitusyhtiö voisi mennä konkurssiin ilman, että minkään valtion talous sen seurauksena ylivelkaantuisi tai peräti romahtaisi.
    Minustakin pankkien holtittomien riskien sosialisointi on väärin. Mutta kukas ne päätökset tekee, poliitikot vai pankkiirit? Ei se ole hullu joka pyytää. Maailma pyörii edelleen Lehman Brothersin jälkeenkin.

    Omasta mielestäni olen joka kerta äänestänyt vastuullisemman valtion taloudenhoidon puolesta, mutta en näytä onnistuneen kovin hyvin. Niinpä säädän omassa hallinnassani olevaa osaa ja ostan juuri yllä suosittelemiasi(kin) hyvin hoidettuja yrityksiä. Eli muiden muassa perinteistä pankkitoimintaa harjoittavia ja vakuutusyhtiötä. Mikään ei estä sinua toimimasta omien oppiesi mukaan ja tuomasta vastuuta suomalaisyritysten omistuspohjaan, vaikkapa myös yhtiökokouksen kautta.

    Ottamalla vakuutuksesi omasta yhtiöstäsi voit myös pelata hieman kotiin päin. En osallistu kasinoon enkä lottoa, vaan ostan osuuteni yrityksestä ja sen myötä oman yritykseni tuotosta.

    #436185 Ilmoita asiaton viesti

    740 GLE
    Osallistuja (Participant)

    RE: 63 %.

    Voi sen noinkin laskea, jos haluaa, koska tiedot ovat julkisia.

    Mutta laskutapasi pistää miettimään, montako autoa Herbert on onnistunut ostamaan materiaalikulujen hinnalla?

    #436200 Ilmoita asiaton viesti

    NHB
    Osallistuja (Participant)

    En oikein ymmärrä, mitä materiaalikuluilla haet tässä, mutta noin asiakkaana vakuutusten kannattavuutta laskiessa tuo kertoo juuri sen, kuinka paljon joutuu maksamaan vkuutuksen tuomasta mielenrauhasta. Se, paljonko vakuutusyhtiö polttaa rahaa muualle kuin taskuuni palautuviin korvauksiin, ei minua asiakkaana kiinnosta pätkääkään.

    Kysymykseni tosiaan oli se, että paljonko asiakas saa vastiketta maksuilleen. Ihan sama kuin Loton palautusprosentti. Tarkemmin ottaen vakuutuspetoksia tehtailematon ja hereillä oleva kuski taitaa hävitä vielä paljon enemmän.

    Mitä on valtion vastuullinen taloudenpito ja miten sen puolesta voi äänestää?

    #436997 Ilmoita asiaton viesti

    740 GLE
    Osallistuja (Participant)

    @NHB: arvioin omat vakuutustarpeeni juuri kuten sanotkin. Vakuutuksen hinta ja riski määräävät millaisen vakuutuksen otan vai otanko lainkaan. Se on yksi lysti vakuutuksen ostopäätöksen kannalta mihin vakuutusyhtiö sen rahani laittaa.

    Koska vakuutuksia käsittääkseni mitataan juuri tuolla ilmoitetulla kulusuhteella, vastasin sen. Ymmärsin siis ilmeisesti kysymyksesi väärin?

    Mutta jos tosiaan tarkoitit vertailua, jossa tuotteen tai palveluntarjoajan oman työvoiman, rahoituksen ja kiinteistöjen kulut, yrityksen voitot ja verot eliminoidaan laskelmasta, niin sitten auton materiaalikulut ovat vastaava tilanne. Ja se vertailu osoittaa autojen overheadit aivan hillittömiksi.

    #441770 Ilmoita asiaton viesti

    Jorma L
    Osallistuja (Participant)

    ”Mitä uudempi auto on sitä järkevämpi tuo kasko on maksaa. Maksu vakuutusyhtiöön on sama n. 400€/vuosi kun auto on uusi ja sen arvo on 50 000€ kuin jos auto on vanha ja sen arvo on 500€.”

    Minusta täysin ”samaan” auton malliin, saman kokoisella koneella, kasko maksaa selvästi enemmän mitä uudempi auto on. Vakuutusyhtiöillä on verkossa laskureita. vrt. esim. 2004 ja 2014 käytössäsi olevaan autoon.

Esillä 13 viestiä, 1 - 13 (kaikkiaan 13)

Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.