Etusivu Keskustelu Autot Uudet autot Katumaasturien suosio kasvaa

Tämä aihe sisältää 244 vastaukset, 18 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi  Heinz-Guido 15.08.2018 at 17:14.

Esillä 15 viestiä, 76 - 90 (kaikkiaan 245)
  • Julkaisija
    Viestit
  • #868172 Ilmoita asiaton viesti

    Jokeri
    Osallistuja (Participant)

    Heinz-Guido:
    ostajien tulee ostaa autonsa vain todelliseen tarpeeseen.

    Caddy on kyllä sellainen laite, että taatusti ostetaan tarpeeseen.

    #868194 Ilmoita asiaton viesti

    Herbert
    Osallistuja (Participant)

    H-G: ”Jos puhutaan uusista citymaastureista, niin mielestäni niissä (ainakin joissa) on jo melko alhainen ilmanvastuskerroin.”

    Ilmanvastuskerroin on eri asia kuin ilmanvastus.

    #868195 Ilmoita asiaton viesti

    Heinz-Guido
    Osallistuja (Participant)

    ”Ilmanvastus on karkeasti ilmanvastuskerroin kertaa ajoneuvon otsapinta-ala. Otsapinta-ala on se pinta-ala, joka näkyy katsottaessa ajoneuvoa suoraan edestäpäin. Se on toisin sanoen ajoneuvon poikkipinta-ala liikettä vastaan kohtisuorassa asennossa.”

    Ei pahemmin muita lukuja ilmoitella autojen tietojen yhteydessä kuin tuo pelkkä kerroin.

    #868196 Ilmoita asiaton viesti

    Herbert
    Osallistuja (Participant)

    Siksipä kerroin ei olekaan kovin kiinnostava luku. Sen sijaan kiinnostavaa on se, miksi se ilmoitetaan, muttei ilmanvastuksen arvoa.

    #868197 Ilmoita asiaton viesti

    HybridRules
    Osallistuja (Participant)

    Ilmanvastuksen vaikutus suurenee ekponentiaalisesti nopeuden funktiona ja siksi juuri sen vaikutus polttoaineenkulutukseen ei ole käytännön ajonopeuksissa suuri. Paitsi yli 90km/h nopeuksissa se varmaankin alkaa näkyä.

    Se minun ”empiirinen tutkimus” -juttu yritti olla ikäänkuin huumorin avulla huomion kiinnittäminen siihen tosiseikkaan, että auton keskikulutus on perinteisesti kaupungissa suurempi kuin maantiellä, vaikka kaupungissa ilmanvastus ei vaikuta käytännöllisesti katsoen ollenkaan.

    Eikä taida katumaasturien ilmanvastus järkyttävän paljon suurempi olla kuin isompien ei-maasturienkaan. Tätä en kyllä tiedä, enkä ala sitä tutkia. Varmaan kohta selviää onko vaiko ei.

    Ei kai oikein voi ollakkaan sellaista yksiselitteistä arvoa kuin ilmanvastus, koska sen suuruus riippuu nopeudesta. On vain ilmanvastuskerroin, joka käsittääkseni selvitetään tuulitunnelikokeilla. Ja yhden lukemani artikkelin mukaan ilmanvastuksia alettiin normiautoistakin tutkia 70-luvun öljykriisin seurauksena, kun autojen kulutusta haluttiin pienentää.

    Minkä pisaran muoto on paras, tahtoo NHB tietää? En kyllä tiedä, mutta veikkaisin, että vapaasti putoavan vesipisaran muoto olisi hyvä. Vesipisara varmaankin muotoutuu ilmavirran vaikutuksesta vähiten liikettä vastustavaan muotoon.

    Näissä keskusteluissa on alati avatud mahdollisuus eksyä suolle. Nyt aioin tämän keskustelun upottavista paikoista huolimatta pyrkiä kantavalle maalle. Että jos Helsingistä Ouluun ei ole temppu eikä mikään ajaa 87km/h niin olkoon niin. Ei taida liikennetilannekaan enää nykyään niin paljon vaikuttaa, kun on pitkät pätkät moottoritietä ja nelostiellä ohituskaistoja.

    #868198 Ilmoita asiaton viesti

    FARwd
    Osallistuja (Participant)

    Keskinopeuksiin liittyen ajelin muutama vuosi sitten Tampereen seudulta Ouluun reilut 500 km keskinopeudella 94,1 km/h ja matkan keskikulutus oli 4,7 l/100 km. Samoihin aikoihin ajoin myös kulutusoptimointi-mielessä vajaan 40 km:n maantiepätkän kahteen suuntaan keskinopeudella 85,7 km/h, jolloin keskikulutus oli 3,4 l/100 km. Molemmat lukemat ovat auton ajotietokoneen ”kalibroituja” lukemia, nopeudet korjattu mittarivirheen kompensaatiolla. Nämä eivät siis ole suoraan vertailukelpoiset ajonopeus/kulutus -testit, mutta antavat ainakin osaltaan vähän suuntaa ajonopeuden vaikutuksesta kulutukseen maantieajossa.

    #868199 Ilmoita asiaton viesti

    NHB
    Osallistuja (Participant)
    Ilmanvastuksen vaikutus suurenee ekponentiaalisesti nopeuden funktiona ja siksi juuri sen vaikutus polttoaineenkulutukseen ei ole käytännön ajonopeuksissa suuri. Paitsi yli 90km/h nopeuksissa se varmaankin alkaa näkyä.
    

    Miksi mutuilet tuollaista, kun voisit tarkastaa faktat suoraan autosi sähkönkulutuksesta? Tai mikä saa ylipäätään satuilemaan tuollaista, kun jokainen TM:n testi kertoo toista? Esimerkiksi hiljattain testattu Subaru XV 2.0i Summit nosti kulutustaan 45 prosenttia nopeuden muuttuessa 60->90 km/h. 45 prosenttia näkyy jo aika hemmetin selvästi, jos vain viitsii avata silmät.

    Se minun ”empiirinen tutkimus” -juttu yritti olla ikäänkuin huumorin avulla huomion kiinnittäminen siihen tosiseikkaan, että auton keskikulutus on perinteisesti kaupungissa suurempi kuin maantiellä, vaikka kaupungissa ilmanvastus ei vaikuta käytännöllisesti katsoen ollenkaan.
    

    Tuo hupitutkimuksesi ei nyt liity millään tavalla siihen väitteeseen, mitä tässä yrität perustella. Tuo on klassinen argumentointivirhe.

    Eikä taida katumaasturien ilmanvastus järkyttävän paljon suurempi olla kuin isompien ei-maasturienkaan. Tätä en kyllä tiedä, enkä ala sitä tutkia. Varmaan kohta selviää onko vaiko ei.
    

    Ai eikö? Esimerki Volvo S90:n ilmanvastuksella on arvo 0,60 ja XC90:llä 0,92… Ainoastaan yli puolet enemmän eli ei juuri mitään…

    Ei kai oikein voi ollakkaan sellaista yksiselitteistä arvoa kuin ilmanvastus, koska sen suuruus riippuu nopeudesta. On vain ilmanvastuskerroin, joka käsittääkseni selvitetään tuulitunnelikokeilla. Ja yhden lukemani artikkelin mukaan ilmanvastuksia alettiin normiautoistakin tutkia 70-luvun öljykriisin seurauksena, kun autojen kulutusta haluttiin pienentää.
    

    Muotokerroin ja naamapinta-ala kertovat auton ilmanvastuksen. Esimerkiksi Citroen SM suunniteltiin jo 60-luvulla niin aerodynaamiseksi, ettei 2010-luvun XC90 pääse edes muotokertoimeltaan samaan ja naamapinta-alaahan tuossa mukamaasturissa on aivan eri malliin. Ei tuo SM ihan sattumalta ole nykypäivän Volvoa paljon parempi aerodynamiikaltaan, vaan se on takuulla vaatinut paljon tutkimista ja kehittämistä.

    Minkä pisaran muoto on paras, tahtoo NHB tietää? En kyllä tiedä, mutta veikkaisin, että vapaasti putoavan vesipisaran muoto olisi hyvä. Vesipisara varmaankin muotoutuu ilmavirran vaikutuksesta vähiten liikettä vastustavaan muotoon.
    

    Veikkaamalla ei aina voita. Putoava vesipisara muotoutuu kilpailevien voimien vuoksi kompromissiin muistuttaen muodoltaen hampurilaisen pullaa, jonka ilmanvastuskerroin ei ole erityisen alhainen. Sadepisaran muotoinen auto, joka tarvitsee ilmanvastusta lisääviä renkaita, peilejä ja jäähdytystä, olisi ilmanvastukseltaan heikko.

    Ehdotan, että metsässä mutuilun sijaan vain katsot autosi mittarista ilmanvastuksen vaikutuksen. Mikä estää tuota tekemästä?

    #868206 Ilmoita asiaton viesti

    HybridRules
    Osallistuja (Participant)

    En aio suolle pidemmälle tarpoa. Nopeuden nostaminen lisää kulutusta, mutta ei pelkästään ilmanvastuksen takia.Enhän ole väittänyt, ettei ilmanvastuksella ole ollenkaan vaikutusta, vaan että sen käytännön merkitys on pieni alle 80 nopeuksissa. Minun autossa ei ole ilmanvastusmittaria.

    #868216 Ilmoita asiaton viesti

    Heinz-Guido
    Osallistuja (Participant)

    ”Siksipä kerroin ei olekaan kovin kiinnostava luku. Sen sijaan kiinnostavaa on se, miksi se ilmoitetaan, muttei ilmanvastuksen arvoa.”

    0,8 litraa/100 km on valmistajan ilmoittamassa yhdistetyssä kulutuksessa eroa kun verrataan litraista Atecaa ja litraista Leon farmariautoa. Tuo kulutusero kai selittyy pääosin autojen korkeuserolla.

    Tosin Atecassa taitaa olla hieman järeämmät renkaat, tällä saattaa olla jokin vaikutus.

    #868231 Ilmoita asiaton viesti

    Heinz-Guido
    Osallistuja (Participant)

    En oikein ymmärrä tätä yhteyttä 178 senttiä korkean XC 90:n ja oheisesta videosta ilmenevän Citroen SM:n välillä. Jos välttämättä pitää verrata vanhoihin autoihin, niin tällöin kai Range Rover on oikea vertailukohde.

    #868416 Ilmoita asiaton viesti

    NHB
    Osallistuja (Participant)
    Nopeuden nostaminen lisää kulutusta, mutta ei pelkästään ilmanvastuksen takia.Enhän ole väittänyt, ettei ilmanvastuksella ole ollenkaan vaikutusta, vaan että sen käytännön merkitys on pieni alle 80 nopeuksissa. Minun autossa ei ole ilmanvastusmittaria.
    

    Mikä muu kuin ilmanvastus nostaa kulutusta nopeuden noustessa?

    80:n nopeudessa ilmanvastus on jo suurin vastus ja yli puolet kokonaisuudesta. Pitää olla jo aika rutinoitunut kerskakuluttaja, ettei koe tuon luokan eroa merkittäväksi. Olen kirjoittanut kulutusmittarin katsomisesa, miksi yrität nyt väistää faktoja puhumalla jostakin ilmanvastusmittarista? Ilmanvastuksen vaikutus näkyy todella selvästi seuraamalla sähkön kulutusta, mutta jostakin syystä välttelet todellisuutta.

    #868576 Ilmoita asiaton viesti

    FARwd
    Osallistuja (Participant)

    Vai eikö hybridi-Volvon ajotietokoneesta näe hetkellistä sähkönkulutusta?

    #868584 Ilmoita asiaton viesti

    740 GLE
    Osallistuja (Participant)

    @Jokeri: vetomiehet tietävät oman kestävän maksimitehonsa, jota he pystyvät polkemaan pidemmänkin matkan. Juoksijan tai uimarin tapaan hetkellisen maksimitehon käyttö kesken pitkän suorituksen heikentää lopputulosta. Omat rajansa ylittävä uimari törmää harmaaseen seinään käsivetojen rajoittaman hapenoton vuoksi kaikkein nopeimmin, mutta ilmiö koskee meitä kaikkia. Äärimmäinen ”taistele tai pakene” overboost on käytettävissä vain hetken, joten kisa on pilalla ilman nopeaa palautetta.

    Syke seuraa rasitusta sekä hitaasti että epälineaarisesti, joten kisatilanteessa tehosta näkee tarkemmin ja nopeammin, missä suhteessa omaan kuntoon kullakin hetkellä mennään.

    Jatkuvan maksimitehon mittaaminen on mielenkiintoinen testi. Dynamometri säätää määrävälein vastusta lisää polkijan lisätessä tehoaan mittauksen edetessä. Sykkeen asetuttua polkijan maksimisykkeeseen selvittää hyväkuntoinen polkija hyväksytysti vielä useita nousevia tehoportaita. Kun polkija putoaa etenevän testin matkasta, on viimeisin oikein suoritettu tehoporras polkijan jatkuva teho, jota hän uskaltaa käyttää pilaamatta kisaansa itsensä näännyttäen.

    #868600 Ilmoita asiaton viesti

    Heinz-Guido
    Osallistuja (Participant)

    Ei onnistu ilmanvastuksen mittaus ainakaan omalla ajotietokoneellani, joka siis mittaa hetkellistä bensan kulutusta. Jos ajan 100 km/h nopeudella ja tulee pitkä loiva alamäki, niin tietokone saattaa ilmoittaa hetkelliseksi kulutukseksi noin kaksi litraa satasella. Pidemmällä lenkillä kulutus tasoittuu. Mittaus pitäisi toteuttaa niin että laittaa vakionopeudensäätimen vaikkapa nopeudelle 100 km/h, ja tällä nopeudella mitataan kulutus esimerkiksi 10 kilometrin matkalla moottoritiellä. Hetkellisen bensakulutuksen mittaus on jotakuinkin hyödytöntä puuhaa.

    #868619 Ilmoita asiaton viesti

    Heinz-Guido
    Osallistuja (Participant)

    Talouselämä-lehti on etsinyt syitä katumaasturien nousevalle suosiolle. Eräs syistä on se että sedanit ja farmarit ovat nykyisin jo liian matalia 11 – 14 sentin maavarallaan. Mataluus on selvä sedanien ja farmareiden heikkous.

    Toinen havainto on se että lataushybridien ja katumaasturien liitto vie tällä hetkellä Suomessa autojen sähköistymistä voimakkaimmin eteenpäin.

    ”Katumaasturia ja tila-autoa yhdistää se, että ne ovat tavallisia henkilöautoja selvästi korkeampia. Korkeudesta taas seuraa se, että autoon on helppo istuutua ja siitä on helppo nousta pois. Tämä painaa todennäköisesti paljon etenkin vanhempien auton ostajien valinnoissa. Sitä mukaa, kun tavalliset henkilöautot laskeutuvat ainaa vaan matalammiksi moottoritieohjuksiksi, kasvaa katumaasturin houkuttelevuus huonoselkäisten joukossa.

    Korkeammat autot tarjoavat pystymmän ajoasennon ja paremman näkyvyyden. Molemmat selkävaivaisten ja vanhempien kuskien arvostamia asioita.

    Makuasia

    Mutta miksi tuosta vertailuparista siten katumaasturi on vienyt voiton?

    Tähän kysymykseen on vähän vaikeampi vastata. Yksi selitys voi löytyä vaikka auton ulkonäöstä. Tyypillinen pieni mutta korkea tila-auto on on vähän epäsuhtaisen näköinen. Pienet pyörät ovat eri paria korkean korin kanssa. Isommat tila-autot taas muistuttavat häiritsevästi pakettiautoa.

    Isommat pyörät tekevät katumaasturista sopusuhtaisemman näköisen. Tämä on tietysti makuasia, ja niistähän voi aina kiistellä.

    Toinen selitys katumaasturien suosiolle ainakin Suomessa liittyy katumaasturin korkeampaan maavaraan. Kun henkilöautot aina vaan madaltuvat, käyvät niiden maavarat kelvottoman pieniksi suomalaisille mökkiteille tai talvisiin lumivalleihin. Henkilöautojen tapaan ovat madaltuneet myös tavallisten tila-autojen alustat. Mutta katumaasturissa on tyypillisesti vajaan 20 sentin maavara.

    Ja Suomessa on hurja määrä mökkejä ja mökkiteitä, ja vielä nykyisinkin talvella on välillä lunta paljonkin.

    Parikymmentä vuotta sitten tavallisten henkilöautojenkin maavarat olivat jopa yli 15 senttiä. Nyt ne ovat tyypillisesti 11-14 senttiä. Siinä ei isoa jäätynyttä lumikokkaretta tarvita, että alustasta kuuluu häijyä kolinaa talvikelillä. Katumaastureille löytyy talviaikaan parkkipaikkojakin parhaiten, koska katumaasturilla voi ajaa kohtalaisen penkankin yli parkkiin.

    Kuka tarvitsee siten katumaasturin nelvetoa? Aika harva. Suomen myydyimmästä katumaasturista eli Nissan Qashqaista myydäänkin ylivoimaisesti eniten etuvetoversioita. Se antaa useimmille ihan riittävän etenemiskyvyn, koska maavaraa kuitenkin piisaa.

    Tietenkin on sitten niitäkin, joilla on ihan oikeaa käyttöä myös nelivedolle. Jos haluaa hinata venetraileria, hevoskärryä tai muuta raskasta vaunua, on nelivedosta paljonkin hyötyä. Jos joutuu usein ajamaan paksun hangen läpi, ei nelivedolle ole oikein vaihtoa.

    Vuonna 2005 Suomen Luonto valitsi kaupunkimaasturin vuoden turhakkeeksi. Autotyyppi on muutenkin herättänyt vihertävien paheksuntaa. Kun Nissan Qashqait ja muut pienet kaupunkimaasturit ovat vallanneet tiet, kärkevin arvostelu tuntuu laantuneen.

    Bensa maistuu

    Yksi hyvä peruste arvostelulle kuitenkin on. Koska kaupunkimaasturit ovat henkilöautoja korkeampia, niiden ilmanvastus ja polttoaineenkulutus ovat väistämättä suurempia kuin matalissa henkilöautoissa. Jos katumaasturissa on vielä neliveto, sekin lisää vähän kulutusta.

    Auton kokoluokasta ja mallista riippuen ero on tyypillisesti 1-2 litraa sadalla kilometrillä. Järeimmissä oikeissa maastureissa todelliset kulutuserot ovat sitten vielä suurempia, vaikka nykyiset valheelliset normikulutukset väittävätkin niitäkin jo taloudelliseksi. Eivät ne sitä oikeasti ole.

    Kun HS koejoi pikkuisen Qashqain, auton keskikulutus oli pikkukoneella varustetuksi pikkuautoksi melko posketon, 8,8 litraa sadalla kilometrillä. Pienet bensaturbomoottorit eivät vaan oikein enää toimi sitten, kun kujetettavana on korkea ja tavallista painavampi auto. Dieselmoottoreille on ehdottomasti käyttöä jatkossakin juuri katumaastureissa, jotka dieselillä saa kulkemaan sentään säädyllisillä polttoaineannoksilla.

    Katumaasturien luksusluokassa ratkaisuksi ovat tulleet ladattavat bensahybridit. Esimerkiksi Mercedeksen katumaasturi GLC:stä myydään suomessa kaikkein eniten juuri hybridiversiota. Uudessakaupungissa koottava GLC on myös Suomen selvästi myydyin lataushybridi. Syy on yksinkertainen: pieni autovero tekee siitä käytännössää mallistonsa edullisimman vaihtoehdon, ja silti suoritusky on vähintään riittävä.

    GLC:n lisäksi suosituimpiin lataushybrideihin kuuluu esimerkiksi Volvon isoja katumaastureita. Tuntuu hiukan kornilta, mutta katumaasturin ja lataushybridin liitto on juuri se, joka vie suomessa tätä nykyä vahvimmin autojen sähköistymistä eteenpäin.

    Pitäisiköhän ”turhake”- titteli perua.”

Esillä 15 viestiä, 76 - 90 (kaikkiaan 245)

Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.