Etusivu Keskustelu Autot Liikenne Ovatko rattijuopot suuri uhka muille kulkijoille ?

Tämä aihe sisältää 745 vastaukset, 23 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi  Quu2018 04.10.2018 at 13:57.

Esillä 15 viestiä, 226 - 240 (kaikkiaan 746)
  • Julkaisija
    Viestit
  • #876113 Ilmoita asiaton viesti

    Karrette
    Osallistuja (Participant)

    Tervon haastattelu: ”Moottoritiellä ei ole törmäyskohteita, vaikka nopeus on suuri.”

    Mutta: ”Syyttäjä vaatii vankeutta Lahdenväylällä rajua ylinopeutta kaahanneille kuskeille, joiden kilpa-ajo päättyi rajuun törmäykseen ja sivullisen autossa olleen naisen kuolemaan.”

    Ja: 11 loukkaantui ketjukolarissa Lahdenväylällä – kaksi autoa syttyi tuleen

    Vaikka Tervon tarkoitus on hyvä, niin silti ei pitäisi antaa väärää signaalia niille jotka pitävät itseään taitavampina kuin mitä ovat.

    #876120 Ilmoita asiaton viesti

    TeeCee
    Osallistuja (Participant)

    Karrette: ” ”Tervon mukaan nopeusrajoitukset eivät perustu tieteeseen.”
    Siinä mielessä ne kyllä perustuvat tieteeseen että nopeus vaikuttaa reaktioaikana jarruttamatta ajettuun matkaan + varsinaisiin jarrutusmatkoihin eli mahdolliseen törmäysvoimaan, ja jopa siihen mitä ihminen ehtii havaitsemaan kun näkökenttä kapenee nopeuden noustessa. Kyseessä ei siis ole pelkkä satunnaisesti valittu numero.

    Aivan, rajoituksilla on järjestelmänä fysiikan laeilla perustellut syyt, mutta sitä ei tiede selitä, miksi joku tietty nopeus on valittu jollekin tietylle tieosuudelle.

    Tuokin Tervon kommentti osoittaa miten pihalla hän tässä asiassa on. Nopeusrajoitusten noudattamisen tärkeydellä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, onko jonkin tietyn rajoituksen valintakriteerinä ollut joku tieteellisesti osoitettava perusta vai ei. Nopeusrajoitus on täsmälleen sitä mitä tuosta lukee, eli se rajoittaa nopeuden tiettyyn ylärajaan. Siinä ei ole mitään muuta taikaa eikä tiedettä.

    Tiede tulee mukaan vasta siinä vaiheessa kun puhutaan nopeusrajoituksen vaikutuksista. Jokainen nopeus lisää liikennekuoleman tilastollista todennäköisyyttä verrattuna jokaiseen sitä pienempään nopeuteen ja vähentää sitä verrattuna jokaiseen sitä suurempaan nopeuteen. Tieteellistä näyttöä tuosta on nopeusvälille 25-120 km/h, mutta tiedossa ei ole miksi tilanne muuttuisi tuon välin ylä- tai alapuolella. Joten oli rajoitus mikä tahansa, oikea tai väärä, niin sen osoittamaa suurinta sallittua nopeutta ajamalla liikennekuolemanriski on pienempi kuin 1 km/h sen yli ajettaessa. Tämä riski saattaa realisoitua liikennekuolemaksi kerran miljoonassa vuodessa tai kolmen sekunnin kuluttua, mutta riski, eli negatiivisen lopputuloksen todennäköisyys, pysyy samana.

    Tervo ei tätä ole ainakaan vielä sisäistänyt, mikä kannattaa muistaa kun miettii minkä verran hänen kommenttejaan kannattaa uskoa. Tämä on aika perustavanlaatuinen asia nopeusrajoituksista keskusteltaessa.

    #876122 Ilmoita asiaton viesti

    ▫️
    Osallistuja (Participant)

    Jos kerran nopeuden nostamisen piti lisätä onnettomuuksia niin paljon, niin miksi VALT 2016 raportin mukaan 47 prosenttia yhteenajo-onnettomuuksista tapahtuu 80 km/h nopeusrajoitusalueella ja 100 km/h nopeusrajoitusalueella tapahtuu 39 prosenttia yhteenajo-onnettomuuksista eli vähemmän.

    Yksittäisonnettomuuksista 42 % tapahtuu 80-alueella kun taas 16 prosenttia tapahtuu satasen alueella.

    #876123 Ilmoita asiaton viesti

    Karrette
    Osallistuja (Participant)

    ”Yksittäisonnettomuuksista 42 % tapahtuu 80-alueella kun taas 16 prosenttia tapahtuu satasen alueella.”

    Tuo vertailu tulisi tehdä samalla tieosuudella kesä- ja talvirajoitusten vertailuna. Paitsi että isona muuttuvana tekijänä vertailussa on silloin sääolosuhteet.

    Satasen alue tarkoittaa usein parempilaatuisia valtateitä, joten todennäköisyyslaskelmassa on yksi muuttuja eli faktori eri arvoinen.

    Jos 80-alueella nostetaan nopeus tasoon 100, niin sen tulisi näkyä ikävällä tavalla lopputuloksissa. Ei ehkä heti, mutta pidemmällä aikavälillä.

    #876126 Ilmoita asiaton viesti

    TeeCee
    Osallistuja (Participant)

    Karrette: Itse en ole kova kiirehtimään, mutta olen hankkinut tietoa siitä miten hitaampi ajonopeus voi palkita kuljettajan siinä missä vauhdin hurma tuntuu miellyttävältä sekä liikenteessä että huvipuistossa.

    Kaikki on kiinni juuri tuosta: motivaatiosta. Isompi nopeus tuo tyydytystä koska siitä saa palkinnon välittömästi. Mukavana pitämäänsä nopeuteen myös tottuu nopeasti, minkä jälkeen takaisin hitaampaan vauhtiin palaaminen tuntuu tuskaiselta matelulta. Tämä aivojemme piirre on yksi niistä asioista jonka vuoksi en usko jos joku sanoo ajavansa oikealla tilannenopeudella rajoitusten noudattamisen sijaan.

    Minusta itsensä motivoimisen pitäisi olla kouluaineena heti ensimmäisestä luokasta alkaen. Jotta itseään voi motivoida, pitää ensin oppia tunnistamaan omia motiivejaan. Vasta sen jälkeen voi päätellä mitkä niistä aiheuttavat ei-toivottavia ajatuksia ja tapoja. Ja sitten pitää ymmärtää omaa sielunelämäänsä sen verran, että osaa keksiä juuri itselle sopivat, tietoisesti valitsemaansa suuntaan vaikuttavat motivaatiotekijät. Kuinkahan pitkällä olisin jos tätä ei olisi tarvinnut itse päätellä keski-ikäisenä, vaan olisin tiennyt aivojeni omatoimisesta ”ohjelmoinnista” jo lapsena?

    Mitä palkintoja sinä olet itsellesi löytänyt motivoidessasi ajonopeuttasi haluamaasi suuntaan? Minä olen ”huijannut” itseni tuntemaan tyydytystä siitä että hillitsen luontaisen haluni ajaa niin kuin kivalta tuntuu. Ikävä sanoa, mutta olen käyttänyt motivaationa myös tyydytystä kun näen itseäni huonommin ajavia. Ei kiva piirre ihmisessä, mutta toimii. Käytän hyväkseni myös näitä keskusteluja, jaksan noudattaa liikennesääntöjä paremmin kun muistan mitä olen puhunut niitä tahallaan rikkovista

    #876127 Ilmoita asiaton viesti

    TeeCee
    Osallistuja (Participant)

    Heinz-Guido: ”Jos kerran nopeuden nostamisen piti lisätä onnettomuuksia niin paljon, niin miksi VALT 2016 raportin mukaan 47 prosenttia yhteenajo-onnettomuuksista tapahtuu 80 km/h nopeusrajoitusalueella ja 100 km/h nopeusrajoitusalueella tapahtuu 39 prosenttia yhteenajo-onnettomuuksista eli vähemmän.

    H-Z keskity: nopeuden ei pitänyt lisätä onnettomuuksia paljon, se lisää niitä aika vähän. Ainakin verrattuna siihen miten paljon se lisää liikennekuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen johtavia onnettomuuksia.

    Kysymykseesi löydät osan vastauksen kun kaivat esiin tilaston josta näkyy kuinka suuri osuus liikennesuoritteesta ajetaan 80: ja 100:n rajoituksilla.

    Toinen tekijä on se, että 100:n rajoituksia asetetaan pääasiassa turvallisuustasoltaan paremmille teille kuin 80:n rajoituksia. Tämä asia oli sinulla varmasti tiedossa, mutta et vaan tullut ottaneeksi sitä huomioon kun sinulla oli kiire päästä epäilemään nopeuden väitettyä vaikutusta.

    Mutta ennen kuin sinulla on toivoakaan päästä jyvälle noista tilastoista, sinun pitää opetella erottamaan milloin puhutaan onnettomuuksista ja milloin kuolemaan johtavista onnettomuuksista. Toiseen noista nopeudella on aika vähäinen vaikutus, toisessa nopeus on eniten vaikuttava tekijä kun vertailu tehdään suhteellisen vaikutuksen perusteella.

    #876128 Ilmoita asiaton viesti

    ▫️
    Osallistuja (Participant)

    Moottoriteillä ei tosiaan juurikaan onnettomuuksia satu vaikka moni posottelee menemään 150 km tunnissa eli selvää ylinopeutta. Itselleni riittää tuo 120 km/h moottoritiellä.

    #876129 Ilmoita asiaton viesti

    Karrette
    Osallistuja (Participant)

    Minua on motivoinut ajaa hitaammin kokemukset toisten tarjoamista epämiellyttävistä kyydeistä. Mutkaisella tiellä ei tarvitse ohjailla yhtä voimakkaasti kun vauhtia ei ole liikaa, eikä tule tarvetta oikaista vastaantulijan kaistan kautta. Kovan liikennemelun kuuleminen on auttanut ymmärtämään että auton ulkopuolelle kantautuu kova ääni jne. Ajotietokone on näyttänyt että ajotapa vaikuttaa yllättävän paljon siihen kuinka pitkälle tankillisella pääsee.

    Olen siis käyttänyt insinööriajattelua, ja laskenut mikä on fiksua ja mikä on viihdettä (kolarointi ei ole koskaan fiksua). Toki nopea ajo on mukavaa sekin, mutta silloin pitää lähteä lomalle Saksaan.

    #876150 Ilmoita asiaton viesti

    Kumppani
    Osallistuja (Participant)

    TeeCee:
    Ihminen ei ole läheskään niin looginen kuin mitä me itse kukin itsestämme luulemme.

    Heh, aijjaa….?

    Tämä näkyy kaikessa päätöksenteossamme, myös liikenteessä. Kolme norjalaista liikennetutkijaa ovat sanonet ylinopeudella ajamista tavaksi, joka johtuu henkisestä heikkoudesta. Tulkitsen heidän tarkoittaneen, että vaatii vahvaa tahtoa ettei se ensin tartu muilta itselle, ja muodostu sitten tavaksi josta eroon pääseminen vaatii henkistä vahvuutta.

    Joidenkin kirjoituksista voisi päätellä, että tuon tulisi toimia myös toisinpäin ja vain niin päin: vaatii vahvaa tahtoa ja henkistä vahvuutta oppia pois rajoitusnopeuden noudattamisesta – varsinkin jos se on äitynyt oikein pilkuntarkkuuteen, mitä sillä sitten tarkoitetaankaan kulloisessakin asiayhteydessä.

    Ihmiset ymmärtävät että tupakoinnista, epäterveellisistä ruokailutottumuksista tai liian vähäisestä liikunnasta on heille haittaa.

    Samaa analogiaa käyttäen, joidenkin kirjoituksista voisi päätellä, että ne jotkut jäärät keskittyisivät jopa pilkuntarkasti vain ruokailutottumuksiin, kun keskustellaan ihmisen kokonaisvaltaisesta terveydestä. Ja ikään kuin tällainen ei siksi enää edes osaisi keskustella muusta, tai ymmärtäisi samassa yhteydessä tupakoinnin ja liikunnan osuutta terveyden ylläpidossa. Sellaisia keskustelijoita nimitettäisiin analogian mukaan ruokailu-uskovaisiksi jopa. Sellaisten väitetään olevan sitä mieltä, että vain ruokailutapojen muuttaminen ratkaisisi kaikkien kaikki terveysongelmat. Tällaisen kohdatessa vaikkapa tupakoijan, hän kävisi tuputtamaan ruokavalioita röökaajalle.

    Liikenteestä keskusteltaessa tuollainen asetelma ei siis jostakin syystä häiritse. Voi aivan hyvin osoitella (kaiken lisäksi vain) oletettavasti nopeusrajoituksia paremmin noudattavia. Ja se nyt vaan uskottava, kun joku nimimerkki näin puusilmäisesti väittää.

    Ajamisen kanssa on suureksi osaksi samalla tavalla. Esimerkiksi omaa turvaväliään erikseen pohtiessaan hän tiedostaa ongelman, mutta seuraavan kerran liikenteeseen lähtiessään hän ajaa silti vanhalla ajotyylillä. Pointtini on, että hän ei silti puolusta tuota ajotapaansa, mutta ylinopeuksia puolustetaan kiivaasti, tiedosta ja logiikasta piittaamatta.

    Samalla tavalla voidaan meuhkata sitten vaikka liikunnasta, tai tupakoinnista. Kuitenkin niin, että ko. kirjoittaja yrittää osoittaa laveakatseisuuttaan jotenkin tyyliin, kyllä mä tiedän, mutta minähän liikun reippaasti joka päivä autolle/autolta ja tokihan sitä nyt nortin voi kerran päivässä vetää, joten kyllä sen nyt pitäisi riittää, että kyllähän minä syönkin myös joka päivä.

    Oikeasti me täällä kirjoittavat emme tiedä vaikka juuri kirjoittajan ruokailutottumukset ovat eniten vaikuttamassa siihen, elääkö tämä vielä 5 vuoden päästä. Ei rööki päivässä, tai minimaalinen liikunta vaikkapa. Mutta se kuulostaa yllättävän monen mielestä hienolta silti, kun tämä samainen kirjoittaja kertoo vankumattomana käsityksenään, että mitä sitä nyt nipottamaan ruokailusta, se on vain välttämätön paha ja hyväähän se ruoka on.

    Tällaista näkyy vain ylinopeudesta ja sen valvonnasta puhuttaessa, joten siinä aiheessa on jotain erityisen syvälle ihmisen ajatteluun vetoavaa.

    Yhtä lailla se on ruokailutottumuksista puhuttaessa. ”Minähän en jäniksen ruokia syö” jne. Siis ajatusmallianalogiaa jatkaen.

    #876156 Ilmoita asiaton viesti

    Karrette
    Osallistuja (Participant)

    ”ruokailutottumuksiin”

    Liikenneturvallisuutta ajatellen se tarkoittaisi että joku toinen (yleensä joku aivan vieras ihminen) voisi tunkea perunoita toisen suuhun kunnes siltä toiselta lähtee henki. Rikoslaki katsoo että vaarantamisessa olennainen tekijä on se että vaara kohdistuu johonkin toiseen, eikä vaaran aiheuttamisen rangaistavuutta rajoiteta pelkästään liikenteeseen.

    Vaan bulimia ja anoreksia ovat häiriöitä itsekontrollissa siinä missä alkoholisimikin.

    #876182 Ilmoita asiaton viesti

    Kumppani
    Osallistuja (Participant)

    Karrette ruokailutottumusvertailusta:
    Liikenneturvallisuutta ajatellen se tarkoittaisi että joku toinen (yleensä joku aivan vieras ihminen) voisi tunkea perunoita toisen suuhun kunnes siltä toiselta lähtee henki. Rikoslaki katsoo että vaarantamisessa olennainen tekijä on se että vaara kohdistuu johonkin toiseen, eikä vaaran aiheuttamisen rangaistavuutta rajoiteta pelkästään liikenteeseen.

    Nyt joudut tarkentamaan: mikä liikenteestä keskusteltava on sinun vertauksesi taustalla tuossa?

    #876197 Ilmoita asiaton viesti

    TeeCee
    Osallistuja (Participant)

    Karrette: ” ”vähintään yhden kilometrin ylinopeus pääasiallinen kuolinsyy…”

    Miten tulkitaan pääasiallinen syy?

    Ja miten helkutissa saadaan selville onnettomuuden osallisten ajonopeudet 1 km/h tarkkuudella? Vaikka ne katsottaisiin autojen tietokoneilta, niin ei silti päästäisi lähellekään tuota tarkkuutta. Mutta asiantuntija Tervo se vaan latelee totuuksia siltä pohjalta että tuo tieto on luettavissa VALT:n vuosiraporteista. Ja monet uskovat häntä, onhan hän sentään ollut töissä Uudenmaan tutkijalautakunnassa.

    #876199 Ilmoita asiaton viesti

    Karrette
    Osallistuja (Participant)

    Liikenneturvallisuudessa rangaistavaa on vaaran aiheuttaminen toiselle. Toki ylinopeus tyhjällä moottoritielläkin tulkitaan toisten liikenneturvallisuuden vaarantamiseksi (Rikoslaki 23 luku).

    Usein keskustellaan siitä että joku ajoi hurjalla vauhdilla autollaan metsään ja menehtyi törmätessään puuhun, mutta vakavampi puheenaihe on se missä törmäys kohdistuu johonkin toiseen ihmiseen.

    Eli ruokailutottumusongelma on kuin sillä kaaharilla joka törmää puuhun vahingoittaen itseään, mutta miten ruokailemalla voi vahingoittaa toista samalla tavoin kuin esimerkiksi murjomalla autollaan ajaen toisen ihmisen, eli jalankulkijan suojatiellä henkihieveriin.

    #876218 Ilmoita asiaton viesti

    ▫️
    Osallistuja (Participant)

    Yle 28.4.2018

    ”Poliisi pyrkii tänä vuonna kirjoittamaan sakkoja ja rikesakkoja selvästi enemmän kuin aiemmin, yhteensä jopa 350 000 kappaletta, kun niitä viime vuonna kirjoitettiin 286 000, sanoo poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja, ylikomisario Dennis Pasterstein.”

    ”Sakkoja ja rikesakkoja tuomittiin viime vuonna 100 miljoonan euron edestä.”

    #876706 Ilmoita asiaton viesti

    Vital
    Osallistuja (Participant)

    YLEn uutinen kuullostaa hyvältä. Nolla perään sakkotuloihin ja valtion budjettiin. Ne maksavat, jotka haluavat. Ne, jotka tekevät sen vahingossa, maksavat myös. Selvä peli.

    Pilkun viilausta ei voida harjoittaa. Jos sen tekee vaikkapa matikassa, niin lopputulos on väärä.

    Jos rajoista ei pidetä tiukasti kiinni, käy niinkuin koiralleni aikoinaan, jonka opetin pysymään pihallamme. Aluksi kurkattiin pensasaidan takaa ulkopuolisia, sitten hieman päätä edemmäksi ja taas edemmäksi, kunnes oltiin lähes ulkopuolella. Ja kas, silloin kun enemmän kuin pää oli ulkona, seurasi keho mukana.
    Tuo koira olikin varmasti sitä mieltä, ettei pieni ylitys mitään haittaa. (Olisi nimeksi pitänyt antaa Tervo).

Esillä 15 viestiä, 226 - 240 (kaikkiaan 746)

Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.