Etusivu Keskustelu Autot Muut autoaiheet Nastarenkaat verolle.

Tämä aihe sisältää 195 vastaukset, 32 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi  740 GLE 26.04.2018 at 20:57.

Esillä 15 viestiä, 166 - 180 (kaikkiaan 196)
  • Julkaisija
    Viestit
  • #833934 Ilmoita asiaton viesti

    740 GLE
    Osallistuja

    Hank: Brittiläinen artikkeli autonrenkaiden kestävyydestä kertoo, että autonrenkaiden pitäisi kestää ainakin 50000 mailia (80000 km).
    Sekä Good Year GPS että Michelin MXT kestivät aika tarkkaan tuon verran nimimerkkini auton alla sumujen saarella.

    #833962 Ilmoita asiaton viesti

    Quu.
    Osallistuja

    Pietarin lounainen jätevedenpuhdistamo otetaan käyttöön syyskuussa. Pietari on Suomenlahden suurin yksittäinen kuormittaja, ja puhdistamo on suuri edistysaskel. Suomenlahtea rehevöittävää fosforia puhdistamo ei kuitenkaan jätevedetä poista.
    luonto19.7.2005 klo 10:47päivitetty 29.10.2008 klo 04:12

    Lounainen jätevedenpuhdistamo on biologinen puhdistamo ja biologisessa puhdistuksessa jäteveden fosforista poistuu noin 20 – 25 prosenttia, kertoo Itämeren suojelukomission suomalaisvaltuuskunnan johtaja Tapani Kohonen. Suomessa fosforista puhdistetaan noin 95 – 98 prosenttia
    ==================
    ”Tässä maassa on kaiken lisäksi aika paljon muutakin vesistöä ja ympäristöä kuin Suomenlahti!”

    Laitetaan nyt vielä sisävesien rehevöityminen suomalaisten rengasvalintojen piikkiin.

    #834020 Ilmoita asiaton viesti

    Quu.
    Osallistuja

    Neuvostoliitoon ja Suomen välisen vientikaupan maksuna tuli Neuvostoliitosta suolaa junalasteittain, ja sille piti kehittää käyttöä.
    Helpoin tapa oli kylvää suola tielle, seurauksena tienvarsien kaivovedet alkoivat suolaantumaan.
    Käytetään myös kesällä soratien pölynsitomiseen.
    Pahin katastrofi uhkaa jos pohjavedet pilaantuu.
    Jos ja kun nastarenkaat kielletään suolausta on lisättävä ja laajennettava kantateillä.

    #834112 Ilmoita asiaton viesti

    740 GLE
    Osallistuja

    Juurikin ympäristösyistä pidän suolaan pahempana kuin nastoja, jos ihan pakko on valita kahdesta pahasta.

    Nastojen aiheuttamasta tien kulutuksesta on puhuttu niin kauan kuin minä olen ajanut, eli 1970-luvulta lähtien. Siihen verrattuna liikennettä eli siis maksajia on moninkertainen määrä, silti nastojen kulutus autoa kohden on vähentynyt rankasti. Kataista siteeraten ”me tienataan tällä” entistä enemmän tien kulumisesta huolimatta.

    Jos nastojen aiheuttamat ongelmat ylittävät sietorajan, niistä päästään eroon hetkessä kieltämällä nastat.

    Jos suolaamme puhtaat vetemme, paska vain leviää propellista eikä sitä ihan helposti puhdista mikään. Silloin ei enää suolaamisen lopettaminen korjaa tilannetta.

    Juuri nyt on ongelmana se, ettei riittävän kattavaa tutkimustietoa ole käytettävissä, eli emme pysty asettamaan vastakkain renkaista ja suolasta aiheutuvia kuolemia ja ympäristöongelmia vertailuun, koska emme tarkalleen tiedä, mitä mikäkin komponentti loppupeleissä vaikuttaa. Suolalla on myös liikenneturvallisuutta haittaavia ominaisuuksia, jotka tulee myös ottaa mukaan ainakin myrkynlevittäjien ohjeistuksessa.

    Kitkoihin vaihto ensi talvena on eri juttu, ja se on omalta kohdaltani puhtaasti uteliaisuutta. Haluan ymmärtää tarkemmin, mitä se merkitsee ajamiselle?

    #834115 Ilmoita asiaton viesti

    Quu.
    Osallistuja

    Ette taida nyt ymmärtää mitä siitä seuraa jos pohjavedet suolaantuu.
    Salpausselänharjulla oli jo katastrofi lähellä.
    Tienpinnan pystyy uusimaan, mutta pohjavesi on meille elintärkeä.

    #834178 Ilmoita asiaton viesti

    Hank_80
    Osallistuja

    ”Ette taida nyt ymmärtää mitä siitä seuraa jos pohjavedet suolaantuu.
    Salpausselänharjulla oli jo katastrofi lähellä.
    Tienpinnan pystyy uusimaan, mutta pohjavesi on meille elintärkeä.”

    Mihin perustuu oletus, että teitä pitäisi suolata enemmän, mikäli nastarenkaat kielletään? Musta jää lähellä 0-astetta on varmaankin vaarallisin keli, koska sitä on vaikea ennakoida. Nykyäänkin päätiet suolataan tällaisella kelillä lähinnä raskaan liikenteen vuoksi. Oman kokemuksen mukaan (ei ole välttämättä ole fakta) kitkarengas pitää mustalla jäällä paremmin suhteessa nastarenkaaseen kuin sileällä jäällä, jolla rengastestit tehdään. Kitkan lamellit ”purevat” jään epätasaisuuksiin. Eli pakkasjäällä kitkat toimivat vähintäänkin nastarenkaiden veroisesti ja ennakoimalla (mm. nopeus) voi turvallisuusmarginaalia lisätä kaikilla renkailla. Jään karhentaminen on nastojen yksi etu, mutta sama voidaan hoitaa koneellakin.

    Nastarenkaiden huono puoli on juuri niiden nastat, joihin jääpito perustuu. Niiden kunto ja toimivuus jäällä voi olla uutenakin paljon huonompi kuin rengastestit antavat olettaa ja käytettynä todella eritasoinen pito vetävällä akselilla kuin toisella akselilla tai iso osa nastoista kadonneet ja pito on todennäköisesti kitkarenkaita huonompi, Uusimmassa tm:ssä oli postilaatikossa kysymyskin tätä koskien, kun testeissä hyviksi todetut nastarenkaat eivät toimineetkaan asiakkaalla. Tästä löytyi yksi onnettomuusesimerkkikin.
    https://yle.fi/uutiset/3-8798204

    On erilaisia keinoja jopa lisätä turvallisuutta nastakiellolla. Kun renkaiden kuluminen vähentyisi, voitaisiin sallittua minimiurasyvyyttä nostaa, eikä autoilijoiden rengaskulut nousisi yhtään. Teiden korjauksesta säästyneitä rahoja voisi käyttää renkaiden alv:n laskemiseen. Kyse on vain tahdosta.

    #834286 Ilmoita asiaton viesti

    Vital
    Osallistuja

    TM voisi testata yhdellä autolla ja molemmilla testivoittajilla, kitkoilla ja nastoilla. Rata olisi erilaisia pintoja ja mutkia sisältävä ja tietenkin ”liikennevaloja” mukaan. Sitten täysillä.
    Yhdellä autolla saisi tietenkin vain suuntaa antavaa näyttöä ja osoittaisi vain yhdelle automallille paremman rengastuksen. Ratakin voisi suosia jompaakumpaa rengastusta, eli tuloksessa pitää hyväksyä toleranssia, mutta olisi ainakin edes suuntaa antavaa.
    Tiedän kyllä piikkirenkaiden olevan parhaat, ei tarvitse testata. Seuraavana tullee kierrosajoissa nastarengas, mutta paljonko eroa kitkoihin?

    Paljonkohan äiti säästää aikaa viedessään lapsensa lähikouluun parhailla renkailla?

    #834840 Ilmoita asiaton viesti

    740 GLE
    Osallistuja

    Vielä yksi näkökulma suolaukseen:

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Konginkankaan_linja-autoturma

    ”Tietä oli edellisenä iltana suolattu, jotta autojen renkaat purisivat sen peilipintaan. Suola oli kuitenkin tehnyt tien pinnasta entistä arvaamattomamman.

    Tuttu juttu myös lumisateen suolaamisessa pakastuvaa yötä vasten, jolloin helposta lumipinnasta valmistetaan kemiallisilla aseilla kiiltävää mustaa jäätä. Suolan turvallisuushyöty ei ole yksikäsitteinen asia, vaan collateral damagea tulee heikentyvän näkyvyyden, ajoittaisen entistä pahemman liukkauden, urautuvan tien ja jumittuvien jarrujen vuoksi muuallekin kuin vesistöön.

    #834883 Ilmoita asiaton viesti

    Quu.
    Osallistuja

    Suomessa on talvikuukausia eikä suola, sora eikä mikään muukaan liukkaudentorjunta kesäkeliä tee.

    #834923 Ilmoita asiaton viesti

    740 GLE
    Osallistuja

    Quu:”Ette taida nyt ymmärtää mitä siitä seuraa jos pohjavedet suolaantuu.”

    Quu:”suola, sora eikä mikään muukaan liukkaudentorjunta kesäkeliä tee.”

    Aletaan olla niiden perustelujen äärellä, joiden nojalla olen suolauksen suhteen lähes totaalikieltäytyjä.

    Hankin kommenttia nastarenkaan yllättävyydestä kuluneena en ymmärrä, kun en ole sitä ilmiötä ainakaan Nokian, Hankookin, Continentalin enkä Michelinin nastarenkaassa havainnut. Paremmat aina taakse, ja seuraavaksi talveksi taas edestä taakse vähemmän kuluneet. Pito vähenee kulumisen myötä, mutta mitään ylläreitä en ole havainnut.

    #834939 Ilmoita asiaton viesti

    Quu.
    Osallistuja

    Nastarenkaiden edut tuleen hyvin esiin talvirengasvertailussa.
    Nastarenkaiden tarkeimpiä etuja on jonoutuvassa liikenteessä lyhempi jarrutusmatka.

    #835140 Ilmoita asiaton viesti

    Hank_80
    Osallistuja

    ”Hankin kommenttia nastarenkaan yllättävyydestä kuluneena en ymmärrä, kun en ole sitä ilmiötä ainakaan Nokian, Hankookin, Continentalin enkä Michelinin nastarenkaassa havainnut. Paremmat aina taakse, ja seuraavaksi talveksi taas edestä taakse vähemmän kuluneet. Pito vähenee kulumisen myötä, mutta mitään ylläreitä en ole havainnut”

    Kyseessä on kyllä täysin tutkittu fakta. Tämän ilmiön havainnointi johtaa helposti vakavaan onnettomuuteen, kun perä lähtee irti jääkelillä, koska nastat ovat takarenkailla etuvetoisessa painuneet liian syvään. Liukkaudesta johtuen ajonvakautusjärjestelmä ei välttämättä pysty tilannetta korjaamaan. Kuljettajan on vaikea huomata liukkautta, koska eturenkaissa nastat ovat liiankin ulkona ja pito hyvä kiihdytettäessä ja jarrutettaessa.

    Kannattaa lukea tuolta lisää asiasta:
    https://yle.fi/uutiset/3-9234552

    #835437 Ilmoita asiaton viesti

    Vital
    Osallistuja

    Olen 740 GLE:n kannalla. Totaalikieltäytyjä ja vahvasti perustelluin syin.
    Autoni (no tuota, fiattini) ruostui 7 vuodessa kelvottomaksi, lisäksi jatkuvasti jarruissa suolan aiheuttamaa ”epäkuntoisuutta”. Suolahapon vaikutuksesta ajoneuvoihin kävi hesalainen insinööri oikeuttakin, jos muistatte. No, tappio tuli, perusteena ”yhteinen hyvä”.

    Ihmettelen tätä uusavuttomuutta. Jos on talvi, olkoot, menkää bussilla tai opetelkaa edes hieman ajoneuvojen käyttäytymisesta tai menkää ”kurssille” pitsinyplääjien jonoon.

    Metsien kulkureititkin pitää hiekoittaa ja suolata, että varmasti kaikki sinne pääsisivät, myös nyhvöt ja vammaiset.

    #835475 Ilmoita asiaton viesti

    Quu.
    Osallistuja

    Aivan menkää bussilla kuolemaan kun liukkaudentorjunta (suolaus) on ajoitettu väärin.

    #835490 Ilmoita asiaton viesti

    740 GLE
    Osallistuja

    Hank_80: Kyseessä on kyllä täysin tutkittu fakta. Tämän ilmiön havainnointi johtaa helposti vakavaan onnettomuuteen, kun perä lähtee irti jääkelillä, koska nastat ovat takarenkailla etuvetoisessa painuneet liian syvään. Liukkaudesta johtuen ajonvakautusjärjestelmä ei välttämättä pysty tilannetta korjaamaan. Kuljettajan on vaikea huomata liukkautta koska eturenkaissa nastat ovat liiankin ulkona ja pito hyvä kiihdytettäessä ja jarrutettaessa.
    Kiitos tästä. Linkkisi perusteella asiasta ensi kertaa lukiessani huomaan ehkä sittenkin myös itse havainneeni saman ilmiön?

    Ymmärtämättömyyttäni laitoin yleensä tasaisesti aliohjaavan etuvetoisen joissain tilanteissa arpoman äkäisen sivuluisuin sen piikkiin, etten osaa ajaa etuvetoista, enkä ymmärrä sen käytöstä. Tämä väärä ja vaarallinen tapa kuluttaa renkaita on etuvetoisen synti eikä minun osaamattomuuttani.

    Hank_80: Kannattaa lukea tuolta lisää asiasta:
    https://yle.fi/uutiset/3-9234552

    sitaatti: ”Taka-akselilla kun ei juurikaan jarruteta ja kiihdytetä, niin nasta ikään kuin hakkautuu sinne sisään. Se johtaa etuvetoisissa pahaan balanssiin”
    Kardaanivetoista kiihdytetään takapyörillä, jarrutetaan etupyörillä ja ohjataan kaikilla neljällä. Se on omaa tottumistani, että takavetoisen ajokäytös on ollut minulle aina helppo (Huom! ei nopea vaan aina samanlainen, siksi helppo). En ole vanhoissa Volvoissa, Opeleissa, Fordeissa, Pösössä enkä Mersuissa enkä myöskään uudemmissa Mersuissa havainnut mitään ongelmaa renkaiden kulumisen suhteen. Mutta olen kuvitellut ajavani nastarenkaitani hieman kovakouraisesti koko ajan pidon rajoja tunnustellen, mutta tuon jutun valossa sehän näyttääkin olevan juuri oikea tapa?

    sitaatti:”Löysin esimerkiksi yhden ohitusonnettomuuden, jossa paluutilanteessa omalle kaistalle kuljettaja menetti ajoneuvon hallinnan ja kuoli”
    Juuri tämä arvaamattomuus oli yksi niitä ilmiöitä, joka johti minun ja V70:n pysyvään ja korjaamattomaan välirikkoon.

    Kirjoitin jo aiemmin TM keskusteluthreadissa: https://tekniikanmaailma.fi/keskustelu/aihe/t6918/page/3/

    740 GLE kirjoitti viisi vuotta sitten 3.3.2013 kello 14:54:
    Juuri samalla tavoin yritin kääriä Volvoni valotolpan ympärille. Nostin kaasua ohituksen jälkeen omalle kaistalle palatessa, jolloin aina muulloin raskaasti aliohjaava V70 arpoi suoralla tiellä veret seisauttavan sivuluisun tilanteessa, jonka voi 740 GLE:llä ajaa eväitä syöden, CD:tä vaihtaen ja vasemmalla jalalla ohjaten ihan rauhassa.

    Laitoin silloin tuon oman osaamattomuuteni piikkiin, mutta näyttää siltä, että vika ei ole yksinomaan minussa? Tämä ei silti koske minua enää, koska V70:sta eroon päästyäni minä olen rangaistukseni kärsinyt enkä ihan vähällä enää etuvetoon palaa. Lisäsit päätökseeni yhden lisäargumentin, jota en edes tiennyt ennen tätä.

    Minulle normaalin takavetoisen osalta pidän edelleen aiemman kantani, että takapyörien nastaulkonema ja nastojen kato näyttävät pysyvät kohtuudessa, ja toisekseen edes tämäntalvisten pian 50.000 km ajettujen takarenkaiden huono kunto ei tule missään kelissä yllätyksenä, vaan tunnen koko ajan kiihdytyksissä ja moottorijarrutuksella yliohjatessani mikä on tilanne.

Esillä 15 viestiä, 166 - 180 (kaikkiaan 196)

Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.