Etusivu Keskustelu Autot Muut autoaiheet Nastarenkaat verolle.

Tämä aihe sisältää 195 vastaukset, 32 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi  740 GLE 26.04.2018 at 20:57.

Esillä 15 viestiä, 181 - 195 (kaikkiaan 196)
  • Julkaisija
    Viestit
  • #835491 Ilmoita asiaton viesti

    740 GLE
    Osallistuja (Participant)

    Quu: Aivan menkää bussilla kuolemaan kun liukkaudentorjunta (suolaus) on ajoitettu väärin.
    En tosiaankaan mene bussilla. Silti tiedän bussin olevan kohtuullisen turvallinen matkustajilleen. Sen sijaan kevyt liikenne varokoon, kun taajamassa yritetään ajaa taajamaan huonosti sopivaa liian isoa autoa.

    Liukkaudentorjunnan seurauksena tiet urautuvat enemmän, näkyvyys heikkenee ja jarrut jumittuvat, joten näissä suhteissa kaikki suolaus on väärin ajoitettua.

    Ja sitten vielä maaston myrkyttäminen, jota ei voi perua. Suolaa tarvitaan kalasoppaan, ja sinnekin vain kohtuudella.

    #835496 Ilmoita asiaton viesti

    Quu.
    Osallistuja (Participant)

    Älkää siis ehdotelko veroja lisää nastarenkaille, ettei suolausta tarvitse lisätä. Henkilö autoilijat maksaa jo isonsiivun enemmän veroja mitä kuluttavat.
    Suola taitaa olla tässäkin käytössä säilöntäaine kun Suomessa on sulattomia maita korkeampi autojen romutusikä.

    #835497 Ilmoita asiaton viesti

    Quu.
    Osallistuja (Participant)

    Tiesuola torjuu vakavia turmia – il­mas­ton­muu­tos lisää suolaamisen tarvetta Oulun seudulla

    Kirotulle ja kiitetylle tiesuolalle etsitään haitattomia vaihtoehtoja. Ilmastonmuutos lisää suolaamisen tarvetta Oulun korkeudella ja Pohjois-Suomessa, kun ”kunnon talvet” ja 10–20 asteen kuivat pakkaskelit vähenevät.
    Miksi teitä suolataan?

    Tiesuolaa eli natriumkloridia käytetään liukkauden torjuntaan pää- ja moottoritieverkolla. Näitä teitä on noin 6 500 kilometriä, ja suolan ansiosta ne pysyvät sulina läpi talven. Pienemmät kanta- ja seututiet yleensä aurataan ja hiekoitetaan.
    Tärkein suolan käytön peruste on liikenneturvallisuuden parantaminen. Suolamäärät vaihtelevat suuresti tieluokan mukaan.
    Tekeekö suolaus talviliikenteestä turvallisempaa?

    Suomessa on tutkittu talvikauden onnettomuuksia vuosilta 2007–2008. Lähes joka toisessa tapauksessa pää- tai osasyy turmaan oli tien liukkaus.

    Autojen ruostumisessa on eroja

    Automallien herkkyyttä ruostumiselle on tutkittu Ruotsissa. Vertailussa oli mukana 500 automallia, jotka arvioitiin 5-portaisella asteikolla. Vertailun automallit olivat vuosilta 1997–2012.

    Tehtaan tekemä ruostesuojaus (arvosana 5) oli erittäin hyvä useimmissa Audeissa, Renaulteissa, Volvoissa ja Volkswageneissa.

    Heikoimpaan luokkaan (arvosana 1) sijoittuivat muun muassa vanhat Cadillacit, Chevroletit ja Chryslerit sekä esimerkiksi E-sarjan Mercedes vuodelta 1998.

    #835517 Ilmoita asiaton viesti

    Jokeri
    Osallistuja (Participant)

    Quu: Aivan menkää bussilla kuolemaan kun liukkaudentorjunta (suolaus) on ajoitettu väärin.

    Matkustaisin mielelläni bussilla työmatkani jos se olisi mahdollista.
    Enkä tuntisi kuolemanpelkoa suolaamattomillakaan teillä.

    https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/maanviljelijat-suivaantuivat-tien-huonoon-kuntoon-kuvasivat-hurjan-luisteluvideon-jaisella-maantiella/6727928#gs.iUqboYI

    Jos nyt kuitenkin ensin saisi kuntoon ihan perusasiat tienhoidossa, kuten aurauksen ja polanteenpoiston.

    Tuossa kunnossa olevilla pätkillä ajelee henkilöautoja, busseja ja raskasta liikennettä pitkin talvea. Ei toimi varsinaisena mainoksena kitkarenkaiden käyttöä ajatellen.

    Kuitenkin noiden yhdys- ja seututeiden liikennemäärät saattavat olla vilkkaimmillaan kantateiden tasolla.

    #835886 Ilmoita asiaton viesti

    Vital
    Osallistuja (Participant)

    Viime kesänä kun ajelin 250cc skootterillani, jouduin päähuomioni kohdentamaan jatkuvasti tien pintaan.
    Maisemat jäivät sivuseikoiksi kun asvaltilla oli jos jonkinnäköistä uraa ja reikää. Skootterin renkaat ovat senverran pienet, että aloin jo peräti hieman pelkäämään. Tunnistan kyllä totisesti nastarenkaiden vaikutukset asfalttiin. Lisäksi kun tehosteena tiet olivat koko talven sulina suolauksen vuoksi.
    Tuli mieleen nuoremmat kuskit, paljonko on tullut levitoitua noiden hunningolle jätettyjen tienpintojen vuoksi. Eihän tuota vehjettä uskalla enää turisteillekaan vuokrata.

    #836305 Ilmoita asiaton viesti

    740 GLE
    Osallistuja (Participant)

    Quu: Tiesuola torjuu vakavia turmia
    Kiitos kun vahvistit kommenttini urautumisen, näkemisen ja jarrujen huonontumisen osalta siirtämällä keskustelun ruostumiseen.

    Ostan silti huonoksi havaitsemasi E-sarjalaisen iässä, jossa uutena ostamasi auto ei enää kelpaa sinulle – tiedät itse paremmin onko syy ruoste vai minkä lie muu heikkous? Sen jälkeen ajan E-sarjalaisellani parin – kolmen sinun uutena ostamasi auton verran, keskimäärin sinua enemmän joka vuosi. Sitten myyn omani eteenpäin ehjänä ja poikkeuksellisen siistinä seuraavalle omistajalle.

    Suolaus on silti perseestä, ja parhaimmillaankin turhaa, valitettavasti useimmiten haitallista.

    #836306 Ilmoita asiaton viesti

    740 GLE
    Osallistuja (Participant)

    Lukija 2644: Viime kesänä kun ajelin 250cc skootterillani, jouduin päähuomioni kohdentamaan jatkuvasti tien pintaan.
    Pyörän kuljettajana itsekin paheksun teiden urautumista. Moottoripyörän ajaminen on itsellä automatisoitunut urien väliin, koska muu ei toimi, koska ajolinja leviää muuten vastaantulevan kaistalle tai pientareelle. Sadesäällä ajaminen menee todella tarkaksi, koska vesiliirtohan on autolla talvisen liukkauden tavoin hallitusti luisteltava ajoharjoite (etuvetoisella), mutta motoristille oikeasti vakava asia.

    Voin vain kuvitella ison skootterin ajamisen haastetta, kun tiedostan saman haasteen raskaan matkapyörän tai katuenduronkin puikoissa. Jos ajat kaksipyöräistä jatkossakin, niin kokeilepa isopyöräistä keskikokoista katuenskaa tyyliin BMW GS (650 – 800), Honda Transalp, Suska V-Strom, jne. Voit yllättyä omaasi verrattuna ”ison” pyörän ajamisen helppoutta?

    #836445 Ilmoita asiaton viesti

    Vital
    Osallistuja (Participant)

    Ajelin myös pikku endurollani, hyvin tunteeton tienpinnan suhteen kunhan ote tangosta on tiukka. Tuo Transalp kuuluu seuraavaan hankintaani (hyvä ehdotus). Tarkotuksena on mennä maantieltä kallioidenkin yli ja metsäteiden jälkeen ajaa aivan hiljaa vaimo tietenkin kyydissä. Skootteri otti kiinni pohjastaan, ei moottoriin vaan lähinnä seisontatukiin, vaimo sai kävellä.
    Siellä se mökkini on, beerhandilla kannettu!!

    Toisaalta, en myy myöskään olemassa oleviani ”arvottomia” kaksipyöräisiä, siksi olen vuokraamisen suhteen aivan rajamailla.

    #836637 Ilmoita asiaton viesti

    740 GLE
    Osallistuja (Participant)

    Jos tarvitaan oikeasti edes kevyttä maastokelpoisuutta, ja silti tarvitaan mukava paikka matkustajalle, niin vaihtoehtosi ovat vähissä. Moni enduron näköinen tuntuu mustikkametsässä painavalta ja maavarakin loppuu kesken. Ja aluvanteet kolahtelevat halki kivikossa.

    Tietenkin äijävaihtoehto kaikkeen moottoripyöräilyyn on BMW GS, mutta hinta vähän pompsahtaa. Meillä silta yli sukupolvien välisen kuilun, eli nuoren motoristin nopeakäyntisen muoviluodin ja keski-ikäisen raskaan matkajaavan kompromissiksi osui V-Strom. Onhan se perus-katupyörään verrattuna sorateiden virtuoosi ja kuulemma myös takapenkillä mukava. Mutta oikeasti se on silti katupyörä, jonka joustovaroja on jatkettu vähän, ulkonäkö on pimpattu enskatyyliin ja etupyörä vaihdettu suurempaan. V-Stromiin saa myös pinnapyörävanteet kivikkoa varten, mutta katuenduro on laaja käsite, ja ainakin tuo meidän mopo painottuu selvästi KATUenduroksi.

    Ehkä se Transu tosiaan on pätevä vaihtoehto?

    #836638 Ilmoita asiaton viesti

    740 GLE
    Osallistuja (Participant)

    Lumituiskua piisaa. Ei aivan koko maavaran syvyinen kinos, koska vain tuulen ajamissa paksuimmissa kinoksissa krahisee alusta kinokseen. Komeaa ajaa yhden ajolinjan tietä konepellin korkuisten kinosten seassa.

    Yli 45.000 km ajetut 205-kapeat pizzaleikkurit painuvat yllättävän nätisti pakkaslumen läpi.

    #836827 Ilmoita asiaton viesti

    Vital
    Osallistuja (Participant)

    Nastarenkaiden vuoksi pien määrää on asfaltilla vähennetty, näin ei tietääkseni ole missään muualla. Seoksesta irtoaa samalla kiviä enemmän. Tästä johtuen renkaiden runkoäänet ylittävät standardit meillä. Nastarenkaiden käyttäjistä 90 prosenttia ei niitä tarvitse, silti jostain syystä enemmistö saa tai valitsee ne autoonsa. Ajoin vuosikymmeniä sitten kaksi talvea nastattomilla talvirenkailla Ladalla. Totta oli, että pysähtyessäni auto valui jäisellä tiellä ojaa kohden, piti nopeasti jatkaa matkaa ja juuri ja juuri pysyi tuo auto tiellä. Kitkarenkaita silloin ei ollut. Tiedän myös joidenkin tarvitsevan aivan oikeasti nastarenkaat, koti kun ei aina ole sivistyksen ulottuvissa. Tiedossani ei ole myöskään täysin tarkkaa tietoa kitkojen pidosta äärimmäisissä olosuhteissa. Verotuskaan ei tunnu oikeudenmukaiselta, mutta jotain on tehtävä. Emme vaan voi rouhia teitämme piloille.

    (Eri osastolle menee mutta vastaus 740 GLE:lle) Hieman himoittaa laittaa kaksipyöräisen alle ketjut. Näin ajelin nuorena talvella mopetilla, ja yritin hinata autojakin, viritettykään teho painonsa vuoksi ei kyllä riittänyt, mutta muistaakseni ainakin auttoi.
    Vanhaksi tässä äijä käy, mutta mikä vapauden tunne on ajaa vaikka talvisen pellon poikki. Ihan mistä vaan, kerran vielä ja ehkä tuo Transu uutena eväänä.

    Itse nautin hitaasta ajamisesta ja kypärän poistan kesäkelissä ensimmäiseksi päästessäni maastoon. Vaimea moottorin hyminä ja tasapainoilu lähes pysähtyneenä lintujen laulaessa on elämää, vieläpä shortsit jalassa. Sen voi toteuttaa myös polkupyörällä, tunne on lähes identtinen. Juurakkojen yli, pehmeiden renkaiden myötäilessä niitä.
    Ajelin skootterillani Kuhankuonon moottoreille sallituilla reiteillä, pyörämatka sinne olisi tullut helteellä liian pitkäksi. En päässyt jokapaikkaan, mutta uimapaikkoja sieltä löytyy tarvittaessa. Pyöräily talvimaisemissa pohjoisessa, namm. Silloin tarvinnen kunnon sähköpyörän, ettei jää pelkäksi makoiluksi. Sellaistakin olen kytännyt, vähintään kuitenkin 500 wattinen kahvasta väännettävä.

    #844137 Ilmoita asiaton viesti

    740 GLE
    Osallistuja (Participant)

    Nokian Hakkapeliitta 8 renkaissa on nyt neljän talven ja yli 45.000 km jälkeen hyvin tasaisesti 6 mm pintaa jäljellä. Kumpikin pari on palvellut kaksi talvea edessä ja kaksi takana.

    Nastoja puuttuu 0 + 0 + 1 + 2 kpl, eli nastojen irtoaminen ei ainanaan näissä renkaissa ole mikään ongelma.

    Sen sijaa jo ihan perstuntumalta on kuluneen talven aikana huomannut renkaiden heikenneen. Viimeisen talven sekä etu- että taka-akselilla palvelleissa renkaissa nastat ovat jo sen verran syvällä ja parhaan teränsä menettäneet, että renkaan pintaa sivellen ne eivät enää juurikaan tunnu nastarenkailta.

    Noilla ajaisi vielä talven tai parikin laillisesti, mutta en taida viitsiä kiusata niillä itseäni. Katsotaan sitten syksyllä, mitä tilalle? Saman valmistajan kitkarengas on yksi vahva vaihtoehto?

    #844554 Ilmoita asiaton viesti

    Karrette
    Osallistuja (Participant)

    740 GLE ”Saman valmistajan kitkarengas on yksi vahva vaihtoehto?”

    Jos luit talvirengastestin 2018, niin ei ehkä kannata valita juuri tätä merkkiä. Tai ei ainakaan minun kannata koska ko. merkki jarruttaa testin pisimmän matkan märällä asfaltilla.

    Continentalin kitkarengas jätti jääradan käsittelykokeessa taakseen 7 nastarengasmerkkiä, se oli mielenkiintoinen tulos keskustelussa nasta / kitka.

    #845358 Ilmoita asiaton viesti

    740 GLE
    Osallistuja (Participant)

    Sula tie on helpoin tilanne, jossa talvirenkaani koskaan näkevät, joten se ei ole talvirenkaan valintaseulassani mukana ollenkaan. Muistatko, miten tuo Nokialainen kitkarengas menestyi Contia vastaan talvikelissä muisssa kokeissa?

    Nastarengas on toki eri kiekko, mutta Contin talvirenkaasta piikkien kera on hyvää kokemusta juuri hyvän ajokäytöksen ja Nokialaista paremman vakauden vuoksi. Jos arvonta lopulta päätyy nastarenkaaseen, on uusin versio Kontiaisesta (Conti-Ice) vahvoilla.

    #847338 Ilmoita asiaton viesti

    Hank_80
    Osallistuja (Participant)

    Rengasvertailujen tuloksilla ei ole todellisessa elämässä hirveästi merkitystä nastarenkaiden osalta. Vertailujen aikana renkaita rasitetaan todella kovaa, jolloin nastaulkonema kasvaa ja pito jäällä paranee. Muutama tuhat kilometriä rauhallista ajoa asfaltilla etuvetoisella, niin nastoista ei ole juuri mitään apua taka-akselilla, jossa pitoa juuri tarvittaisiin. Taka-vetoisessa molempien akseleiden renkailla on tasaisempi rasitus, mutta nastat kuluvat ja pyöristyvät todella nopeasti asfaltilla, eikä pidosta ole mitään takeita kun sitä tarvittaisiin.

Esillä 15 viestiä, 181 - 195 (kaikkiaan 196)

Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.