Etusivu Keskustelu Autot Liikenne Raskaat porsaat

Tämä aihe sisältää 429 vastaukset, 21 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi  740 GLE 27.09.2013 at 21:53.

Esillä 15 viestiä, 1 - 15 (kaikkiaan 430)
  • Julkaisija
    Viestit
  • #259011 Ilmoita asiaton viesti

    TeeCee
    Jäsen

    PropJock: ”Miksi siis raskaalle liikenteelle käytännössä sallitaan:

    – jatkuvat ylinopeudet

    – jatkuva kännykkä kourassa ja korvalla ajaminen

    – jatkuva edelläajavan puskurissa roikkuminen

    – nelikaistaisilla teillä vasemmalla kaistalla roikkuminen kilometristä toiseen

    – kuorman (maa-ainekset) levittäminen takanatulijoiden päälle

    – minka tahansa lisävalopatterin asentaminen auton keulaan

    – jne.

    "Maanteiden ritarien" aika on ohi. Nykyään rekan ratista löytyy muihin duuneihin kelpaamattomia kloppeja vailla taitoa, asennetta tai edes maalaisjärkeä.”

    Olen samaa mieltä muista sanomistasi asioista, paitsi tuosta maalaisjärjestä. Minusta se on nimenomaan maalaisjärki joka saa ihmiset, tässä tapauksessa jotkut raskaan liikenteen kuskit, tekemään järjettömiä tekoja. Maalaisjärki on oikein ymmärrettynä oikeastaan sama asia kuin looginen päättely eli kaiken järkeilyn perusta, mutta väärin käytettynä sen vastakohta.

    Arvaan että niin moni raskaan liikenteen kuski ajaa ylinopeudella siksi, että heidän järkensä mukaan nopeammin ajaessa säästää aikaa. Todennäköisesti he ajavat kännykkä korvalla siksi, että siten saa hoidettua samalla muitakin asioita ajamisen ohella, mikä suppeasti ajatellen on ihan järkevältä kuulostava juttu. Tai ehkä he ajattelevat, että kavereitten kanssa rupatellessa pysyy virkeämpänä, mikä on liikenteessä hyvä juttu. Edellä ajavan puskurissa roikkuminen on järkevää jos ajattelee, että osa edellä ajavista lisää sen tuloksena vauhtiaan, mikä työajossa tarkoittaa parempaa tuottavuutta. Ehkä ison auton ohjaamosta katsellen on järkevämpää roikkua vasemmalla kaistalla, koska jos jättää paikkansa sillä kaistalla, sinne ei pääse kovin helpolla takaisin koska muut ajavat niin lyhyillä väleillä. On myös järjellä perusteltavissa, että jos maa-aineskuorman peittää, niin se vie aikaa, mikä tarkoittaa että tietyssä ajassa ehtii ajamaan vähemmän kuormia, ja kuormien ajohan on koko kuorma-autoilun idea.

    Myös laittomat lisävalopatterit saa kuulostamaan maalaisjärkeenkäyvältä. Jos kerran ylinopeus on perusteltavissa maalaisjärjellä, niin on järkevää, jopa välttämätöntä, mitoittaa valot tätä järkevää ylinopeutta vastaaviksi. Raskaat vehkeet ei hetkessä pysähdy edes laillisista nopeuksista, ja jarrutusmatka kasvaa nopeudenlisäyksen neliössä. Kuorma-auton 8 km/h ylinopeus lisää jo ennestään pitkää jarrutusmatkaa 20 %:lla, ja todennäköisyys, että perävaunu lähtee heittelehtimään, kasvaa vielä jarrutusmatkaakin jyrkemmin nopeuden noustessa. Joten olisi suorastaan vastuutonta ajaa maalaisjärjen mukaista ylinopeutta ja luuri korvalla himpisillä lain sallimilla ajovaloilla.

    Kun lähtee sille tielle että rikkoo jotain liikennesääntöä koska siitä ei ole oman maalaisjärjen mukaan mitään haittaa, ajautuu pikku hiljaa tuon kaltaisiin älyttömiin tilanteisiin. Siksi on parempi olla rikkomatta sitä ensimmäistäkään liikennesääntöä tahallaan, niitä tulee rikottua ihan riittävästi vahingossakin. Minunta maalaisjärjen pitäisi kertoa tuon tapaisia asioita eikä sitä, kuinka parhaiten pääsisi vetämään välistä ilman että tuntisi itseään välistävetäjäksi.

    #259016 Ilmoita asiaton viesti

    Herbert
    Osallistuja (Participant)

    Miksi sallitaan? Ihan siitä samasta syytä kuin kaikki nuo sallitaan myös henkilö- ja pakettiautoille. Kuorma-autojen liikennesuorite on n. 6% henkilö- ja pakettiautojen suoritteesta, joten vaikka kuorma-autot ajavatkin pääteillä ylinopeutta useammin kuin henkilö- ja pakettiautot (47% vs 61%), liikennesuoritteen takia ei ole mieltä takertua yhteen ryhmään. Poliisilla on sentään raskaan liikenteen valvontaan kohdistuvia kampanjoita, joissa keskitytään mm. ajoaikoihin, kuormaan ja ajoneuvon kuntoon.

    Muista kuin ajonopeuksista ei taida olla kattavaa tilastointia, joten siksi mainitsen vain palstan kestoaiheen eli ylinopeuden.

    #259019 Ilmoita asiaton viesti

    SO2001
    Osallistuja (Participant)

    Syksyllä 2004 ilmestyi selvitys siitä, mitä seurauksia olisi täysperävaunullisten kuorma-autojen talviajan nopeusrajoituksen alentamisella. Tutkimuksessa päädyttiin mm. seuraavaan johtopäätökseen:

    "Yritysten kuljetuskustannusten arvioidaan toimenpiteen seurauksena kasvavan kuljetustoiminnan osalta välittömästi 5–15 milj.€/v, erityisesti palkkakustannusten kasvaessa. Tämä näkyisi ensin kuljetusyritysten liikevaihdon kasvuna ja heijastuisi luonnollisesti lopputuotteiden hintoihin."

    Selvitys koski vain täysperävaunullisten kuorma-autojen mahdollista talvinpeuden alentamista eikä kaikkien kuorma-autojen nopeuden alentamista esimerkiksi nopeudenrajoitinta kiristämällä. Olettavasti vaikutukset olisivat kuitenkin samanlaiset. Polttoainetta säästyisi, mutta entisen tavaramäärän kuljettamiseen tarvittaisiin lisää autoja ja lisää kuljettajia, mikä lisäisi rekkarallia maanteillä, mikä puolestaan mitätöisi osittain sitä turvallisuushyötyä, mikä nopeuksien alentamisella saavutettaisiin.

    Rekat ajavat nykyistä vauhtia, koska poliitikot ja virkamiehet ovat niin päättäneet. Taustalla lienevät taloudelliset syyt, vaikka tutkimuksen yleinen havainto näyttää olevan, että mitä hitaammin liikutaan, sitä halvemmaksi se kansantaloudelle tulee.

    Kai nyt sentään jokin taloudellinen optiminopeus on olemassa? Mikä se mahtaa olla nykyisillä polttoaineiden hinnoilla? Jos tavara liikkuisi yhden kilometrin tuntinopeudella, energiaa kenties säästyisi, mutta jotkut muut kustannukset todennäköisesti lisääntyisivät.

    Yhdysvalloissa rekat ajavat kovempaa kuin Euroopassa. Mitkä ovat kuljetuskustannusten erot? Kai niitä on vertailtu.

    http://www.lvm.fi/fileserver/sarja%2068_2004.pdf

    #259023 Ilmoita asiaton viesti

    Karrette
    Osallistuja (Participant)

    Ihan siitä samasta syytä kuin kaikki nuo sallitaan myös henkilö- ja pakettiautoille.

    Toisaalta 3 ylinopeussakkoa 2 vuoden aikana veisi ammattikuljettajan pakkolomalle. Sama koskee takseja, ammattikuljettajat voivat esimerkillään näyttää mitä kaikkea on ok tehdä ilman että hyllytetään ajolupaa.

    Osalla henkilöautonkuljettajista auto on kätevä väline, ei tarvitse kulkea bussilla. Sillä ei siis ole mitään tekemistä toimeentulon tai ammattitaidon kanssa.

    Siksi väitän että jos se on samasta syystä ei Poliisi taida omaakaan osaamistaan arvostaa elleivät ymmärrä arvostaa liikenteen ammattilaisten esimerkkiä. Hirvenmetsästäjä ei tarvitse eläkseen asekantolupaa, mutta konstaapeli ilman oikeutta kantaa asetta on … niin mikä?

    #259028 Ilmoita asiaton viesti

    harjis
    Osallistuja (Participant)

    PropJock:


    "Maanteiden ritarien" aika on ohi. Nykyään rekan ratista löytyy muihin duuneihin kelpaamattomia kloppeja vailla taitoa, asennetta tai edes maalaisjärkeä.

    Olipahan taas vuodatus. Eikä siinä mitään, parempi se on päästellä höyryjä täällä, kuin tuolla radalla.

    Ihan olisi mielenkiintoista tietää, milloin noita "maanteiden ritareita" on rekkojen ratissa ollut?

    #259033 Ilmoita asiaton viesti

    PropJock
    Jäsen

    Niin, voi olla ettei niitä todelisuudessa ole ollutkaan. Mm. Rahtarit pitivät tällaista mielikuvaa takavuosina yllä.

    Tarkennuksena aikaisempiin kommentteihin: muun maantieliikenteen kannalta ongelma ei ole rekoille asetetty 80 km/h nopeusrajoitus, vaan sen jatkuva rikkominen. Käytännöstä seuraa paitsi huomattavasti kasvava riskitaso muille, ja taloudellisia seurauksia kaluston omistajille.

    Väittäisin silti, että rekkojen tapa ajaa kilpaa keskenään tukkien kaksikaistaiset tiet on yleistynyt vasta viimeisten parin vuoden aikana. Nykyisin tämä on päivittäistä. KIlpa-ajossa oikeastaan kiteytyy raskaan liikenteen kuljettajien osaamattomuus ja ammatti-identiteetin kehittymättömyys. Toisen rekan ohittamisella oma matka-aika ei juurikaan lyhene, mutta muun liikenteen sujuvuudelle aiheutetaan aivan tarpeetonta haittaa. Puhumattakaan, että ohitettavan kaasujalka sekunniksi-pariksi nousisi.

    Kuten yllä mainittiin, rekkakuskit ilmeisesti eivät todellakaan tiedä ja ymmärrä ajonopeuden tai muun toimintansa riskejä ja seurauksia. Tämä on hämmentävää verratessa rekan aikaansaamaa riskitasoa maanteillä muiden ammattien vaatimuksiin ja ammattietiikkaan. Rekkakuskia alemmas ei juuri pääse. No, koulutus alalle on lyhkäistä eikä palkassaaan liene hurraamista. Kuljettajiksi valikoitunee nuoria miehiä, joiden elämä muutenkin pyörii 3-Bemarien ympärillä. Revi sitten siitä.

    #259036 Ilmoita asiaton viesti

    235+255
    Osallistuja (Participant)

    Pari lyhyttä kommenttia alkuperäiseen listaan:

    1. Kännykän käyttö on pistänyt itselläkin silmään. Tuntuu että on harvassa ne raskaan liikenteen kuljettajat jotka eivät aja kännykkä korvalla. Eikö näissä autoissa todellakaan ole HF-laitteita?

    2. Keulan valopatterit eivät minua sinänsä ollenkaan häiritse, mutta juuri toissapäivänä kun aamulla töihin ajellessa katselin jonkun vastaantulleen sorarekan keulaan valkoista valoa näyttävistä pienehköistä LED-valoista kasattua isohkoa 15-20 valaisimen muodostelmaa katsoin, niin tuli väistämättä mieleen että mitähän katsastuksessa sanottais jos kokeilisin tehdä jotain vastaavaa henkilöauton keulaan. Ehkä se sitten ois OK jos valot on tehottomia parkkivaloja vastaavia valoja?

    #259042 Ilmoita asiaton viesti

    harjis
    Osallistuja (Participant)

    PropJock:

    Niin, voi olla ettei niitä todelisuudessa ole ollutkaan. Mm. Rahtarit pitivät tällaista mielikuvaa takavuosina yllä.

    Tarkennuksena aikaisempiin kommentteihin: muun maantieliikenteen kannalta ongelma ei ole rekoille asetetty 80 km/h nopeusrajoitus, vaan sen jatkuva rikkominen. Käytännöstä seuraa paitsi huomattavasti kasvava riskitaso muille, ja taloudellisia seurauksia kaluston omistajille.

    Väittäisin silti, että rekkojen tapa ajaa kilpaa keskenään tukkien kaksikaistaiset tiet on yleistynyt vasta viimeisten parin vuoden aikana. Nykyisin tämä on päivittäistä. KIlpa-ajossa oikeastaan kiteytyy raskaan liikenteen kuljettajien osaamattomuus ja ammatti-identiteetin kehittymättömyys. Toisen rekan ohittamisella oma matka-aika ei juurikaan lyhene, mutta muun liikenteen sujuvuudelle aiheutetaan aivan tarpeetonta haittaa. Puhumattakaan, että ohitettavan kaasujalka sekunniksi-pariksi nousisi.

    Kuten yllä mainittiin, rekkakuskit ilmeisesti eivät todellakaan tiedä ja ymmärrä ajonopeuden tai muun toimintansa riskejä ja seurauksia. Tämä on hämmentävää verratessa rekan aikaansaamaa riskitasoa maanteillä muiden ammattien vaatimuksiin ja ammattietiikkaan. Rekkakuskia alemmas ei juuri pääse. No, koulutus alalle on lyhkäistä eikä palkassaaan liene hurraamista. Kuljettajiksi valikoitunee nuoria miehiä, joiden elämä muutenkin pyörii 3-Bemarien ympärillä. Revi sitten siitä.

    Kun olet noin varma asiastasi, niin sinulla on varmasti jotain näyttöä syytöstesi tueksi? Kuten tutkimuksia tai tilastoja rekkojen ylinopeuksista ja niiden aiheuttamista vaaratilanteista tai onnettomuuksista.

    Kuolemaan johtaneista onnettomuuksista, joissa yhtenä osapuolena on raskas ajoneuvo, noin 20 prosentissa syyllinen on raskas ajoneuvo. Sitä en tiedä miten suuressa osassa tuosta 20 prosentista on ajanut ylinopeutta, mutta sinä varmaan osaat sen kertoa.

    Tuo loppuosa sepustuksestasi kertookin sitten jotain lähinnä sinun omasta älykkyydestäsi, joten jätän sen omaan arvoonsa.

    #259046 Ilmoita asiaton viesti

    Herbert
    Osallistuja (Participant)

    PropJock:

    Niin, voi olla ettei niitä todelisuudessa ole ollutkaan. Mm. Rahtarit pitivät tällaista mielikuvaa takavuosina yllä.

    Mikään noin iso ammattiryhmä ei ole niin homogeeninen, että yleistäminen olisi mahdollista. Mielikuvien luominen on puhdasta markkinointia, eikä sillä ole mitään tekemistä vallitsevan tilanteen kanssa. Mutta jollain tasolla viesti näyttää menneen perille, kun usein kuulee rekkakuskeja sanottavan hyviksi kuskeiksi. Markkinointi on toiminut.

    Väittäisin silti, että rekkojen tapa ajaa kilpaa keskenään tukkien kaksikaistaiset tiet on yleistynyt vasta viimeisten parin vuoden aikana. Nykyisin tämä on päivittäistä.

    En osaa sanoa, onko yleistynyt. Yleisyyskin varmaan vaihtelee tieosuuksittain. Mutta joskushan noita tilanteita näkee motareilla ja muilla nelikaistaisilla teillä. Niin yleistä se ei mielestäni ole, että asiasta olisi tarvetta olla huolissaan. Jos rekat kilometrin tai kaksi ajaa rinnakkain, sen jälkeen tilanne on ohi. Minusta sujuvuutta heikentää paljon enemmän ylinopeutta ajavat henkilöautokuskit. Nehän varaavat vasemman kaistan tarpeettomasti ja siten vaikeuttavat laillisten ohitusten tekemistä.

    Noissa rekkojen ohituksissa on ihmeellistä se, kuinka henkilöautot usein liimautuvat tuohon näytelmään kiinni. Itse yleensä jään suosiolla hieman kauemmas odottelemaan tilanteen purkautumista ja vasta sitten siirryn vasemmalle ohittamaan.

    KIlpa-ajossa oikeastaan kiteytyy raskaan liikenteen kuljettajien osaamattomuus ja ammatti-identiteetin kehittymättömyys. Toisen rekan ohittamisella oma matka-aika ei juurikaan lyhene, mutta muun liikenteen sujuvuudelle aiheutetaan aivan tarpeetonta haittaa. Puhumattakaan, että ohitettavan kaasujalka sekunniksi-pariksi nousisi.

    Ohitettavan joustamattomuus on ehkä suurin ihmetyksen aihe tähän liittyen. Se, että edessä ajaa täyteen lastattu rekka, jonka vauhti hyytyy jokaisessa ylämäessä ja josta toinen rekka haluaa nelikaistaisella tieosuudella ohi, sitä en ihmettele yhtään. Tuskin yksikään henkilöautokaan haluaisi jäädä sellaisen perään, jonka nopeus tuolla tavoin vaihtelee.

    Kuten yllä mainittiin, rekkakuskit ilmeisesti eivät todellakaan tiedä ja ymmärrä ajonopeuden tai muun toimintansa riskejä ja seurauksia. Tämä on hämmentävää verratessa rekan aikaansaamaa riskitasoa maanteillä muiden ammattien vaatimuksiin ja ammattietiikkaan.

    Tietysti ammatilaiselta on lupa edellyttää parempaa osaamista kuin maallikolta. Toisaalta, mitä merkitystä asialla on, kun tien päällä kaikki ovat samassa asemassa? Onko maallikolla lupa hölmöillä enemmän kuin ammattilaisella? Samojen sääntöjen mukaanhan siellä mennään, jos jätetään huomiotta liikennelupaan liittyvät ehdot yms. vain ammattilaisia koskevat pykälät.

    Rekkakuskia alemmas ei juuri pääse. No, koulutus alalle on lyhkäistä eikä palkassaaan liene hurraamista. Kuljettajiksi valikoitunee nuoria miehiä, joiden elämä muutenkin pyörii 3-Bemarien ympärillä. Revi sitten siitä.

    Muutaman vuoden sisään on odotettavissa pula kuskeista, koska ajokorttivaatimukset ovat kiristyneet merkittävästi.

    Eri mieltä olen siitä, että nuoret bemarikuskit valikoituisivat rekkakuskeiksi. Jos jotain yleistämistä pitää tehdä, tuo porukka ei aloita työpäivää aamuviideltä ja lopeta sitä sitten kun homma tulee valmiiksi. Eikä suostu möyrimään yksin pimeässä metsässä pienillä, liukkailla kinttupoluilla tukkikuormaa hakemassa. Ei, tuo porukka ajaa korkeintaan pakua jakeluliikenteessä klo 7-15:30 välisenä aikana. Sen jälkeen pitää päästä kavereiden kanssa hakemaan biltemasta bemariin uudet wunderbaumit ja kylälle pörräämään.

    #259048 Ilmoita asiaton viesti

    740 GLE
    Jäsen

    PropJock:

    olisi mielenkiintoista kuulla, miksi raskaalle liikenteelle on käytössä eri lait kuin meille muille.

    Eri säännöt? Onko puuttumiskynnyksessä eroa isojen ja pienien autojen välillä?

    PropJock:


    – jatkuvat ylinopeudet

    – jatkuva kännykkä kourassa ja korvalla ajaminen

    – jatkuva edelläajavan puskurissa roikkuminen

    – nelikaistaisilla teillä vasemmalla kaistalla roikkuminen kilometristä toiseen

    – kuorman (maa-ainekset) levittäminen takanatulijoiden päälle

    – minka tahansa lisävalopatterin asentaminen auton keulaan

    Samassa järjestyksessä:

    – Saako muka saman suuruisesta ylinopeudesta sakon pikkuautolla?

    – Käsiä tärkeämpi on pään ja silmien toiminta.

    – Etäisyyksissä ilmajarrullisella on muita tiukemmat vaatimukset, mutta eipä ole ketään näkynyt nuhtelemassa liian lähellä moottoripyörääni seuraavaa henkilöautoilijaakaan

    – Roikkujia riittää, mutta saako siitä sakkoa henkilöautollakaan?

    – Kuorman levittelijöistä ihan ensiksi voisi laittaa rautoihin suolaajat

    – Sama valopatteri voi asennuksesta riippuen olla laillinen tai laiton. Valomääräyksissä on ollut vuosien kuluessa luvattoman paljon yrityksiä ohjata tekniikkavalintoja täysin tarpeettomasti.

    #259052 Ilmoita asiaton viesti

    740 GLE
    Jäsen

    TeeCee:

    Myös laittomat lisävalopatterit saa kuulostamaan maalaisjärkeenkäyvältä.

    Hep! Sopivat hyvin myös kaupunkilaisjärkeen. Valoa saa tuottaa eri laitteilla eri määrän ja minusta jo se on niin kaukana kohtuudesta ettei se voi siis olla lakikaan. Sen lisäksi meillä on vuosikymmenien kavalkadi järjettömiä lakeja, jotka ovat systemaattisesti kieltäneet useita autotehtaiden turvallisuusparannuksia.

    Volvosta en ole huonosti kirjoitetun lain vaatimuksesta huolimatta purkanut pois laittomia päiväajovaloja, jarruvaloja eikä takasumuvaloja. Hyvä juttu, koska pian 30 vuotta 740 GLE:n valmistumisen jälkeen nyt myös suomalainen lainsäätäjäkin tietää niiden toimivan ihmisten turvaksi, suunnilleen viimeisenä maailmassa.

    Vastineeksi vaatimuksellesi lakien ehdottomasta noudattamisesta kokosin sinulle aikanaan listan kysymyksiä juuri eri vuosien valomääräyksiin liittyen. Tavoitteeni oli osoittaa, että myös vaarallisen huonoja lakeja on ollut ja on edelleen. En tainnut vielä saada vastaustasi kysymyksiini?

    #259056 Ilmoita asiaton viesti

    740 GLE
    Jäsen

    TeeCee:

    Myös laittomat lisävalopatterit saa kuulostamaan maalaisjärkeenkäyvältä.

    Kun tiedetään referenssiluvun kuvaavan kaukovalon valovoimaa, kuinka saat saman tasoisten tai jopa heikompien kaukovalojen puolta suuremman referenssiluvun kuulostamaan järkeenkäyvältä?

    Entäs näiden eri valaisinten YHTEISEN valotehon ylittävän valaisimen hyväksyttämisen koko direktiivin ohi?

    Ja sallitun valotehon riippuvuus auton sähköjärjestelmän käyttöjännitteestä?

    Valot saa asentaa 3 metriä korkean auton katolle, mutta 1,6 metriä korkean auton katolla valoja ei saa olla, koska ne olisivat liian ylhäällä.

    Ihan turhaa teknisten yksityiskohtien ja toteutustapojen jahtaamista. Mittari valojen eteen ja samat rajat kaikille, kiitos!

    #259059 Ilmoita asiaton viesti

    TeeCee
    Jäsen

    GLE 740: ”Hep! Sopivat hyvin myös kaupunkilaisjärkeen. Valoa saa tuottaa eri laitteilla eri määrän ja minusta jo se on niin kaukana kohtuudesta ettei se voi siis olla lakikaan.”

    Pointtini olikin, että melkein minkä tahansa asian saa kuulostamaa järkeenkäyvältä niin halutessaan. Esimerkiksi tuossa rekan valoasiassa on järkeenkäyvää ajaa niin hyvillä valoilla kuin mahdollista, mutta se ei tarkoita, että olisi järkevää virittää katolle laiton valopatteri sillä perusteella, että muuten ylinopeudella ajaminen ( joka oli järkevää ajansäästön kannalta, joka taas oli järkevää liiketaloudellisesti, joka puolestaan oli koko kuljetuselinkeinon olemassaolon syy ) huonontaisi liikenneturvallisuutta. Kommenttini koski tämän tapaista maalaisjärkeilyä, noin ajatellen löytyy oikeutus mille tahansa hölmöilylle.

    #259064 Ilmoita asiaton viesti

    TeeCee
    Jäsen

    GLE 740: ” Vastineeksi vaatimuksellesi lakien ehdottomasta noudattamisesta kokosin sinulle aikanaan listan kysymyksiä juuri eri vuosien valomääräyksiin liittyen. Tavoitteeni oli osoittaa, että myös vaarallisen huonoja lakeja on ollut ja on edelleen. En tainnut vielä saada vastaustasi kysymyksiini?”

    Ensinnäkin olen puhunut liikennesääntöjen noudattamisesta, en laeista yleensä. Ja toisekseen en ole vaatinut liikennesääntöjen noudattamista vaan kertonut että se kuuluu kuljettajan velvollisuuksiin. Laki on valtion antama velvoittava päätös ja Tieliikennelain 3 § sanoo, että tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä. Sinun mielestäsi tuon kaiken kumoaa se että jossain toisessa laissa on mielestäsi puutteita, mutta se on sinun henkilökohtainen asiasi. Sen perusteella ei voida yleistää että kuskin ei tarvitse välittää turvaväleistä tai suojatiesäännöistä koska aborttilaki ei vastaa hänen uskontonsa periaatteita.

    Oli työn takana löytää kysymyksesi joihin viittaat, mutta löytyihän ne lopulta. Kysyit että ”Mitä vastuutonta on auton takahyllyn lisäjarruvalon käytössä? Mitä vastuutonta on yhdessä hyvin asennetussa ja oikein suunnatussa kaukovalossa? Entäs kolmessa? Mitä vastuutonta on auton sivullekin päin näkyväksi tekevässä pienessä sivuvalossa, siis samaan suuntaan näkyvän heijastimen lisäksi? Monestiko sinulle on katsastusmies ehdottanut lain kirjaimen täyttävän valokytkennän muuttamista turvallisemmaksi ja paremmaksi siitä huolimatta että se menee samalla laittomaksi? (minulle tämä on käynyt vain kerran). Mitä vastuutonta on varmistaa ettei autolla voi edes vahingossa ajaa ilman mitään valoja? Kaikki ylläolevat ovat olleet todellisia lakitekstin virheitä nykyisen autoni aikana, mutta tiedätkö mitkä kaksi ovat edelleen?”

    En vastaa niihin vieläkään, koska edelleenkään ne eivät koske sitä asiaa josta minä olen ymmärtänyt keskustelleeni. Liikennesääntöjen noudattamisen hyödyt eivät katoa mihinkään vaikka Suomen lainsäädäntö olisikin pielessä valomääräysten osalta. Sen sijaan menetetään osa liikennesääntöjen noudattamisesta saatavissa olevasta hyödystä jos liikenteen osalliset ajattelevat että sääntöjä ei tarvitse noudattaa jos mieleen tulee edes yksi laki joka ottaa pattiin.

    Siksi olen edelleen sitä mieltä, että liikenteessä sattuu vähemmän ja lievempiä onnettomuuksia kun kuskit eivät tahallaan riko liikennesääntöjä. Sinun ajatustapasi tässä asiassa rohkaisee kuljettaa rikkomaan liikennesääntöjä. Liikennesääntöjen noudattaminen vaatii hyvää itsekuria, ihminen tarvitsee vahvan motivaation ajaakseen parhaansa mukaan sääntöjen puitteissa. Tätä motivaatiota huonontaa jos kuskilla on asenne, että sitten ei tarvitse välittää Tieliikennelaista jos tietää jonkun lain jonka olisi itse osannut kirjoittaa Valtioneuvostoa paremmin. Jos esimerkiksi laki maatalouslomituksista on kuskin mielestä syvältä, niin sinun logiikallasi kuskia ei voi vaatia ryhmittymään. Minusta taas on parempi että kaikki ryhmittyvät kuten liikennesäännöt sanovat.

    Alkuperäisen kommenttini tarkoitus oli irvailla juuri tuota logiikkaa, joka rakentaa pinnallisesti loogiselta kuulostavia syy-seuraussuhteita toisistaan erillisien asioiden välille. Kuskin mielipiteet jostain laista eivät saa vaikuttaa hänen liikennesääntöjennoudattamiseensa. Liikennesääntöjä noudatetaan myös muiden liikenteessä olevien vuoksi, ja heistä ani harvalla on mitään tekemistä esimerkiksi tämän sinun mieliaiheesi, ajovalomääräysten kanssa.

    #259067 Ilmoita asiaton viesti

    SO2001
    Osallistuja (Participant)

    Se, että jotkut lait ovat huonoja, ei tarkoita sitä, että kaikki lait olisivat huonoja. Myöskään jonkin tietyn yksittäisen lain huonoudesta ei voi tehdä johtopäätöstä, joka todistaisi jonkin toisen yksittäisen lain huonoudesta.

    Lait ovat kuin marjoja korissa. Osa on hyviä, osa on pilaantuneita. Kukaan järkevä ihminen ei kahmi niitä suuhunsa katsomatta mitä syö.

    Se, että on olemassa sekä hyviä lakeja että huonoja lakeja, heikentää lainsäädännön yleistä arvostusta siihen verrattuna, että olisi olemassa vain hyviä lakeja. Todennäköisyys siihen, että jokin satunnaisesti tarkasteltavaksi valittava laki on huono, on suurempi kuin jos kaikki lait olisivat hyviä.

    Jos laki on ”mahdollisesti huono”, miksi sitä pitäisi noudattaa absoluuttisella tarkkuudella ja absoluuttisesti lain hyödyllisyyteen uskoen?

    Vuonna 1997 säädettiin asetus laivaväen pätevyydestä. Hieman yksinkertaistaen sanottuna asetuksella kiellettiin likinäköisiä ihmisiä toimimasta missään kansipalvelutehtävissä yli 24 metriä pitkissä ja/tai yli 750 kW:n konevoimalla liikkuvissa aluksissa. Asetuksessa ei eritelty, millaisesta aluksesta on kyse. Vaikka olisi tehnyt 24,1 metriä pitkän lautan muutamasta yhteen sidotusta tukista ja varustanut sen 0,5 hevosvoiman sähköperämoottorilla ja seilannut jossakin syrjäisessä ojassa, asetus olisi koskenut tätäkin alusta. Lauttaan olisi vaadittu täysi kauppalaivan miehitys vaadittavine pätevyyksineen, joita ei päällikön ja kansimiesten osalta myönnetä silmälaseja käyttäville likinäköisille.

    Ennen asetuksen voimaan tuloa yksityisten huvialusten miehistöltä – niiden pituudesta ja konetehosta riippumatta – ei vaadittu mitään virallisia pätevyyksiä ja niihin liittyviä näkökykyminimejä.

    Vuoden 1997 asetus merkitsi sitä, että yksityisten asuntolaivojen, suuritehoisten huviveneiden ja eräiden muiden harrastusalusten käyttö kiellettiin – ellei omistajan perheessä tai tuttavapiirissä ollut vaadittavat pätevyydet omaavia silmälaseja käyttämättömiä merenkulun ammattilaisia.

    Asetus perustui 1980- ja 1990 -luvulla voimaan tulleiden kansainvälisten STCW -säännösten sekä EU:n huvivenedirektiivin väärin tulkintaan. EU:n venedirektiivistä Suomen viranomaiset päättelivät, että yli 24 metriä pitkä alus ei voi olla vene, joten sen täytyy olla alus, jota koskevat STCW -säännökset. Itse näissä säännöissä ei kuitenkaan mainita, että ne koskisivat yli 24 metriä pitkiä yksityiskäytössä olevia huvialuksia. Säännöt on tehty kaupalliseen merenkulkuun, jossa käytetään palkattuja miehistöjä. Ne koskevat siis tavallaan työturvallisuusasioita.

    Kunkin maan asia on vetää yksityiskohtainen raja siihen, millaisiin aluksiin STCW -sääntöjä sovelletaan. Esimerkiksi Yhdysvalloissa nämä määräykset eivät koske alle 200 tonnin aluksia, jotka liikennöivät sisävesillä tai rannikkojen läheisyydessä. Jo pelkästään näin rajaamalla suurin osa suomalaisista yli 24 metriä pitkistä huvialuksista olisi voitu jättää STCW – määräysten ulkopuolelle. Kyseiset määräykset eivät myöskään sano mitään pätevyyksiin vaadittavissa näkökyvyistä. Tällaiset asiat ovat yksittäisten maiden oma asia, ja ne vaihtelevat eri maissa. Myös erilaisten kansallisten pätevyyskirjojen – esimerkiksi huvialuksia koskevien – myöntäminen sallitaan. Englannissa, Kanadassa, Australiassa ja Uudessa Seelannissa näkövaatimus on lievempi kuin Suomessa. Niissä sallitaan silmälasien käyttäminen vaadittavan näkökyvyn saavuttamiseksi, mutta edellytetään kuitenkin, että silmälaseja käyttävällä on oltava varalasit aluksessa. Suomen 1800-luvun purjelaiva-ajalta peräisin olevat määräykset eivät tällaisia helpotuksia tunne.

    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/kumotut/1997/19971256

    Yksityisten harrastajien kannalta täysin kohtuuton asetus alkoi rakoilla, kun Teemu Selänteen huvivene ajoi karille Helsingin edustalle kuusi vuotta sitten. Poliisi alkoi tutkia tapahtumaa mm. miehityssääntöjen rikkomisena, mikä käy ilmi tästä uutisesta. Veneen koneteho oli yli 750 kilowattia, joten kuljettajalla olisi pitänyt olla virallinen ammattipätevyys.

    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288338350581.html

    Teemu Selänteellä oli käytettävissään hyviä lakimiehiä, jotka todistelivat koko suomalaisen pätevyyskirjavaatimuksen olevan kohtuuton verrattuna käytäntöön eräissä muissa maissa. Alkoi asetuksen muuttamiseen tähtäävä prosessi, joka huipentui uuden asetuksen voimaan tulemiseen vuoden 2010 alussa. STCW -säännöt, joilla vanhaa tiukkaa asetusta oli perusteltu, eivät olleet esteenä sääntöjen väljentämiseen. Ne eivät koskaan olleet. Vuoden 1997 asetus oli suomalaisten oma keksintö, vaikka sen tiukkuutta virheellisesti perusteltiin STCW -säännöillä ja EU-direktiiveillä ilmeisesti luottaen siihen, ettei kukaan näitä asioita tarkista.

    Uudessa asetuksessa määritellään uusi alusluokka ”huvialukset” (urheiluun tai vapaa-ajan viettoon tarkoitettu alus, jonka rungon pituus sovellettavien yhdenmukaistettujen standardien mukaan mitattuna on yli 24 metriä ja jonka bruttovetoisuus on alle 500) ja säädetään, että sellaisen kuljettamiseen riittää kansainvälinen huviveneen kuljettajan pätevyyskirja. Se on huomattavasti kevyempi suoritettava kuin varsinaiset kauppalaivaston tutkinnot, ja ennen kaikkea sen saa auton ajokortin näkökykyvaatimuksilla. Silmälasitkin siis sallitaan.

    Asetuksessa ei ole mainintaa kilowateista, joten Teemu Selänteen 17-metrinen alus katsottaisiin ilmeisesti huviveneeksi (tyypistä tai kuljetuskoneistosta riippumatta urheiluun tai vapaa-ajan viettoon tarkoitettua venettä, jonka rungon pituus sovellettavien yhdenmukaistettujen standardien mukaan mitattuna on vähintään 2,5 ja enintään 24 metriä ).

    http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091687

    Miten nämä asiat liittyvät liikennesääntöihin ja niiden noudattamiseen tai noudattamatta jättämiseen?

    Eivätkö edellä mainitut asetukset ole ”liikennesääntöjä”, vaikkakin vesiliikenteen sääntöjä? Jos sääntöjen joukossa on edellä kuvatun tyyppisiä mätiä rakennelmia, jotka kaatuvat Teemu Selänteen potkusta, mitä syytä on pitää lakeja ja asetuksia pyhinä ja loukkaamattomina? Jos laki on huono ja kohtuuton, siihen voi suhtautua asian vaatimalla tavalla.

    http://www.iltalehti.fi/helsinki/200806247846800_hi.shtml

    Oletan ja uskon – kunnes toisin todistetaan – että vuoden 1997 asetusta säätämässä ollut presidentti Ahtisaari sekä valtioneuvoston jäsenet, eivät tosiasiassa tienneet, mitä kaikkea heidän hyväksymänsä asetus oikeastaan tarkoitti, kun he hyväksyivät virkamiesten valmisteleman paperin vuoden 1997 viimeisinä päivinä. Asetuksia virtaa ministerien ohi sellaista vauhtia, että olisi käytännössä täysin mahdotonta, että he ehtisivät perehtyä kaikkiin yksityiskohtiin.

    Valtioneuvoston arvovalta joidenkin lakien ja asetusten takana ei estä sitä, etteivätkö lait ja asetukset voisi olla huonoja.

Esillä 15 viestiä, 1 - 15 (kaikkiaan 430)

Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.