Etusivu Keskustelu Autot Autotekniikka Uusissa autoissa huonommat valot kuin vanhoissa

Tämä aihe sisältää 130 vastaukset, 27 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi  740 GLE 15.01.2018 at 12:41.

Esillä 15 viestiä, 76 - 90 (kaikkiaan 131)
  • Julkaisija
    Viestit
  • #788714 Ilmoita asiaton viesti

    tracktest
    Osallistuja (Participant)
    #788846 Ilmoita asiaton viesti

    740 GLE
    Osallistuja (Participant)

    Ahaa, Bemussa onkin siis ihan eri rakenne kuin Volvossa ja Mersussa näkemäni, joissa puskurin muovipinnasta on vaaksan verran tyhjää joustovaraa pikku tönäisyille ennen metallista puskuripalkkia.

    Muovipuskuriin kiinnitettäessä pitää valoteline saada tukevasti kiinni laajalta alueelta, mutta jos sopivan läheltä löytyy metallipinta, niin siihenhän kyllä ruuvi tarttuu riittävän lujasti.

    Tällöin kannattaa tosin ottaa huomioon, että keskeltä valotelineen kohdalta metalliseen puskuripalkkiin sidotulle puskurin muovipinnalle ei silloin jää liikumatilaa, joten pienikin tönäisy saattaa rikkoa puskurin?

    Volvon vanhoissa alkuperäisen S60/V70 keulakappaleeseen tehdyissä merkkikohtaisissa asennussarjoissa oli hyvä idea. Muovipuskuriin vedettiin hieman suurempi reikä, jonka kautta kierretapilla alumiiniseen puskuripalkkiin kierteet ja sitten metalliputkien läpi pultattiin valoteline suoraan alupalkkiin kiinni pintamuovin jäädessä täysin vapaasti joustavaksi. Jos Bemussa metallipalkki on lähellä pintamuovia, sama menetelmä saattaisi toimia siinäkin ja se kestäisi parkkipaikalla kinokseen nojaamisia aivan yhtä hyvin kuin ilman lisävalojakin. Mersuun ja Volvon S80:n en kehdannut tuota kopioida, kun olisi tarvinnut kovin pitkät putket ja pultit.

    #811171 Ilmoita asiaton viesti

    740 GLE
    Osallistuja (Participant)

    Kiitokset TM 23/2017 lisäkaukovalon asennusjutusta. CANM8 tapaiset kontrollerit ovat nyt jo niin tunnettuja, että valoasennuksissa ei enää myydä nocandoota, kuten vielä muutama vuosi sitten. En muuten tiennytkään tuota CANM8 ohjainta englantilaiseksi, kun omani löysin aikanaan saksalaiselta jälleenmyyjältä.

    Pari parannusehdotusta tarjoan silti juttuun juuri tuon kontrollerin kytkemiseksi auton väylälle.

    Olen mannekiinina toimineen asentajan kanssa samaa mieltä siitä, että autokäytössä johtoja liitetään mieluimmin galvaanisesti. Mutta ylimääräisen johtimen juottaminen johtosarjaan ei vaadi langan katkaisua, vaan kuori joustaa kyllö sen verran, että kunnollisella kuorimapihdillä voi naksauttaa muovieristeen auki parin sentin välein johdinta katkaisemattakin. Tuon parin sentin kuoren palan poistaminen paljastaa vapaan jatkuvan johdinpinnan, johon voi juottaa lisäjohtimen rinnalle. Tällainen liitos on myös myöhemmin purettavissa edelleenkin alkuperäistä johdinta katkomatta.

    Elegantein tapa on mielestäni jättää johtosarja ehjäksi ja hankkia auton CAN väyläliittimeen sopiva alkuperäinen pistoke, jolla valokontrolleri liitetään väylälle tehtaalla asennettujen varusteiden tapaan:

    http://www.mese.fi/forum/userpix/6676_CAN_liitin_1.jpg

    Kuvassa CANM8 on tuon sinivalkoisen kierretyn parin päässä ja muut liitimet ovat tehtaan jäljiltä.

    TM jutun kuvan 4 asentajan oikean käden etusormen takana olevaa johtimen suojaputkea saa kaupasta tarvikeosanakin. Alkuperäisten johtimien tyyliin putkitettuna lisäjohtimet pysyvät pois konepellin lukkojen ja muiden haaverien tieltä ja asennuksesta tulee myös siistin näköinen.

    #811437 Ilmoita asiaton viesti

    PiiJei
    Osallistuja (Participant)

    Tästä TM:n lisävaloartikkelista tuli taas kerran mieleen, että miksi valojen tapaisen perusasian pitää miljardeja kehitykseen laittavassa autoteollisuudessa niin surkeassa jamassa? Uusien autojen kauniilla ajovaloilla ei näe ja lisävalojen asentaminen vaatii ties minkälaisia virityksiä ja kaappareita.

    Miksi ihmeessä lisävaloille ei voi olla valmista tehon ja ohjausvirran syöttöä liittimien takana? Lisävarusteena maksaisin uudessa autossa oitis moisesta pari sataa.

    Sitten seuraavassa jutussa voisi miettiä miksi sadan tonnin autoon ei saa tehdasvarusteena lapsimatkustajille sopivia istuimia?

    #811440 Ilmoita asiaton viesti

    Kumppani
    Osallistuja (Participant)

    PiiJei:
    Tästä TM:n lisävaloartikkelista tuli taas kerran mieleen, että miksi valojen tapaisen perusasian pitää miljardeja kehitykseen laittavassa autoteollisuudessa niin surkeassa jamassa?

    Ovat kartellisoineet asian. Onhan se todettu jo.

    #811562 Ilmoita asiaton viesti

    Yosemite J
    Osallistuja (Participant)

    Noissa lisäpitkissä on vaan se ongelma, että vaikka niillä saisi valaistua kolmen kilometrin suoran, jäävät lyhyet monessa pulkassa saunanlyhtytasolle. Valaistusvoimakkuuden vaihtelu on rajua ja vastaantulijan kohdalla näkyvyys lähes nollassa. Valonpesimet on jätetty pois turhana kustannuksena ja kun puolen kilometrin välein tulee vastaan kurasuihkun heittävä rekka on totisemmallakin miehellä naurussa pitelemistä.

    #811577 Ilmoita asiaton viesti

    NHB
    Osallistuja (Participant)

    Miksi ihmeessä lisävaloille ei voi olla valmista tehon ja ohjausvirran syöttöä liittimien takana? Lisävarusteena maksaisin uudessa autossa oitis moisesta pari sataa.

    Sitten seuraavassa jutussa voisi miettiä miksi sadan tonnin autoon ei saa tehdasvarusteena lapsimatkustajille sopivia istuimia?

    Taloudellliset syyt taitavat olla syynä molempiin seikkoihin. Valmistajat myyvät mieluimmin tonnien hintaisia lisävarusteisia valoja autoihinsa kuin tekisivät autoihinsa asennusvalmiuden halvoille tarvikelisävaloille. Eikö tuollaisia lapsille muutuvia istuimia joissakin autoissa ole jo ollut? Olisiko menestys ollut niin laimeaa, ettei tuollaisia yleensä koeta vaivan arvoisiksi. Aika lyhytaikainenhan noiden tarve on. Keskimäärin yhden kokoinen lastenistuin koskee vain muutamaa vuotta asiakkaan elämässä.

    #811593 Ilmoita asiaton viesti

    NHB
    Osallistuja (Participant)

    Noissa lisäpitkissä on vaan se ongelma, että vaikka niillä saisi valaistua kolmen kilometrin suoran, jäävät lyhyet monessa pulkassa saunanlyhtytasolle.

    Juuri näinhän se on. Onnneksi led-valojen adaptiivisuus ja valoteho paranevat kovaa tahtia. Ilman adaptiivisuutta kokonaisuus ei voi olla kovin hyvä. Jo nykyisillä ”normaaleilla” ledeillä päästään aika hyviin valokuvioihin. Laserit ja pitkän kantaman ledit ovat tekemässä tuloaan lisäämään kantamaa.

    Uusimman TM:n koeajon Range Rover Velarin perusvalojen pitkät näyttävät 195 metriin asti poikkeuksellisen leveällä keilalla. Riippuen vähän arvostuksista nuo ovat vähintääkin aivan kärkipäässä TM:n historiassa. Nuo ovat tosiaan Velrain vakiovarusteiset valot ja tarjolla on useita lisävarusteisia vaihtoehtoja. Kalleimmassa vaihtoehdossa on laserit mukana. Harmi kun noista ei saatu mittaustulosta tässä yhteydessä. Toivottavasti TM haluaa tuoda esille myös nykypäivän hyviä suorituksia, eikä vain vertaile menneiden vuosien parhaimmistoa nykypäivän huonoimpiin valoihin, vaikka siitä ei ehkä yhtä myyviä lööpejä aiaiseksi saisikaan.

    #811658 Ilmoita asiaton viesti

    tracktest
    Osallistuja (Participant)

    Nykyisin oma tarpeeni lisäpitkille on jokseenkin olematon. Tuolla vilkkailla teillä ei pitkiä ja lisäpitkiä pääse juurikaan käyttämään, kun vastaantulevaa liikennettä on paljon. Hyvät lähivalot on tärkeämmät ja ne jotka pimeässä paljon ajavat yöaikaan hommaavat varmasti riittävästi valoa keulalle. Tosin onhan se näin vaikka saisi keulalle valot jotka valaisevat kolmen kilometrin suoran niin pimeästä metsästä se sarvipää yllättäen eteen tulee.

    #811878 Ilmoita asiaton viesti

    740 GLE
    Osallistuja (Participant)

    PiiJei:miksi valojen tapaisen perusasian pitää miljardeja kehitykseen laittavassa autoteollisuudessa niin surkeassa jamassa?
    Me valoja tarvitsevat olemme niin pieni vähemmistö, että valojen ulkonäkö tuo enemmän uusia asiakkaita kuin valoteho?

    PiiJei:Uusien autojen kauniilla ajovaloilla ei näe ja lisävalojen asentaminen vaatii ties minkälaisia virityksiä ja kaappareita.
    Tämä on nykyajan väylärakenteiden syy. Nykyautojen varusteiden langoittaminen erikseen lisäisi autoon varmaan kilometrikaupalla kuparia. Kun komennot liikkuvat väylällä, pitää muutoksia tekevän asettua puhumaan samaa kieltä kuin auton kontrollerit. Vapaus muutoksiin on edelleen olemassa, mutta nyt ohjausbittejä on enemmän kuin yksi +12-volttinen.

    Väylätekniikka tarjoaa myös lisää vapauksia, kun broadcast-väylälle pääsee käsiksi ympäri autoa. Ellei valmistajan koodaama toiminta miellytä, sen voi vaihtaa haluamakseen, ja jos muutettava kohde näyttää vaikeasti lähestyttävältä, voi haluamansa toiminnon lisätä väylälle jonnekin muualle. Näin esimerkiksi Start-Stopista ärsyyntyvä tai moottoripeileihin automaattisesti toimivan pysäköintiasennon haluava vain lisää tarvittavan komennon väylälle auton käynnistyessä ja sammuessa. Edes ovea tai kojetaulua ei tarvitse hajottaa palasiksi, vaan riittää kun nostaa jalkatilan mattoa ja tökkää ohjelmoimansa kontrollerin väylälle.

    Nuo molemmat kontrollerit, ja monta muutakin on muuten saatavissa valmiina:

    http://www.a-a.de/Sicherheit—Komfort/

    PiiJei:Miksi ihmeessä lisävaloille ei voi olla valmista tehon ja ohjausvirran syöttöä liittimien takana?
    Vuosituhannen vaihteen Volvo S60/V70 malleissa ainakin oli ilmanputsarikotelon alla hyvässä suojassa valojen johtosarjassa ylimääräinen liitin. Tuon lisääminen ei maksanut Volvolle käytännössä kuin sen liittimen hinnan.

    Valoa tarvitseva sai ostaa valmiin asennussarjan, jossa oli puskurin muovipinnan läpi järeään metalliseen puskuripalkkiin saakka poratun valojen kannakkeiden lisäksi auton johtosarjan tyyliin ammattimaisen näköisesti valmiiksi putkitettu johtosarja, joka liitettiin vapaaseen liittimeen.

    Ohjaamoon tulevaa lisävalokatkaisinta varten ei porattu tulipeltiin mitään, vaan ainoastaan napsautettiin keskikonsolin kytkinpaneli irti, ja painettiin sarjan mukana tuleva valokatkaisin johonkin vapaaseen paikkaan panelin takaa paljastuvassa liitinrimassa.

    Väylärakenteen etuna on se, että kun katkaisimien väylän puoli on toiminnosta riippumatta vakio, niin mihin tahansa katkaisinliittimeen voi laittaa lisävalon, sumuvalon, parkkitutkan ja ties minkä härvelin katkaisimen, eikä noita kaikkia varten tarvitse langoittaa omaa pelkästään yhteen käyttöön varattua johtosarjaansa. Vapaita reikiä on panelissa puolisen tusinaa ja ne voi käyttää haluamiinsa tarkoituksiin ja haluamassaan järjestyksessä.

    #811884 Ilmoita asiaton viesti

    740 GLE
    Osallistuja (Participant)

    Yosemite J:Noissa lisäpitkissä on vaan se ongelma, että vaikka niillä saisi valaistua kolmen kilometrin suoran, jäävät lyhyet monessa pulkassa saunanlyhtytasolle. Valaistusvoimakkuuden vaihtelu on rajua ja vastaantulijan kohdalla näkyvyys lähes nollassa. Valonpesimet on jätetty pois turhana kustannuksena

    Lähtökohtana on tietenkin hyvät lähivalot, joiden parantamiseksi on paljon vähemmän tehtävissä kuin kaukovaloille. Toinen juttu on valaisimen suunnittelu tasaisille valokuvioille, jossa on etenkin LED-valaisimissa vielä jonkin verran parantamisen varaa.

    Lisäkaukovalojen mainosmateriaali on reaalimaailmasta irrallaan, kun jollain 0.25 luksin isoluksikäyrällä tavoitellaan kilometriä tai ylikin. Omassani on nyt 200 metrin mittauspisteeltä mitatun 15 luksin perusteella ekstrapoloituna 5 luksin käyrä 346 metrissä, enkä osaa kuvitella tilannetta, jossa tarvitsisin henkilöautoon yhtään enempää?

    Valonpesimien puute ei ole vain turhaksi koettu kustannus, vaan nykyisin pesuripakosta on tullut selkeästi valotehoa rajoittava tekijä. Valonpesimien puute alkaa nimittäin näkyä jo lähivalojenkin valotehon puutteena ja kaukovalot se tekee täysin mahdottomiksi.

    Kaupasta saa 5000 – 10.000 lumenin valovirran tarjoavia EU-hyväksyttyjä kaukovaloja kohtuullisella referenssiluvulla ja sellaiset saa asentaa nokalle ilman pesureita. Autonvalmistaja rajoittaa samojen LEDien valovirran max. 2000 lumeniin, koska tuon rajan alla ei pesureita tarvita. Kun valoteho pudotetaan halogeenipolttimon (1000 lm) ja xenonpolttimon (3200 lm) puoliväliin, on peli menetetty tällä yhdellä mitoitusvirheellä.

    Antakaa minä kirjoitan tuon direktiivin uusiksi, niin uusiin autoihin tulee valot muutamassa vuodessa. Käännän nimittäin pesurivaatimuksen niin päin, että alle 4000 lm valoteholla pesuri on pakollinen. Loppuu se suurteho-LEDien tehon rajoittaminen pesuripakkoa väistellessä.

    #811889 Ilmoita asiaton viesti

    Quu.
    Osallistuja (Participant)

    Edellisessä Auriksessa oli kääntyvät kaksoisksenonit ja nykyisessä on LED, tekniikanmaailma on maininnut LEDit heikommaksi edellisiin verrattuna.
    Paha mennä sanomaan muuta kuin että automatiikan viive kohtaamisen jälkeen on liian pitkä joissakin tilanteissa edellisiin manuaalisiin vaihtoihin verrattuna.
    Sumuvaloja voi ainakin Aurikseni tapauksessa pitää käyttökelvottomina.

    #811895 Ilmoita asiaton viesti

    Kumppani
    Osallistuja (Participant)

    Sumuvalot on aina mielenkiintoinen keskustelunaihe, heh.

    Oletko Quu nähnyt missään autossa oikeasti, siis varsinaisessa tarkoituksessaan (= sumussa, lumimyräkässä ajoa) käyttökelpoisia etusumuvaloja? Minä en ja automerkkejä on ollut useita.

    Lähinnä ne ovat huomiovaloja, enkä tarkoita positiivisessa merkityksessä.

    #811918 Ilmoita asiaton viesti

    740 GLE
    Osallistuja (Participant)

    NHB: ”Juuri näinhän se on. Onnneksi led-valojen adaptiivisuus ja valoteho paranevat kovaa tahtia. Ilman adaptiivisuutta kokonaisuus ei voi olla kovin hyvä.
    Samaa mieltä. Aiempi isojen valojen haittapuoli voidaan minimoida hyvin sopeutuvilla LED-matriiseilla. LEDien teho sinänsä riittää ihan kaikkiin järjellisiin, ja suurimpaan osaan järjettömistäkin tarpeista.

    NHB: Jo nykyisillä ”normaaleilla” ledeillä päästään aika hyviin valokuvioihin. Laserit ja pitkän kantaman ledit ovat tekemässä tuloaan lisäämään kantamaa.
    Nyt kun vielä keksisi, mihin laseria tarvitaan? Yhden valolähteen Laser ei adaptoidu yhtä hyvin kuin monen valolähteen LED-matriisi, josta saadaan niin paljon valoa kuin tarvitaan.

    Nähdäkseni Laserin eduksi kovan hinnan ja huonon säädettävyyden vastineeksi jää pieni tehonkulutus, vai jäikö minulla jotain huomaamatta?

    NHB: Uusimman TM:n koeajon Range Rover Velarin perusvalojen pitkät näyttävät 195 metriin asti poikkeuksellisen leveällä keilalla. Riippuen vähän arvostuksista nuo ovat vähintääkin aivan kärkipäässä TM:n historiassa.
    Niinpäs onkin. Kun LED-matriisi on noin hyvin hallinnassa, ihmetyttää vähän, miksi lähivalot piti katkaista 30 metriä liian aikaisin?

    Valokuvion perusteella voisin kokeilla tuollaisia valoja ilman lisävaloja ainakin yhden talven.

    5 luksin verhokäyrä ei kerro mitään tuon isoluksikäyrän sisällä olevan valaistuksen tasaisuudesta, mutta JOS homma on tehty oikein, kuten Velarin lähi- ja kaukovalokuvioiden reunoja katsoessa näyttäisi olevan, silloin lyhyet ja pitkät valot ovat ”peräkkäin”, eikä kaukovalojen lisääminen muuta lähivalokäyrän reunaa käytännössä lainkaan. Tämä on tärkeä lähtökohta Yosemiten mainitseman ”säkki päähän lähivaloille vaihtaessa” ilmiön välttämiseksi.

    Yksi hyvin mitoitetun kaukovalon vaatimus on, ettei se saa muuttaa valaistuksen voimakkuutta lähivalojen alueella ensimmäisen 100 metrin osalta. Kun tämä on kunnossa, vaikkapa oman autoni nokalla loistavan 12.800 lumenin puolittaminen lähivaloilla ei vaikuta ensimmäisen 100 metrin matkalla valon kirkkauteen niin paljoa, että (hieman) alle 60-vuotiailla olisi vielä mitään vaikeuksia. Kun valoa lisätään pääasiassa sinne, mihin auton omat valot eivät yllä, valojen vähentäminen himmennä etualaa. Ja koska valoteho vaimenee suhteessa etäisyyden neliöön, kestää 200 metriin tykittää hirmuinen valoteho ilman pelkoa liiasta kirkkaudesta lähellä.

    NHB: Nuo ovat tosiaan Velarin vakiovarusteiset valot ja tarjolla on useita lisävarusteisia vaihtoehtoja. Kalleimmassa vaihtoehdossa on laserit mukana. Harmi kun noista ei saatu mittaustulosta tässä yhteydessä. ”
    Meillä on perheen yhdessä autossa tietoisena valintana ihan paripuolivalot. 25-vuotiaan kolaroimattoman auton H4 valot saattavat olla peräti alkuperäiset, ja vaikka valaisinten lasit onkin vaihdettu jossain 470.000 km matkalla, niin eivät ne enää ihan nykyaikaa ole.

    Mutta kun tuo auto painui vuosia läpi pimeän Pohjanmaan ja yleensä ilta- ja yöaikaan, niin kaukovalot lisättiin sen mukaan. Niitä 2000 lm pesurittomia valoja voi mielikuvaharjoituksena verrata siihen, mitä tapahtuu, kun vanhan Mersun omien valojen rinnalle syttyy 14.400 lm LISÄÄ:

    https://www.erikoistekniikka.fi/ajoneuvovalaistus/tuote/led-lisavalo-sae-80w-ref10-ref10/3010120080/?gclid=EAIaIQobChMIhtqNrqCO2AIVyrUYCh0d1gswEAAYASAAEgJtv_D_BwE

    Laser on jännä tekninen haaste, mutta valotehon suhteen täysin tarpeeton. Esimerkiksi tuon SAE 210 monen LEDin järjestelmän edessä on 200 metrin mittauspisteellä valotehoa 11 – 12 luksia. Uudemman auton quad-xenonin lukema samassa mittapisteessä on pienemmästä valovirrasta huolimatta 15 luksia vähäisemmän hajavalon vuoksi.

    #811927 Ilmoita asiaton viesti

    740 GLE
    Osallistuja (Participant)

    tracktest: Nykyisin oma tarpeeni lisäpitkille on jokseenkin olematon. Tuolla vilkkailla teillä ei pitkiä ja lisäpitkiä pääse juurikaan käyttämään, kun vastaantulevaa liikennettä on paljon.
    Olet autoilijoiden enemmistön joukossa, ja juuri tässä taitaa olla syykin siihen, miksi autojen valot ovat nykyisin sellaisia kuin ovat.

    tracktest: Hyvät lähivalot on tärkeämmät ja ne jotka pimeässä paljon ajavat yöaikaan hommaavat varmasti riittävästi valoa keulalle.¨
    Hyvät kaukovalot vaativat kunnolla toimiakseen parikseen kunnon lähivalot, joten tämä on oikea lähtökohta.

    tracktest: Tosin onhan se näin vaikka saisi keulalle valot jotka valaisevat kolmen kilometrin suoran niin pimeästä metsästä se sarvipää yllättäen eteen tulee.
    Juuri näin. Täälläkin, missä kaukovaloja mahtuu käyttämään, pidempi kaukovalo vaatii lähivaloille vaihtamisen aikaisemmin. Henkilöautokäytössä on kovin monta sataa metriä vaikea perustella ja useimmille sopiva mitoitus löytyy jostain 200 – 300 metrin väliltä.

    Mutta oikeasti sen sarvipään piilottaa metsä eikä valon puute. Kaukovaloilla ei nimittäin valkene vain ajorata, vaan myös ojat, ojan takana oleva voimalinja, ja voimalinja takana oleva metsä. Vaikkapa tuon Range Rover Velarin kaukovalokuvio on leveämpi kuin suomalaista valtatietä varten metsään hakattu aukko. Ja niin se on hyvä ollakin.

    Tuo Rangen valokuvio on hieno, melkein kuin minikokoinen X-Vision Dominator 55 metriä lyhempänä. Omassa asennuksessani joudun jo levittämään NBB:n hieman kapeampaa valokuviota pusikoiden ja sarvipäiden vuoksi ja toisaalta varmistaakseni ettei valokuvion tielle osuvat kirkkaat kohdat satu päällekkäin.

    Oma käyttötilanteeni on aika äärimmäinen, mutta uudelleen harkittuani asentaisin nyt itsekin mieluummin X-Visionit enkä NBB:tä hieman lyhemmän, leveämmän ja tasaisemman valokuvion vuoksi.

Esillä 15 viestiä, 76 - 90 (kaikkiaan 131)

Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.