Etusivu Keskustelu Autot Uudet autot Katumaasturien suosio kasvaa Vastaa aiheeseen: Katumaasturien suosio kasvaa

#868199 Ilmoita asiaton viesti

NHB
Osallistuja (Participant)
Ilmanvastuksen vaikutus suurenee ekponentiaalisesti nopeuden funktiona ja siksi juuri sen vaikutus polttoaineenkulutukseen ei ole käytännön ajonopeuksissa suuri. Paitsi yli 90km/h nopeuksissa se varmaankin alkaa näkyä.

Miksi mutuilet tuollaista, kun voisit tarkastaa faktat suoraan autosi sähkönkulutuksesta? Tai mikä saa ylipäätään satuilemaan tuollaista, kun jokainen TM:n testi kertoo toista? Esimerkiksi hiljattain testattu Subaru XV 2.0i Summit nosti kulutustaan 45 prosenttia nopeuden muuttuessa 60->90 km/h. 45 prosenttia näkyy jo aika hemmetin selvästi, jos vain viitsii avata silmät.

Se minun ”empiirinen tutkimus” -juttu yritti olla ikäänkuin huumorin avulla huomion kiinnittäminen siihen tosiseikkaan, että auton keskikulutus on perinteisesti kaupungissa suurempi kuin maantiellä, vaikka kaupungissa ilmanvastus ei vaikuta käytännöllisesti katsoen ollenkaan.

Tuo hupitutkimuksesi ei nyt liity millään tavalla siihen väitteeseen, mitä tässä yrität perustella. Tuo on klassinen argumentointivirhe.

Eikä taida katumaasturien ilmanvastus järkyttävän paljon suurempi olla kuin isompien ei-maasturienkaan. Tätä en kyllä tiedä, enkä ala sitä tutkia. Varmaan kohta selviää onko vaiko ei.

Ai eikö? Esimerki Volvo S90:n ilmanvastuksella on arvo 0,60 ja XC90:llä 0,92… Ainoastaan yli puolet enemmän eli ei juuri mitään…

Ei kai oikein voi ollakkaan sellaista yksiselitteistä arvoa kuin ilmanvastus, koska sen suuruus riippuu nopeudesta. On vain ilmanvastuskerroin, joka käsittääkseni selvitetään tuulitunnelikokeilla. Ja yhden lukemani artikkelin mukaan ilmanvastuksia alettiin normiautoistakin tutkia 70-luvun öljykriisin seurauksena, kun autojen kulutusta haluttiin pienentää.

Muotokerroin ja naamapinta-ala kertovat auton ilmanvastuksen. Esimerkiksi Citroen SM suunniteltiin jo 60-luvulla niin aerodynaamiseksi, ettei 2010-luvun XC90 pääse edes muotokertoimeltaan samaan ja naamapinta-alaahan tuossa mukamaasturissa on aivan eri malliin. Ei tuo SM ihan sattumalta ole nykypäivän Volvoa paljon parempi aerodynamiikaltaan, vaan se on takuulla vaatinut paljon tutkimista ja kehittämistä.

Minkä pisaran muoto on paras, tahtoo NHB tietää? En kyllä tiedä, mutta veikkaisin, että vapaasti putoavan vesipisaran muoto olisi hyvä. Vesipisara varmaankin muotoutuu ilmavirran vaikutuksesta vähiten liikettä vastustavaan muotoon.

Veikkaamalla ei aina voita. Putoava vesipisara muotoutuu kilpailevien voimien vuoksi kompromissiin muistuttaen muodoltaen hampurilaisen pullaa, jonka ilmanvastuskerroin ei ole erityisen alhainen. Sadepisaran muotoinen auto, joka tarvitsee ilmanvastusta lisääviä renkaita, peilejä ja jäähdytystä, olisi ilmanvastukseltaan heikko.

Ehdotan, että metsässä mutuilun sijaan vain katsot autosi mittarista ilmanvastuksen vaikutuksen. Mikä estää tuota tekemästä?