”Kivikausi ei loppunut kivien loppumisen takia. Öljyn aika loppuu, mutta ei öljyn loppumisen takia”, Saudi-Arabian entinen öljyministeri Sheikki Ahmed Zaki Yamani totesi viime syyskuussa. Vaikka öljyvarat eivät ennusteiden mukaisesti loppuisikaan, vedystä on tulossa sekä ympäristön että talouden kannalta järkevin ja lopullinen ratkaisu energiajärjestelmäksemme

Tutuin energian siirtoaine on sähkö. Vetyä voidaan käyttää samaan tarkoitukseen. Kumpaakaan näistä ei esiinny missään vapaana, vaan niitä on jotenkin tuotettava. Sähköllä sinänsä voi tehdä vaikka mitä, kuten muuttaa se pyöriväksi liikkeeksi, mutta pitkien siirtomatkojen aikana tulee energiahäviöitä. Sähkö on myös korkeasta jalostusasteesta johtuen muita energiamuotoja kalliimpaa. Tämän vuoksi vety on tulossa sähkön rinnalle energiaa siirtämään.

Vedyn valmistuskeinoja on useita. Elektrolyysissä vettä hajotetaan sähkövirran avulla alkutekijöihinsä vety- ja happikaasuksi. Aurinkokennotekniikan kehittyessä kennojen hinnat ovat laskeneet. Pitkällä tähtäimellä niiden käyttö vedyn tuottamiseen vaikuttaa mahdolliselta. Tuulienergia on nykyisin jo melko kilpailukykyistä. Tuulivoimalla valmistetun vedyn siirtäminen tulisi aurinkokennolla tehtyä vetyä halvemmaksi. Samalla voitaisiin myös jossain määrin varastoida tuulienergiaa.

Vetyä voidaan valmistaa myös kaasusta tai muista hiilivedyistä, jopa kivihiilestä. Maakaasu koostuu enimmäkseen metaanista, joka on yksinkertaisin hiilivety. Monissa tapauksissa vetyä valmistetaankin aluksi maakaasusta. Tosin tällöin hiilen lämpöarvo menetetään, ja vedystä tulee vääjäämättä maakaasua kalliimpaa. Vety voidaan erottaa maakaasusta myös käyttökohteessa suhteellisen yksinkertaisella reformerilla. Vaikka tällöin ei voi puhua varsinaisesti vedyn käyttämisestä energian siirtovälineenä, olisi suunta oikea.

Nestemäistä polttoainetta on helppo käsitellä ja tankata autoihin. Tämän vuoksi ensimmäiset vetykäyttöiset autot saanevat tarvitsemansa vedyn metanolista, joka on kevein nestemäinen vetyä sisältävä yhdiste. Metanolia – joka on siis keveintä alkoholia – voidaan tehdä kivihiilestä, maakaasusta tai biomassasta.

Vetyä on yhtä hankala varastoida kuin muitakin kaasuja. Oikeastaan vähän hankalampi, sillä pienen molekyylikokonsa takia se vuotaa herkästi. Varastointimenetelmien viimeaikainen kehitys on kuitenkin tuonut puhtaan vedyn lähemmäs autoja, eikä sen käyttö niiden energianlähteenä vaikuta tällä hetkellä täysin mahdottomalta.

Polttomoottori on tähän asti ollut ainut lähes ainut autojen voimanlähde. Tunnetut öljyvarat, jotka riittävät ennusteiden mukaan edelleen viideksikymmeneksi vuodeksi, alkavat kuitenkin olla hankalissa paikoissa ja niiden hyödyntäminen tulee kalliiksi. Polttokennoauto kokoaa kaikki uudenlaiseen, entistä parempaan autoon tarvittavat palikat yhteen. Virtalähteestään huolimatta kyseessä on puhdas sähköauto. Vaikka aluksi käytettäisiin fossiilista alkuperää olevaa polttoainetta vedyn tuottamiseen, paranee hyötysuhde kuitenkin ratkaisevasti ja vetyä käyttävät kennot saadaan tuotantoon. Hybridiautoksi kutsutaan yleensä polttomoottorin ja sähkömoottorin yhdistelmävoimanlähdettä. Hybridi, joka on siis eri asia kuin vetyä sisältävä yhdiste eli hydridi, tarkoittaa yleisesti sekasikiötä tai sekamuotoa, joten teoriassa muunlaisiakin yhdistelmiä voi olla. Sähkömoottorin koko voi vaihdella, mutta joka tapauksessa se on enemmän tai vähemmän sähköauto.

Energiatalouden muutoskausi tulee kestämään kauan ja joka tapauksessa vaihtoehtoisia polttoaineita on kohta useampia. Öljyn ylivallasta lienemme oppineet sen, ettei yhteen energialähteeseen kannata sokeasti luottaa. Sen murentuessa tulossa on todella mielenkiintoisia autotekniikan uutuuksia.

(Tiivistelmä Antti Kurkelan artikkelista TM 1/2001, s. 28-32)