Maailman suurimpiin konsulttitoimistoihin kuuluva KPMG julkistaa aina alkuvuodesta suuren autoalan kyselytutkimuksen, jonka vastaajat ovat pääosin autoalan yritysten johtajia.

Tänä ja viime vuonna julkistettuihin kyselyihin vastanneiden johtajien kanta on ollut vahvasti se, että vetypolttokennot tulevat vääjäämättä ohittamaan akkusähköautotekniikan tulevina vuosina. Tämän vuoden tutkimuksessa vetypolttokennot todettiin merkittävimmäksi autoalan trendiksi vuoteen 2025 suunnattaessa.

Hienoa! Laitetaan vetyä tankkiin, ja ajetaan täyttä vauhtia kohti päästötöntä tulevaisuutta. Ajoneuvoteknologiakin olisi jo täällä, eikä tarvitsisi odotella akkuteknologioiden kehittymistä. Mistäs sitä vetyä oikein saakaan?

Tutkimusta lukemalla tulee käsitys, että vetyä saa aivan tuota pikaa siihen tarkoitukseen muunnetuilta huoltoasemilta. Muita lähteitä tutkimalla tulee kuitenkin helposti sellaiseen käsitykseen, että siihen on vielä hieman matkaa.

Yhdysvaltain energiaministeriön mukaan USA:ssa on tällä hetkellä 39 vedyn tankkauspistettä, ja Euroopassa niitä on muutama enemmän. EU-tasolla suunnitelmissa on kuitenkin lähteestä riippuen kymmeniä tai satoja tankkausasemia.

Vuoteen 2025 mennessä ehditään tehdä pitkä liuta uusia tankkausasemia. Mutta mistä se vety sinne tankkausasemille oikein tulee?

USA:n energiaministeriö kertoo vuonna 2014 julkaistussa esitteessään, että USA:ssa 95 prosenttia vedystä valmistetaan maakaasusta höyryreformoinnin avulla. Euroopassa tilanne lienee jokseenkin sama. Vetyhän itsessään ei ole energianlähde vaan energian siirtoväline, aivan kuten akutkin.

Reformoinnin hyötysuhde on menetelmästä ja raaka-aineesta riippuen noin 70-85 prosenttia. Jos raaka-aine on maakaasua, jonka CO2-päästö on parikymmentä prosenttia bensiiniä pienempi, tuo reformointi vetypolttoaineen hiilijalanjäljen bensiinin tasolle. Hmmm….

Vetyä saa toki valmistettua elektrolyysin avulla vedestä, mutta prosessin energiankulutus on jo niin korkea, että jos energianlähteenä käytettäisiin esimerkiksi edellä mainittua maakaasua, oltaisiin hiilijalanjäljessä varmasti pian kivihiiltäkin huonommissa kantimissa. No voihan…

Mutta eihän vetyelektrolyysissä kannata käyttää energianlähteenä fossiilisia polttoaineita. Käytetään energiantuotantoon uusiutuvia energianlähteitä, aivan kuten akkusähköautossakin kuuluisi käyttää.

Tosin elektrolyysiin on toistaiseksi hyvin vähän teollisia prosesseja. Montakohan vuotta niiden kehittämiseen menee?

Kun aurinko-, tuuli- tai vesivoimaa käytetään elektrolyysiin, saadaan autokäyttöön paineistettuun vetyyn varastoitua huipputekniikalla ehkä 50-60 prosenttia valmistukseen käytetyn sähkön energiasta. Polttokennon hyötysuhteeksi voi laskea noin 80 prosenttia, joten kokonaishyötysuhde sähköstä sähköksi on parhaimmillaankin alle 50 prosenttia. Akkusähköautossa seinästä tehoelektroniikalle siirtyy noin 90 prosenttia energiasta.

Samalla uusiutuvan energian määrällä, jolla ajetaan yhdeksää akkusähköautoa, ajetaankin vain viittä polttokennosähköautoa. Vaikuttaa keskeneräiseltä ympäristöteolta.

Autoalan johtajien ja monien kuluttajien silmissä akkusähköauton ongelma on pitkä latausaika verrattuna vetyauton tankkausaikaan. Ja toinen ongelma on tietenkin toimintamatka.

Toimintamatkassa vetyauto pesee useimmat sähköautot aika suvereenisti. Tankkausajassa etu sen sijaan kapenee paljon nopeammin kuin vetytalouden kiintopisteet, eli elektrolyysi ja jakeluverkosto, kehittyvät. Akkusähköautojen lataustehot viittaavat vuoteen 2025 mennessä alle kymmenen minuutin lisälataustaukoihin, ja suurin osa lataamisesta tehdään joka tapauksessa kotona.

Jos vetytalouden teknologiat kehittyvät, vetyautoillekin varmasti löytyy käyttötarkoituksensa. Energiansäästöön ja ympäristövaikutusten minimointiin vetypolttokennoauto ei kuitenkaan ole mikään huippuratkaisu.