Autovahaa voi ihan hyvin valmistaa itse. Ainekset: vaseliini-, pellava- ja oliiviöljyä, oleiinia, glyserolia ja seetriöljyä. Ravistetaan ennen käyttöä. Yksinkertaisempi ”amerikkalainen resepti” sisältää vain pellavaöljyä, vettä ja spriitä.

Ohje on Kotikemistin reseptikirjasta vuodelta 1956. Kirjoittaja, dipl.ins. Liisa Ratia toteaa, että ”elämme aikaa, jolle on tunnusomaista valmiiksi pakattujen tuotteiden runsaus kaikilla mahdollisilla aloilla. Jotkut kuitenkin haluavat tietää, mitä kaikkea pakkaus sisältää ja miten sisältö on saatu jauheen, tahnan tms. muotoon. Tällaisia henkilöitä varten olen laatinut käsilläolevan kirjan.”

Hyvin nykyaikainen ajatus siis. Jos haluaa olla omavarainen lääkkeiden suhteen, esimerkiksi palovammavoide syntyy, kun sekoittaa boorihappoa, sinkkioksidia ja sianrasvaa. Reseptejä löytyy kirjasta myös oksetusaineen ja verenvuotoa ehkäisevän liuoksen valmistukseen. Kasvovoiteeseen tulee muun muassa mehiläisvahaa ja valaanrasvaa. Entä miten olisi ”Yksinkertaisen taloussaippuan valmistaminen jäterasvoista”?

Pisamat häviävät voiteella, jossa on elohopeaa, vaseliinia ja vismuttisubnitraattia, mitä se sitten onkaan. Kirja rohkaisee: ”Tämä on kaikista kesakkovoiteista tehokkain.”

Ihon kuorintavoiteeseen tulee rikkiä ja tärpättiä, ja lukijan turvallisuuden nimissä jätettäköön mainitsematta, mitä pitää sisällään ”Valkaiseva naamio”.

Yhtä tehokkailla linjoilla jatkavat otsikot Hiusten valkaisu ja värjäys, Happikylvyt (siis ei happo-) sekä Vaahtokylpy, johon tulee risiiniöljyä ja spriitä. Ruokapuolelta voi mainita, että tekohunajan valmistus on yllättävän helppoa: laitetaan kattilaan kilo sokeria, 3,5 desiä vettä ja teelusikallinen suolahappoa. Ei noin pieni määrä suolahappoa voi mitenkään olla vaarallista. Ihokarvojen poistoon on monia inspiroivia reseptejä.

Valokuvauksen harrastajia voi kiinnostaa, kuinka magnesiumista ja kalisalpietarista valmistetaan salamavaloseosta. Siis sellaista, joka leimahtaa metallialustalla kirkkaasti ja hyvässä onnessa ei sytytä tulipaloa. Kirja toki varoittaa: ”Seos voi syttyä voimakkaasti hangattaessa”.

Hauskan kuuloinen otsikko on ”Itsestään syttyviä seoksia”. Aineksia ovat muun muassa keltainen fosfori ja natrium, ja jälleen varoituksen sana: ”Alustan on oltava tulenkestävä, sillä palava neste roiskuu ympäri”. Kirjoittaja mainitsee, että on varottava silmiä, mutta ei sentään ryhdy suosittelemaan suojalaseja.

Tässäpä siis hyviä niksejä, jos esimerkiksi autotarvike- tai kosmetiikkaliike ehti mennä kiinni.

Uudenvuoden juhlintaan on tarjolla ilotulitteiden valmistusohjeita, mutta ei nyt mennä niihin.