Olin lapsena innokas kemian harrastaja. Kun olin äidin ja isän kanssa kymmenvuotiaana Pariisissa, minulle ostettiin Galeries Lafayette -tavaratalosta Le petit chimiste, Pikku kemisti -pakkaus.

Pahvilaatikollinen tarvikkeita vastasi kaikkea sitä, mitä olin kemiasta kuvitellut. Koe- ja lasiputkia, spriikuumennin, kemikaaleja. Muun muassa kaliumferrosyanidia. Se oli vihertävää, pienessä lasipullossa. Ilmeisesti vanhempani eivät huomanneet tätä yksittäistä ainetta noin kahdenkymmenen pikku pullon joukossa. Sitä käytettiin muutamissa kokeissa, en enää muista missä.

Hieman vanhempana tajusin, että hetkinen, syanidia! Mutta tieto vähensi tuskaa: luin, että kaliumferrosyanidi ei ole vaarallista. Sitä voidaan käyttää muun muassa suolassa paakkuuntumisenestoaineena, tekstiilien käsittelyssä, teräksen ja väriaineiden valmistuksessa ja analyyttisen kemian tutkimuksissa.

Luultavasti isä ja äiti tämän tiesivätkin.

Joka tapauksessa kymmenvuotiaana kuumentelin ja yhdistelin monia aineita. Tein muun muassa ruutia, jota oli eräänä kesäpäivänä ehkä parinsadan gramman vetoinen avosuinen lasipurkillinen pöydälläni. Siirtelin ruudinmurusia rautalanganpätkällä vieressä palavaan kynttilään, jonka liekissä ruuti sihahti hauskasti.

Kun rautalanka muutaman sihahduksen jälkeen kuumeni tarpeeksi, se sytytti ruudin. Syntynyt tulenlieska rätisi, savusi ja roihusi kattoon asti kuin avaruusraketin moottorista. Isä oli juuri lähdössä töihin ja sammutti tulipalon.

Onnistuin vain polttamaan osan pöydästä ja vaahtomuovipatjasta. Saamani moitteet olivat yllättävän lieviä. Olen päätellyt, että äiti ja isä uskoivat kokeilujeni olevan merkki orastavasta kemian nerosta.

Tuon tapauksen jälkeen kemian harrastukseni alkoi jonkin verran hiipua, vaikka poltinkin vielä seuraavana syksynä koulussa vahingossa pulpettiini ruskean, syvän jäljen kaliumpermanganaatti-vetyperoksidi-seoksella, joka höyrysi tulikuumana. Tarkoitus oli vain näyttää kavereille pieni tulivuoriefekti, mutta aineiden määrä lipsahti liian suureksi.

Ja lopulta minusta tuli tiedetoimittaja.