Suomi täytti eilen 100 vuotta ja juhlisti tapahtumaa tyylillä. Kuluneen juhlavuoden aikana medioissa ja muissa yhteyksissä on kerrottu rankkoja aikoja unohtamatta taipaleestamme nykyaikaiseksi demokraattiseksi yhteiskunnaksi.

Osansa juhlahumusta on saanut teknologinen kehitys ja aivan syystä. Vaikka Suomen asema tekniikan huippuosaajien maana on jo selviö, sitä aina uudestaan yllättyy, miten laajalla rintamalla olemme tekniikassa ja tieteessä mukana.

Osviittaa tästä saa muun muassa suomalaisen osaamisen erikoisnumerostamme, joka on luettavissa digi– ja näköislehtenä arkistossamme.

Tuoreelle digiosaamiselle on haettu ja saatu nostettu muun muassa kansainvälisiin mittoihin nousseesta startup-yritysten Slush-tapahtumasta.

Viime aikoina julkisuudessa ovat paistatelleet erityisesti pelialan yritykset kuten Rovio ja Supercell.

Perinteisemmät teollisuudenalat eivät ehkä nouse samalla taajuudella hypetysotsikoihin, mutta niidenkin joukosta löytyy mitä mielenkiintoisimpia tarinoita kerrottavaksi esimerkiksi Tekniikan Maailmassa. Ja niitähän kerrotaan lähes joka numerossa.

Mikäs tässä ylpeillessä, kun menestyksen perusta on vankka: suomalaista koulutusjärjestelmää ja sen kiitettäviä tuloksia ihmetellään ympäri maailmaa. Toivoa sopii, että peruskoulun ja korkeakoulutuksen tasosta ei tingitä tulevien 100 vuoden aikana edes pakon edessä.

Annetaan jatkossakin jälkipolvillemme tilaa innostua maailmanmenosta ja kehittyä huippuosaajiksi, jotka uskaltavat ottaa myös riskejä. Ja sitä kautta luoda perustaa yritys- ja tiedemaailmalle.

Ohjenuorana voi käyttää maailman estradeja valloittavan muusikon Alman kommenttia linnan juhlissa: ”Suoraa ja rehellistä”, kuului ytimekäs vastaus kysymykseen, mikä hänen musiikissaan on suomalaista.

Kun sekoitetaan soppaan sitä kuuluisaa sisua, ei liene kuin ajan kysymys, kun jonkun toimiston tai laboratorion nurkassa syntyy uusi Nokia.