Noin 4,6 miljardin vuoden pituisen historiansa aikana Maahan on osunut useita valtavia asteroideja ja suurempia protoplaneettoja.

Kiertolaisemme Kuu muodostui 4,5 miljardia vuotta sitten Theia-nimisen protoplaneetan törmättyä proto-Maahan. Dinosaurusten sukupuutto aiheutui niin ikään valtavan, läpimitaltaan 12–15 kilometrisen asteroidin pudottua Jukatanin niemimaalle Meksikoon. Aiemmin tammikuussa kerroimme tuoreesta tutkimuksesta, jossa esitetään kilometrin kokoisen asteroidin törmänneen Maahan vain 800 000 vuotta sitten.

Vuonna 1014 syntyneen megatsunamin aiheuttajaksi on ehdotettu niin ikään valtavaa asteroidia. Myös asteroidia pienemmät kappaleet, eli meteoridit voivat aiheuttaa mittavia tuhoja ajautuessaan törmäyskurssille Maan kanssa.

Kenties ihmiskunnan historian tuhoisin räjähdys tapahtui Siperiassa vuonna 1908. Tunguskan räjähdyksenä tunnetun tapahtuman uskotaan syntyneen Maahan pudonneesta meteoriitista. Se vastasi voimakkuudeltaan 185 Hiroshiman atomipommia.

Tuoreempiakin esimerkkejä toki on. Vuonna 2013 maan ilmakehään tunkeutunut halkaisijaltaan 15–17-metrinen meteori räjähti 30–50 kilometrin korkeudessa Venäjän Uralin alueella sijaitsevan Tšeljabinskin kaupungin yläpuolella. Yli 500 kilotonnin räjähdys vaurioitti noin 3 000 rakennusta ja tuhat ihmistä loukkaantui.

Maata uhkaavat asteroidit luovat siis todellisen uhkan elämälle planeetallamme. Nämä uhkakuvat ovatkin poikineet liudan keskinkertaisia elokuvia ja lukuisia uutisotsikoita, joissa varoitetaan ”potentiaalisesti vaarallisen asteroidin ohituksesta.”

”Potentiaalisesti vaarallinen asteroidi” toki on mehukas ja paikkansapitävä otsikkoaihio. Juttu kuitenkin lässähtää, kun artikkelissa todetaan kappaleen ohittavan maan kuuden miljoonan kilometrin etäisyydeltä.

Potentiaalisesti vaarallisiksi asteroideiksi nimittäin luokitellaan kappaleet, jotka ovat läpimitaltaan yli satametrisiä ja niiden etäisyys Maasta on enintään 0,05 AU eli 7 500 000 kilometriä. Nimensä mukaisesti tällaisten asteroidien uskotaan aiheuttavan mittavia vahinkoja maahan osuessaan.

Nasan Near-Earth Object -ohjelma seuraa kappaleita Maasta 1,3 AU:n etäisyydellä kiertäviä kappaleita, joiden kiertoradat voivat tuoda ne lähelle Maata. NEO-objekteja on tunnistettu kaikkiaan yli 17 000. Niistä 1877 on luokiteltu PHA:ksi eli potentiaalisesti vaaralliseksi. PHA-kappaleista 157 uskotaan olevan yli kilometrin kokoisia.

Nasan Sentry-seurantaohjelma skannaa ja laskee tunnistettujen asteroidien kiertoratoja ja pyrkii tunnistamaan potentiaaliset törmäykset mahdollisimman aikaisin.

Maata uhkaavien kappaleiden riskiä mitataan Torinon asteikolla. Esimerkiksi vuonna 2011 uutisotsikoihin noussut 99942 Apophis, jonka kerrottiin törmäävän Maahan mahdollisesti vuonna 2029 tai 2036, on nykyiseltä luokitukseltaan 0. (Saat taulukon isommaksi klikkaamalla sitä.)

Kuvankaappaus Wikipediasta.

Yhtäkään yli nollaluokituksen saanutta kappaletta ei tällä hetkellä ole tunnistettu.

NEO-ohjelman ongelmana on, että se luo kansalaisiin valheellista turvallisuudentunnetta. Valtava määrä NEO-objekteja on nimittäin edelleen tunnistamatta.

”Lähes kaikissa skenaarioissa meillä on hyvin pitkä varoitusaika tai ei varoitusaikaa ollenkaan. Todennäköisin varoitusaika on nolla”, Space Guard Centren kotisivuilla todetaan. ”Ensimmäinen merkki törmäyksestä olisi valonvälähdys, jota seuraa maan tärinä asteroidin osuessa maahan.”

Mikäli Maahan on törmäämässä tunnistettu NEO-objekti, se ohittaa Maan useita kertoja ennen törmäystä. On mahdollista, että tällaisessa tapauksessa meidät pelastaa Nasan kehittämä lentävä jääkaappi.