Astronomit ovat ensi kertaa onnistuneet kuvaamaan tarkasti massaltaan noin Auringon suuruisen punaisen jättiläisen pintaa.

Chalmersin yliopiston tutkijat käyttivät tutkimuksessaan Chilessä sijaitsevaa ALMA-radioteleskooppia (Atacama Large Millimeter Array).

320 valovuoden päässä Maasta sijaitseva punainen jättiläinen antaa meille aiempaa tarkempaa tietoa siitä, mitä omalle tähdellemme tapahtuu muutaman miljardin vuoden kuluttua.

Vesikäärmeen tähdistössä sijaitseva W Hydrae oli massaltaan Auringon kokoinen ennen kuin sen ytimen ydinreaktiot loppuivat ja sen ulko-osa laajentui satakertaiseksi. Nyt tähden läpimitta on kaksi kertaa Maan kiertoradan halkaisijan kokoinen.

Hertzsprungin–Russellin kaaviossa W Hydrae luokitellaan asymptoottihaaran tähdeksi. Tällaiset tähdet ovat viileitä, kirkkaita ja ne menettävät massaansa tähtituulien seurauksena. Tämä on tähden viimeinen kehitysvaihe ennen sen muuttumista planetaariseksi sumuksi.

Chalmersin yliopiston tekemät havainnot W Hydraesta ovat tarkimmat tällaisesta punaisesta jättiläisestä koskaan tehdyt. Tutkijat havaitsivat tähden kromosfäärissä odottamattoman pienen ja kirkkaan kohdan.

”Mittauksemme tästä kirkkaasta kohdasta viittaavat siihen, että tähden kaasukehässä ilmenee voimakkaita iskuaaltoja, joiden lämpötila on korkeampi kuin nykyiset teoreettiset mallimme asymptoottihaaran tähdistä ovat osoittaneet”, toteaa tutkimustiimin jäsen Theo Khouri yliopiston tiedotteessa.

Tutkijoiden mukaan toinen – sekin yhtä yllättävä – vaihtoehto on, että tähdessä ilmeni valtava roihupurkaus sen tutkimisen aikana. Tutkijat pyrkivät nyt selvittämään W Hydraen kaasukehän oikkuja tarkemmin uusilla mittauksilla ALMA-teleskoopin sekä muiden instrumenttien avustuksella.

Aiheesta lisää Chalmersin yliopiston tiedotteessa. Tutkimus on julkaistu Nature Astronomy -tiedejulkaisussa.

Atacama Large Millimeter Array (ALMA) on maailman suurin radioteleskooppiryhmä. Se koostuu 66:sta halkaisijaltaan 7–12 metrin antennista. (ESO)