Kun puhutaan tulevaisuuden liikenteestä, eli liikenteen automatisaatiosta ja liikkumisesta palveluna, puhutaan robottiautoista ja robottibusseista.

Keskustelusta unohdetaan usein täysin moottoripyörät, joita meillä Suomessakin on yli 260 000. Miten siis käy motoristeille, kun automatisaatio liikenteessä lisääntyy? Sompailevatko moottoripyörät itseajavien autojen seassa perinteiseen tapaan, vai ovatko moottoripyörätkin tulevaisuudessa itseajavia – ja jopa kaatumattomia?

Näitä kysymyksiä pohdittiin tiistaina Helsingin Messukeskuksessa järjestetyssä Liikenneturvan seminaarissa. Moottoripyörätutkija Janne Saarikoski uskoo, että kaksipyöräisten tulevaisuus on jotain tältä väliltä.

Moottoripyöräily ei katoa, mutta sen käsite tulee muuttumaan tulevaisuudessa.

”Moottoripyöräily koetaan usein harrastamiseksi, ja monet tahot ajattelevat, etteivät moottoripyörät ole tarpeellinen osa liikennejärjestelmän tulevaisuutta, kun puhutaan esimerkiksi käyttöasteesta”, moottoripyörien tulevaisuudesta väitöskirjaa kirjoittanut Saarikoski totesi esitelmässään. ”Jotkut ääripäät ovat esittäneet, että tulevaisuudessa moottoripyöräily olisi kuin ratsastamista, eli se olisi sallittu vain rajatulla alueella.”

Saarikoski ei kuitenkaan usko moottoripyöräilyn katoavan liikenteen vallankumouksen myötä. Sen sijaan moottoripyöräilyn käsite muuttuu tulevaisuudessa.

”Oma vahva visioni on se, että moottoripyöräily tulee kahtiajakautumaan. Toisaalta meille jää tämä, mitä nykyään pidämme moottoripyöräilynä, eli ajetaan pitkiä matkoja harrastusmielessä”, Saarikoski sanoo. ”Tällaisissa moottoripyörissä olisi edelleen polttomoottori. Ne ovat varmasti melko analogisia ja varustettu järkevillä turvallisuuteen liittyvillä varusteilla, kuten abs-jarruilla.”

Toinen ryhmä olisi Saarikosken mukaan sähkökäyttöiset moottoripyörät, joilla liikuttaisiin työmatka-ajoa ja hyötyajoa pääasiassa kaupunkiajossa.

”Tosin siten, että niiden kapasiteetti riittäisi liikkumaan kehäteillä ja sisääntuloväylillä. Vauhtia voisi olla ainakin 80 km/h.”

Tällaisilla uusilla hybridipyörillä voitaisiin hyödyntää matkan viimeisetkin kilometrit tehokkaasti, kun niillä voisi tarvittaessa liikkua myös pyöräteillä polkien tai pienellä sähköavustuksella. Mutta on toinen asia, voidaanko tällöin puhua enää moottoripyöräilystä.

”Uusia termejä tällaiselle liikkumiselle syntyy varmasti.”

Saarikosken mukaan tulevaisuuden liikenteen ajureita ovat mukavuus, vapaus, turvallisuus ja kustannukset. Miten moottoripyöräily sopii tähän kuvioon?

Myös autonomisen ajamisen teknologiat ja modernit kuljettajaa avustavat järjestelmät hiipivät hiljalleen myös moottoripyöriin. Saarikoski nosti esimerkikseen vuonna 2020 saapuvan Ducati Multistradan, jossa on muun muassa etu- ja takatutka.

”Tällä hetkellä moottoripyörät eivät ole saavuttaneet edes autonomisen ajamisen tasoa 1. Autoista tutut teknologiat, kuten törmäysvaroittimet ja automaattinen hätäjarrutus, kuitenkin hiipivät hiljalleen myös prätkäpuolelle, mutta kehitys laahaa perässä.”

Toki myös itseajavien moottoripyörien protyyppejä on nähty. Mutta kun moottoripyörä ajaa itsekseen, katoavat samalla monet asiat, jotka tekevät siitä moottoripyöräilyä. Mukavuudessaan autonominen moottoripyörä ei voita autonomista autoa, joten liikuisivatko ihmiset todella sellaisilla, Saarikoski pohti.

Saarikosken mukaan tulevaisuudessa moottoripyörät tasapainoilevatkin mukavuuden ja kuljettajan oman hallinnan välillä.

”Olisi mukavaa, jos automaatio hoitaisi joitain ajamisen osa-alueita. Esimerkiksi paljon ajaville vakionopeudensäädin voi olla tervetullut teknologia. Toinen automatisoitava osa-alue voisi olla rengaspaineiden automaattinen tarkastaminen.”

Honda Riding Assist-e on konseptipyörä, joka tasapainottaa itsensä alhaisilla nopeuksilla. Se ei kuitenkaan käytä gyroskooppeja, vaan pysyy pystyssä ohjaustangon automaattisilla korjausliikkeillä.

Suomen Motoristit ry:n asiantuntija Veli-Pekka Ratisen mukaan myös auto- ja moottoripyörävalmistajien välinen yhteistyö korostuu tulevaisuudessa, jotta eri tyyppisten kulkuneuvojen järjestelmät pystyvät keskustelemaan toistensa kanssa. Ideaalissa tilanteessa ajoneuvot keskustelisivat keskenään radioaalloilla, jolloin ne eivät tarvitsisi visuaalista kontaktia tietääkseen muiden ajoneuvojen sijainnin.

Myös Ratinen näkee, että moottoripyörillä on paikka liikenteessämme myös tulevaisuudessa. Ratisen mukaan ongelmaksi saattaa kuitenkin nousta moottoripyöräkannan hidas uusiutuminen. Monet ajavat edelleen täysin analogisilla moottoripyörillä.

”Jos sääntelyn kautta päätetään, että moottoripyörissä pitää olla tiettyjä järjestelmiä (esimerkiksi ajonvakautus), silloin monet nykyiset moottoripyörät katoavat.”

”Se on kiinni poliittisesta tahtotilasta; halutaanko moottoripyöräilyä suosia vai karsitaanko ne pois nostamalla rimaa niin korkealle, että ne käytännössä katoavat niin kuin tehtiin verotuksen avulla 1970-luvulla. Esimerkiksi ympäristökuormituksen ja pienen kokonsa kannalta moottoripyörät olisivat hyvä vaihtoehto myös tulevaisuuden kaupunkiliikenteeseen.”

Liikenneturvan suunnittelija Jyrki Kaistinen nostaa esille myös moottoripyörien sääriippuvuuden.

”Se on suuri kysymys, mihin pitää vastata. Jos halutaan ajoneuvoja, joilla on suuri merkitys liikkumiselle, pitäisi keksiä sellaisia, joilla voidaan ajaa ympäri vuoden. Tulevaisuudessa näemme paljon uusia hybridimalleja ja kulkuneuvoja, joita ei ole ennen nähty.”

Seminaarissa käsiteltiin myös ajokorttilain uudistuksen vaikutuksia moottoripyöräilyyn. Seminaarin tallenteen kokonaisuudessaan voit käydä katsomassa Liikenneturvan kotisivuilla.