Näkökyky kuuluu niihin asioihin, joihin useimmat meistä suhtautuvat miltei yhtä itsestään selvänä seikkana kuin kävelemiseen tai hengittämiseen. Suurin osa ihmisistä tarvitsee kuitenkin jossain vaiheessa elämäänsä apuvälineitä näkemiseen. Miltei kadehdittavassa asemassa ovat ne pieneen vähemmistöön kuuluvat onnelliset, jotka selviävät koko ikänsä ilman silmälaseja.

Suuri osa meistä joutuu käyttämään silmälaseja tai piilolaseja jatkuvasti. Keski-iässä valtaosa ennen laseitta toimeen tulleistakin kaipaa jo jonkinlaisia laseja näkönsä tueksi. Ei kuitenkaan ole aivan samantekevää, millaiset lasit nenällä keikkuvat. Koska silmälasit, eritoten laadukkaat ja monipuoliset lasit ovat sangen kalliit hankkia, saatetaan niiden hankintaa pitkittää tarpeettoman kauan. Optisen alan ammattilaisten mielestä lasit tulisi vaihtaa keskimäärin kolmen vuoden välein. Joillakin näön muutokset ovat jyrkempiä ja nopeampia kuin toisilla.

Monet tuskailevat kirjoitetun tekstin ja tietokoneen ruudun ääressä ja valittavat näköongelmista. Usein ongelmia pyritään poistamaan lisäämällä valaistusta tai tietokonemonitorin säädöin. Lopputulos on usein epätyydyttävä, koska heikentyneen näkökyvyn taustalla saattaa yksinkertaisesti olla sellainen ongelma, jota ei ole mahdollista ratkaista ilman optikon apua ja sopivia silmälaseja.

Näkönsä puolesta ihmiset voidaan jakaa muutamaan selvään ryhmään. Vähemmistöön kuuluvat ne, jotka tulevat suurimman osan iästään tai jopa koko elämänsä toimeen laseitta. Melkoinen vähemmistö on myös se, joka tulee arkielämässä toimeen ilman laseja, mutta kaipaa niitä vain satunnaisesti tarkkuutta vaativissa töissä tai vaikkapa veneillessä tai autoillessa. Suuri osa tavallisista silmälasin käyttäjistä on sidottu laseihin koko arkielämänsä ajan. Iän karttuessa vakiovahvuiset lasit on vaihdettava moniteholaseihin. Ikänäön astuessa kuvaan noin 40 ikävuoden jälkeen alkaa liki- tai kaukonäköisen elämässä jälleen uusi vaihe. Voipa hyvinkin olla niin, että edes modernit moniteholasit eivät auta selviämään kaikista arjen tilanteista.

Suomessa tarvitaan aurinkolaseja ehkä vähemmän kuin monissa eteläisemmissä maissa, mutta kun niitä tarvitaan, ovat olosuhteet usein vaikeammat kuin etelässä. Meillä aurinko paistaa usein matalammalta aiheuttaen häikäisyä, sokaistumista sekä heijastuksia tavalla, jota eivät edes huippuluokan aurinkolasitkaan aina kykene poistamaan. Autolla ajettaessa häikäisy voi olla kiusallisen suurta. Esimerkiksi kirkkaan kevätauringon heijastuminen kosteasta tai jäisestä tiestä voi olla todellinen koettelemus. Autoillessa usein kaivataan aurinkolaseja – tai erityisesti laseja, jotka vähentävät häikäisyä ja kiusallisia heijastuksia. Tavanomaisia tummia aurinkolaseja parempi vaihtoehto saattavat olla melko vähän tummennetut polarisoivat aurinkolasit, jotka vaimentavat heijastuksia huomattavasti tavanomaisia aurinkolaseja paremmin.

Auto on monilla muillakin tavoin silmälasien käyttäjän kannalta mitä hankalin paikka. Auton ikkunapinnat sekä autoon kohdistuvat voimakkaat valot ovat omiaan lisäämään haitallisten heijastusten määrää kaikissa lasi- ja linssipinnoissa. Esimerkiksi takaa tulevan auton voimakkaat valot saattavat heijastua edessä ajavan auton kuljettajan silmälasien sisäpinnoista tavalla, joka aiheuttaa voimakasta häikäisyä. Paljon autoilevan silmälasinkäyttäjän kannattaakin jo oman turvallisuutensa nimissä hankkia käyttöönsä laadukkaat ja oikeanlaiset lasit sekä pitää ne kunnossa.

(Tiivistelmä Jukka Tikkasen ja Aila Pervonsuon artikkelista TM 5/03, s.126-127)