Tekniikan Maailman verkkosivuston Kysy toimitukselta -palstalle lukijat voivat lähettää mieltään askarruttavia kysymyksiä autoista, liikenteestä, elektroniikasta ja tieteestä. Tekniikan Maailman toimittajat tai avustajat vastaavat kysymyksiin. Huomioithan, että vastauksen tuottamisessa voi kulua hieman aikaa.

Kysymyksiä voi lähettää sähköpostiosoitteeseen kysy@tekniikanmaailma.fi tai tämän jutun lopulla olevalla lomakkeella.

Aiemmat kysymykset löytyvät täältä.


Suurimmassa päivälehdessämme on taivasteltu toistamiseen Helsingin Merikannontiellä autoilijoiden suorittamia ohituksia pyöräteiden kautta. Artikkelin mukaan poliisi uhkasi sakottaa moisesta. Saako autolla missään tilanteessa millään perusteella ajaa pyörätiellä tai jalkakäytävällä? 

Suma seisoo

Kyseistä paikkaa koskevassa uutisoinnissa näyttävät puurot ja vellit menevän pahemman kerran sekaisin. Puhutaan ohittamisesta, vaikka kysymyksessä on kohtaaminen.

Samaan suuntaan menevän ajoneuvon ohittamiseen ei ole koskaan suoranaista pakkoa, mutta vastaan tulevan liikenteen kohtaamiseen on koko ajan – myös Merikannontiellä. Siellä jalankulkijoille ja pyöräilijöille on varattu 8,85 metriä leveä alue tiestä, kohtaaville autoilijoille 6,30 metriä. Se tarkoittaa, että pysäköityjen autojen vieressä sivuttaistila ei riitä kohtaamiseen, jos toinen osapuoli on keskikokoista henkilöautoa leveämpi. Sen joka siihen pystyy, on pakko väistää pois ajoradalta kokonaan tai osittain.

Aikoinaan tuleville liikenneopettajille luennoinut kouluttaja totesi, että lain estämättä Helsingin päästä päähän saa autolla ajaa pitkin jalkakäytävää, jos erityiset syyt pakottavat. Niin ihmeelliseltä kuin se kuulostaakin, tämä pitää paikkansa. Käytännössä tällaista tilannetta ei kuitenkaan voi syntyä.

Edellytyksiä ajoradan ulkopuolisen alueen käyttämiseen on kaksi. Ensinnäkin tarvitaan ”erityiset syyt” ja niiden pitää vielä olla ”pakottavat”. Kouluesimerkkinä on tietyökaivanto, joka estää matkan jatkamisen. Kaivanto voi olla ajoradalla, mutta yhtä hyvin myös pyörätiellä. Pyöräilijä voi tilapäisesti siirtyä ajoradalle ja autoilija pyörätielle.

Siirtymisen pitää lain sanamuodon mukaan olla tilapäistä ja vaaran sekä huomattavan haitan aiheuttaminen on kielletty. Se tarkoittaa suomennettuna, että pitää liikkua hiljaisella nopeudella ja väistää kyseisen tien osan varsinaisia käyttäjiä.

Jos edellä kerrotun laillistavaa tieliikennelain 8 §:n 3 momenttia ei olisi, ja pykäliä tarkasti noudatettaisiin, seurauksena olisi niin Merikannontiellä kuin muuallakin sellainen liikenteen puuroutuminen, joka vaikuttaisi useiden kilometrien alueella. Peruuttamallakaan ei tilanteesta selvittäisi, koska taakse tulisi koko ajan uusia autoja.

Mutta onneksi laki on tässä viisaasti kirjoitettu, matka voi jatkua. Liian kapea ajorata Merikannontiellä on Helsingin kaupungin tuottama ongelma, joka epäoikeudenmukaisesti on jätetty autoilijoiden ratkaistavaksi.

Olavi Lempinen


Aiemmat kysymykset löytyvät täältä.

Kysy toimitukselta

  • Käytä nimimerkkiä, jos et halua nimeäsi näkyviin kysymyksesi yhteyteen. Kysymyksiä julkaistaan TM:n verkkosivuilla ja mahdollisesti lehden Postilaatikko-palstalla.
  • Voit jättää yhteystietosi, jotta toimitus voi tarvittaessa ottaa sinuun yhteyttä.