Koodarien työ näkyy yhä useammalla elämänalueella.

”Modernissa autossa voi olla yli 100 tietokonepohjaista ohjausyksikköä ja jopa 200 miljoonaa riviä koodia. A4-paperille tulostettuna tämä muodostaisi pinon, joka olisi maailman korkeimman pilvenpiirtäjän, Dubain tornin korkuinen”, kertoo professori Markku Oivo Oulun yliopiston M3S ohjelmistotuotannon yksiköstä.

Mitä koodaaminen on?

Koodaamalla suunnitellaan ja kirjoitetaan ohjelmistot, jotka ovat tarkkoja ohjeita tietokoneiden toiminnan ohjaamiseen.

Koodaaminen on vain yksi osa tietokoneiden ohjelmistojen kehittämistä; ohjelmistot suunnitellaan käyttötarpeiden mukaisesti ja suunnitelmat koodataan ohjelmointikielelle, joka puolestaan muunnetaan työkaluohjelmistoilla konekielelle. Lopputuloksena on ykkösistä ja nollista koostuva konekielinen ohjelmisto, jonka tietokone suorittaa.

Mitkä ovat yleisimpiä ohjelmointikieliä ja miten niitä opiskellaan?

Yleisimpiä kieliä ovat Javascript, Python, Java, Ruby, PHP ja C-kieli johdannaisineen. Ohjelmointikielten opiskelu perustuu ohjelmoinnin periaatteiden ja loogisten rakenteiden ymmärtämiseen sekä niiden soveltamiseen ongelmien ratkaisussa.

Miksi ohjelmoijista on pulaa?

”Arkipäivän elämässä pärjää mainiosti tietämättä ohjelmoinnista mitään, mutta yrityksissä ja julkisissa palveluissa tilanne on toinen.”

Ohjelmoinnin tuottavuus on kasvanut, mutta samaan aikaan ohjelmistot ovat levinneet kaikkialle. Digitalisaatio ja tekoäly toteutetaan ohjelmistoilla. Esineiden Internet (IoT) ja uudet mobiilisovellukset (kuten 5g) tarvitsevat runsaasti ohjelmistoja. Niiden koko ja monimutkaisuus ovat kasvaneet dramaattisesti. Ohjelmistot myös mahdollistavat uusia tuotteita, joiden markkinat kasvavat. Maailman suurimmat yritykset ovat ohjelmistoyrityksiä ja perinteistenkin yritysten ja terveydenhuollon toiminnassa ohjelmistot ovat keskeisiä. Edellä mainitut asiat ruokkivat kasvavaa ohjelmistoammattilaisten tarvetta. Suomalaiset ohjelmistoyritykset palkkaisivat heti 8 000 ohjelmistoammattilaista, jos heitä löytyisi.

Mitä koodauksesta pitäisi tietää?

Arkielämässä pärjää mainiosti tietämättä ohjelmoinnista mitään samoin kuin autoa voi ajaa tuntematta moottorin tekniikkaa.

Tilanne on toinen yrityksissä ja julkisissa palveluissa. Kaikkien keskeisten toimijoiden on ymmärrettävä ohjelmistojen tarjoamat mahdollisuudet toiminnan tehostamisessa, toimintatapojen uudistamisessa ja täysin uusien tuotteiden, palveluiden ja liiketoimintamallien luomisessa. Ilman tätä tietämystä Suomi jää jalkoihin kansainvälisessä kilpailussa.

Missä kaikkialla törmäämme arjessamme koodaukseen?

Facebook, Instagram, WhatsApp, Spotify, Windows-käyttöjärjestelmä ja internetpalvelut ovat kaikki ohjelmistoja. Useimmat elektroniset laitteet, kuten televisiot, kaukosäätimet, älykortit, kamerat, kodinkoneet, autot ja pankkiautomaatit sisältävät ohjelmistoja.

Voiko tekoäly korvata koodarit?