• Panasonic DC-G9

  • Sony α7 Mark III

Panasonic ja Sony esittelivät ensimmäiset digijärkkärinsä vuonna 2006. Järjestelmäkameroiden suosio oli silloin hurjassa nousussa, ja elektroniikkajätit halusivat oman osuutensa Canonin ja Nikonin hallitsemilta markkinoilta. Vaikka Panasonic Lumix L1 ja Sony Alpha 100 pärjäsivät hyvin myös TM:n vertailussa 20/2006, useimpien valinta oli ja on edelleen Canon tai Nikon.


TESTIKUVAT ja -VIDEOT >>


Muutamaa vuotta myöhemmin esiin astuivat peilittömät micro four thirds -järkkärit. Ne ovat pieniä ja käteviä verrattuna peilikameroihin, joten Olympus Pen tai Panasonic GM1 päätyivät myös monen Canon- tai Nikon-kuvaajan matkakameraksi.

Loppuvuodesta 2013 Sony julkisti peilittömät E-bajonetilla varustetut kinokoon järkkärinsä α7 ja α7R, ja vuoden 2014 alussa päivänvalon näki 4k-videoita tallentava Panasonic GH4. Järjestelmän vaihto Canonista tai Nikonista Sonyyn alkoi silloin siintää joidenkin mielessä, mutta GH4:ää ei niinkään harkittu peilikameran korvaajaksi, vaan sen rinnalla toimivaksi videokameraksi.

Mitä suurempi on kennon pinta-ala, sen enemmän sille lankeaa valoa. Siksi Sony tuottaa niukassa valossa parempaa jälkeä kuin Panasonic. Se on ainut asia, missä isosta kennosta on kiistatonta etua. Kaiken kaikkiaan on hyvä muistaa, että parempia kuvia ja videoita saa varmimmin, kun kehittää taitojaan esimerkiksi valaisussa, sommittelussa ja tarinankerronnassa.

Alkuvuonna 2018 vahvoja ehdokkaita harrastajan ykköskameraksi Canonin ja Nikonin ohella olivat Sony α7R Mark III (TM 6/2018) ja Sony α7 Mark III sekä mft-järjestelmän Olympus OM-D E-M1 Mark II (TM 2/2017) sekä Panasonic DC-G9 ja DC-GH5. Kiinnostavia vaihtoehtoja löytää toki multakin valmistajilta, kuten Fujifilm ja Pentax, mutta nyt keskitymme Panasoniciin ja Sonyyn.

Olympus OM-D E-M1 Mark II, Panasonic G9 sekä videopainotteinen GH5 (TM 7/2017) olivat ensimmäiset micro four thirds -kamerat, jotka saivat kirjoittajan harkitsemaan luopumista kinokoon peilietsinjärkkäristä. Ne kun voisivat soveltua muuhunkin kuin matka- ja videokuvaukseen, missä Olympus- ja Panasonic-kalusto oli palvellut ansiokkaasti jo vuosia.

Tätä ajatusta kypsytellessä ja G9:ää kokeillessa kuvaan astui Sony α7 Mark III – sehän saattaisi korvata niin peilietsinkameran kuin micro four thirds -järkkärit. Huima idea, ja kamerakauppias olisi varmasti tyytyväinen, joten miksei.

Panasonicissa tarkennus- ja kuvanottotavoille on kätevät valitsimet, ja valkotasapaino, herkkyys sekä valotuskorjaus asetetaan omista painikkeistaan. Sonyssa näitä toimintoja joutuu hallitsemaan ohjelmoitavista painikkeista ja/tai monitoimipyörästä. Panasonicin näyttö kääntyy kaikkiin suuntiin, mutta Sonyn vain pystysuunnassa. Kummankin kameran toiminitoja voi mukauttaa monipuolisesti.

Halvempi ja parempi

Sony-kaluston kiinnostavuutta ovat tähän saakka laimentaneet α7-sarjan vaatimaton akkukesto, ylikuumeneminen videokuvauksessa, ergonomiset kömpelyydet sekä rajallinen objektiivivalikoima. Kaksi ensin mainittua ovat jääneet historiaan kolmannen laitesukupolven myötä, ergonomia on sekin parantunut ja objektiivivalikoimaa kasvattavat Sonyn ohella myös Samyang, Sigma, Tamron, Tokina ja Zeiss.

Sony α7R Mark III (TM 6/2018) on mielestämme houkutteleva vaihtoehto esimerkiksi Nikon D850:lle, mutta kaikki eivät suinkaan tarvitse 42,4 megapikselin kennoa eivätkä halua riesakseen jättimäisiä kuvatiedostoja.

Monille soveltuukin paremmin yli tuhat euroa halvempi Sony α7 Mark III, jonka saa omakseen noin 2 400 eurolla. Se sisältää 24,2 megapikselin kennon, ja tarkennusjärjestelmä toimii vieläkin paremmin kuin α7R Mark III:ssa. Perusrakenne on molemmissa sama, joten painikkeiden ja säätimien toimintaa pystyy muokkaamaan monipuolisesti myös α7 Mark III:ssa.

Vaikka näyttö sekä etsin eivät ole aivan yhtä tarkkoja kuin R-versiossa, erot eivät ole ratkaisevan suuria.

Kaiken kaikkiaan Sony α7 Mark III tarjoaa todella upeita ominaisuuksia kohtuuhintaan. Kuvien laatu ja dynamiikka ovat erinomaisia, sarjakuvaus etenee 10 ruutua sekunnissa ja 693 pisteen vaihetarkennus toimii kerrassaan hienosti.

Panasonicissa (vasemmalla) kuvausote on tukevampi taka- ja etukiekot asettuvat peukalon ja etusormen alle luontevammin kuin Sonyssa. Sonyn oikeassa yläkulmassa on sen sijaan erillinen säätökiekko valotuksen korjaukselle. Molemmat kamerat voi ohjelmoida niin, että aukkoa sekä aikaa säädetään etu- ja takakiekoista ja herkkyys asetetaan suoraan näytön vieressä olevasta monitoimipyörästä.

Videokuvaa automaattitarkennuksella

Sony α7 Mark III tallentaa 4k uhd -videoita nopeudella 25p, kyljessä on sekä mikrofoni- että kuulokeliitännät ja osaava kuvaaja pystyy hyödyntämään loivia S-Log2- ja S-Log3-profiileja sekä hlg-tallennusta.

Monen videokuvaajan mielestä parasta Sony α7 Mark III:ssa on kuitenkin tarkennus, joka seuraa kohdetta sujuvasti ja luotettavasti. Panasonicin kontrastitarkennus toimii useimmiten hyvin, mutta kohteen seuranta ei ole lähelläkään Sonyn tasoa edes toukokuisen päivityksen jälkeen.

Pehmeän tausta saaminen henkilökuviin onnistuu luontevimmin kinokoon kameralla, mutta sopivan polttovälin, aukon ja etäisyysyhdistelmän pystyy luomaan myös micro four thirds -kalustolla. Oheiset kuvat on otettu Sonyn 24–70 mm:n ja Panasonicin 12–35 mm:n zoomeilla, joiden valovoima on f/2,8.

Panasonic DC-G9

Sony α7 Mark III

Aivan kaikessa Sony α7 Mark III ei kuitenkaan pärjää G9:lle. Panasonic G9 sekä GH5 ja GH5S näet tallentavat 4k-videota myös 50 ruutua sekunnissa, kun taas Sonyssa hidastus onnistuu vain full hd -tarkkuudella.

Lisäksi GH5:ssä ja GH5S:ssä 4k videoita voi kuvata 10 bitin tarkkuudella, mistä on apua esimerkiksi värimäärittelyä tehtäessä (engl. color grading). Ne tallentavat myös leveämpää 4 096 x 2 160 pisteen 4k dci -kuvaa, mihin Sony α7 Mark III ja Panasonic G9 eivät pysty.

Enemmän tilaa hallintalaitteille

Panasonic G9 ja Olympus OM-D E-M1 Mark II ovat suorituskyvyltään ja ominaisuuksiltaan varsin tasaväkisiä micro four thirds -kameroita. Olympuksen vaihetarkennus seuraa liikkuvaa kohdetta luotettavammin ja G9 on videopuolella vahvempi, mutta kumpikin voisi soveltua harrastajan ainoan kamerajärjestelmän ykkösrungoksi

Panasonic G9 on mft-kameraksi kookas, jopa isompi kuin Sony α7 Mark III. Siksi G9:n taka- ja yläpinnoille mahtuu enemmän valitsimia ja painikkeita, kun taas Sonyssa kameran hallintaa on pitänyt keskittää ohjelmoitaviin näppäimiin ja/tai monitoimipyörään.

Kuvausote on Panasonicissa tukevampi, minkä lisäksi Sonysta tulee todella etupainoinen, kun siihen kiinnittää esimerkiksi f/2,8-valovoimaisen 24–70 mm:n G-master-zoomin. Samaan kuvakulmaan avautuva 12–35 mm:n f/2,8 micro four thirds -zoom on vastaavasti paljon pienempi ja kevyempi.

Kennon koko ja kuvanlaatu

Micro four thirds -objektiivien pieni koko ja keveys selittyvät sillä, että kenno on pinta-alaltaan vain noin neljännes kinokoon kennosta. Lävistäjästä mitattuna ero on kaksinkertainen (engl. crop factor), joten sama kuvakulma saavutetaan Panasonicissa puolta lyhyemmällä polttovälillä kuin Sonyssa.

Koska terävyysalue kasvaa samassa suhteessa kuin polttoväli, Panasonicin 12–35 mm:n f/2,8 -zoom tuottaa saman kuvakulman ja terävyysalueen kuin Sonyn 24–70-millinen himmennettynä aukkoon f/5,6. Pieni kenno kerää myös vähemmän valoa kuin suuri, joten Panasonicin kuvanlaatu on herkkyydellä ISO 200 samaa luokkaa kuin Sonyn arvolla ISO 800, ISO 400 vastaa arvoa ISO 1600 jne.

Henkilökuviin saa pehmeän taustan myös micro four thirds -järjestelmän f/1,2-valovoimaisilla objektiiveilla, mutta valon vähetessä kinorungon edut nousevat esiin – eivät välttämättä niin selvästi kuin sadan prosentin osasuurennoksia tuijotettaessa, mutta kuitenkin.

Loppuarvostelu

Sony α7 Mark III

★★★★ 8,6

Hyvää

  • kuvanlaatu

  • 4k-videokuva

  • tarkennusjärjestelmä

Huonoa

  • sekavat valikot

Hintaluokka: 2 400 €

Pääedustaja: Sony Finland, www.sony.fi

Kenno: 24,2 megapikseliä, 35,6 x 23,8 mm

Mitat ja paino: 127 x 96 x 61 mm, 584 g


KÄYTTÖ: Sony α7 Mark III on kinokoon rungoksi erittäin pieni, ja siihen saa myös pienikokoisia objektiiveja. Valovoimaiset kinokoon zoomit ovat silti isoja ja painavia. Kennoa liikuttava vakain toimii hyvin, muttei ole yhtä tehokas kuin micro four thirds -kameroissa. Sonyn ergonomia on kehittynyt vuosien myötä, mutta se ei yllä vielä parhaiden kilpailijoiden tasolle.

VALOKUVAT: Kuvanlaatu on joka suhteessa erinomainen. Dynamiikka edustaa luokkansa parhaimmistoa, ja raw-kuvia pystyy säätämään runsaasti ilman että niissä näkyy artifakteja. Kuvanlaatu säilyy pitkään hyvänä myös herkkyyttä nostettaessa. Tarkennus toimii hienosti ja seuraa kohdetta luotettavasti, mutta monipuolisten tarkennusasetusten hallinta ei ole aina kovin selkeää.

VIDEOT: Sony tallentaa terävää ja sävykästä 4k uhd -kuvaa kennon koko leveydeltä nopeudella 25p. Tallennuksen voi näppäintä painamalla rajata aps-c-kokoon. Näin kameraan voi kiinnittää aps-c-objektiiveja tai tuoda lisää ulottuvuutta kino-objektiivien telepäähän. Hidastukset ovat laadukkaita, mutta tallennus kaksinkertaisella 50p-nopeudella ei toimi 4k-tarkkuudella.

Sony α7 -sarjasta löytää vaihtoehdon mille tahansa peilietsinkameralle. Kaluston kokoa ja keveyttä ja osin myös video-ominaisuuksia arvostava saattaa silti tarvita myös micro four thirds -järkkärin.

Panasonic DC-G9

★★★★ 8,4

Hyvää

  • käsiteltävyys

  • kuvanvakain

  • 4k-videokuva

Huonoa

  • kuva niukassa valossa

Hintaluokka: 1 700 €

Pääedustaja: Panasonic Finland, www.panasonic.fi

Kenno: 20,3 megapikseliä, 17,3 x 13,0 mm

Mitat ja paino: 137 x 97 x 92 mm, 658 g


KÄYTTÖ: Panasonic G9 istuu tukevasti käteen. Painikkeet ja säätimet ovat luontevilla paikoilla, ja toimintoja on helppo mukauttaa mieleisikseen. Kohdetta tarkastellaan isosta (0,83x) ja laadukkaasta etsimestä tai kaikkiin suuntiin kääntyvältä kosketusnäytöltä. Kennon ja objektiivin vakain toimivat yhdessä erittäin tehokkaasti (6,5 EV). Erikoistoimintoja on runsaasti.

VALOKUVAT: Kennon edessä ei ole alipäästösuodinta, ja kuvista erottaa runsaasti yksityiskohtia. Herkkyyttä nostettaessa detaljit hämärtyvät ja kuvakohina nousee esiin aiemmin kuin kinokoon kameroissa. Jälki edustaa silti micro four thirds -järjestelmän parhaimmistoa. Tarkennus toimii muuten hienosti, mutta kohteen seuranta ei yllä parhaiden kilpailijoiden tasolle.

VIDEOT: Panasonic G9 tallentaa terävää ja sävykästä 4k uhd -kuvaa kennon koko leveydeltä nopeudella 25p ja 50p. Näin myös kaksinkertainen hidastus onnistuu 4k-tarkkuudella. Leveämpää 4k dci -kuvaa, 10-bittistä tallennusta ja muita huippuominaisuuksia tarvitsevan kannattaa kuitenkin valita GH5-malli, joka toimii myös valokuvakamerana lähes yhtä hyvin kuin G9.

Panasonic ja Olympus valmistavat hienoja kameroita ja objektiiveja, jotka ovat päätyneet monen harrastajan ja ammattilaisen ykköskalustoksi. Kinokoon järjestelmää ne eivät silti täysin korvaa.