Viime perjantaina Sulawesin saarella Indonesiassa tapahtunut maanjäristys ja sitä seurannut tsunami on jättänyt ainakin 48 000 ihmistä kodittomaksi. 844 ihmisen on tähän mennessä raportoitu kuolleen.

Indonesian hallitusta on syytetty tsunamivaroituksen puutteista. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Palunlahden pohjukkaan iskenyttä tsunamia olisi ollut todella vaikea ennustaa.

Suurin osa 350 000 asukkaan Palun kaupungista on tuhoutunut tsunamin voimasta. Se nostatti noin 3–5 metrin aallot.

Tsunami iski Paluun noin puolen tunnin kuluttua siitä, kun 7.5 magnitudin maanjäristys oli tapahtunut. Maanjäristyksen keskus oli noin 80 kilometriä Palusta pohjoiseen.

”Meidän on ymmärrettävä, että jokainen tsunami on ainutlaatuinen ja sen vuoksi erittäin vaikea ennustaa. Erityisesti näin on, kun maanjäristyksen ja tsunamin välissä ei ole pitkää aikaa”, sanoo valtameritutkimuksen professori Charitha Pattiaratchi University of Western Australiasta CNN:n haastattelussa.

Useissa asiantuntijahaastatteluissa on viime päivinä arvioitu, että maanjäristyksessä kyseessä oli järistystyyppi, jossa Maan siirrokset liukuvat enimmäkseen sivuttain. Sulaweesin tämän alueen järistykset ovat yleensä tätä tyyppiä.

Tsunami puolestaan syntyy useimmin voimakkaita työntövaikutuksia aikaansaavista järistyksistä, joissa maankuori muotoutuu uudestaan, kun se liikkuu pystysuoraan siirrosta pitkin. Tämä saa aikaan valtavan hyökyaallon.

”Siirrosten liukumia aiheuttava maanjäristys voi saada aikaan tsunamin, jos se laittaa liikkeelle maanvyöryjä tai siirtää paikoiltaan merenpohjaa, jossa on hyvin jyrkkiä rinteitä”, kommentoi seismologi Jean-Paul Ampuero Université Côte d’Azuristä Ranskasta verkkojulkaisu Eartherissä.

Ampuero on kommentoinut Gerry Soejatmanin  jakamaa lentokoneesta kuvaamaa ja Twitterissä julkaisemaa videota, että siihen on ilmeisesti tallentunut tsunamin synty.

Ampueron mukaan merenlainen maanvyöry tai vedenalaisen harjanteen sivuttainen siirtymä voi joskus liikuttaa vauhdilla sellaisia määriä vettä, että ne käynnistävät tsunamin. Tällaiset tsunamit eivät kuitenkaan pysty ylittämään valtameriä kuten pystysuoria maankuoren liikkeitä aiheuttavat tsunamit.

Paikallisesti tällainen sivuttainen järistystyyppi voi kuitenkin nostattaa huomattavia aaltoja, kuten Palunlahdella.

Myös sijainnilla on voinut olla merkitystä. Palun kaupunki sijaitsee Palunlahden pohjukassa. Lahden pituus on noin 30–40 kilometriä. Rannikon muodot ja lahden pohjan korkeusmuodot ovat saattaneet keskittää aaltojen voimaa ja suunnata sitä lahdenpohjukkaan.

”Kun tsunami liikkui lahdella, se on voimistunut huomattavasti”, arvioi professori Charitha Pattiaratchi CNN:lle.

Tsunamien asiantuntija Adam Switzer Singaporen Earth Observatorystä arvioi, että maanjäristyssarja oli hyvin monimutkainen. Siinä oli useita jälkijäristyksiä ja suuri todennäköisyys, että syntyisi yksi tai useampia maanvyöryjä joko merenpinnan ylä- tai alapuolella.

”Tämä on hyvin epätavallinen tapahtuma. Satelliittikuvat ja silminnäkijävideot ovat tallentaneet monia epätavallisia piirteitä. Menee kuukausia niiden selvittämisessä. Mikään tuntemani tsunamivaroitusjärjestelmä ei pysty käsittelemään useita järistyksiä tai maanvyörymiä. Ne ovat fysikaalisesti tai laskennallisesti aivan liian monimutkaisia nykyiselle teknologialle”, kommentoi Adam Switzer CNN:lle.