Meillä kuluttajilla on ratkaisu käsissämme ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Oxfordin yliopiston uusi suurtutkimus kertoi, että liha- ja maitotuotteiden vaihtaminen kasviruokavalioon on paras tapa vähentää kuluttajan ympäristöjalanjälkeä.

Vaikutus on paljon suurempi kuin lentojen vähentämisellä tai sähköauton hankkimisella, tutkimuksen johtaja Joseph Poore Oxfordin yliopistosta sanoo The Guardian -sanomalehdelle.

Ratkaisu on yksinkertainen, mutta sen toteutumisessa on vielä esteitä, niin maailman mittakaavassa mutta myös Suomessa. Kysymys on lähinnä asenteista. Muistamme elokuulta  puolustusministeri Jussi Niinistön kimpaantumisen armeijan kasvisruokalinjasta. Suomen armeija alkaa nimittäin tarjota varusmiehille kahdesti viikossa pelkästään kasvispitoista ruokaa.

Terveellisyyden lisäksi perusteena ruokavalion muuttamiseen oli juuri ilmastonmuutoksen hillintä. Kasvisruoan lisäämiseen puolustusministeri otti vahvasti kantaa ja näki sen ideologisena pakkotuputtamisena. Hänen ärjähdyksensä oli yksittäinen tapaus, mutta se kertoo asenneilmastosta. Tilanne voi olla kuitenkin vähitellen muuttumassa.

Kahdeksan vuotta sitten ajatus pelkän kasvisruoan tarjoamisesta kouluissa viikottain herätti kovasti keskustelua Helsingin kaupunginvaltuustossa. Esimerkiksi perussuomalaiset ja Rkp äänestivät silloin ehdotusta vastaan. Valtaosa vuoden 2017 pääkaupunkiseudun kuntavaaliehdokkaista kannatti kasvisruokapäivää. Suunta oli sama myös koko maan mittakaavassa. Nykyään Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa kasvisruoka on toinen vaihtoehto joka päivä. Porvoossa koululaiset syövät ensi vuonna kerran viikossa vegaanilounaan.

Lihan ja maitotuotteiden syönti on myös tottumus- ja makukysymys. Itse en lihaa kaipaa, mutta lohesta ja juustoista luopuminen tuntuu vaikealta. Varmasti monelle muullekin eläinkunnan tuotteiden poistuminen lautaselta tarkoittaisi elämänlaadun heikkenemistä.

Lieneekö tämä lajiominaisuus: olemme niin riippuvaisia tottumuksistamme ja nautinnoistamme, että mikään järkisyy ei riitä niistä luopumiseen? Pidämme tiukasti kiinni juustostamme, vaikka maailmanloppu uhkaa kulman takana.