Seuraavassa kuvasarjassa näkyvät testilennokkiamme varten Futaban lähettimeen tehdyn ohjelman asetukset. Kyseinen ohjain on ominaisuuksiltaan monipuolinen, joten jokaista tässä näkyvää säätöä ei välttämättä ole kaikissa lähettimissä. Myös säätöjen nimet sekä ryhmitys valikoihin vaihtelevat merkkikohtaisesti.

Monissa lähettimissä uuden lennokin ohjelmointi aloitetaan kertomalla ohjaimelle perustiedot koneesta. Valittavia seikkoja ovat tässä tapauksessa koneen tyyppi (Model type, Airplane), siiven tyyppi (Wing Type, 2 siivekettä ja 2 laippaa kaikki omilla servoillaan ja kanavillaan) sekä peräsimien tyyppi (Tail Type, korkeus- ja sivuperäsimet kumpikin yhdellä servolla).

Lennokin perusasetusten teon yhteydessä lähetin yhdistää automaattisesti tarvittavat perustoiminnot eri kanaviin. Futabassa näitä asetuksia voi katsella ja muuttaa Function-näytössä. Ensimmäinen CH-sarake kertoo kanavan, toinen Function ohjaustoiminnon nimen, kolmas Control kanavan ohjaamiseen käytettävän ohjaussauvan tai muun ohjaimen ja neljäs Trim-sarake kertoo trimmisäädön. Control-sarakkeen NULL-teksti kertoo, että kyseistä kanavaa ei ole suoraan yhdistetty mihinkään lähettimen fyysiseen ohjaimeen. Oikean puolen siivekettä (Aileron2) ja laippaa (Flap2) ohjataan automaattisesti vasemman puolen vastaavien ohjainpintojen (Aileron ja Flap) mukana. Näin ollen oikean puolen pintoja ei ole yhdistetty suoraan mihinkään ohjaimeen, eikä niillä ole omia trimmisäätöjä.

Sub- eli alitrimmeillä hienosäädetään eri ojainpintojen perusasennot neutraaleiksi. Esimerkiksi siivekkeet (AIL ja AIL2) trimmataan siten, että ne ovat samassa tasossa siiven kärjen kanssa. Mikäli ohjainpintojen asennot poikkeavat niin paljon neutraalista, ettei alitrimmien säätöalue riitä, niin on syytä esimerkiksi muuttaa vastaavien työntötankojen pituuksia lennokissa.

Servo Reverse-näytössä voidaan vaihtaa servojen kiertosuuntaa suhteessa vastaavan ohjaimen liikkeeseen. Oikeat suunnat selviävät monesti helpoimmin kokeilemalla. Sähkömoottorilennokin tapauksessa on Futaban ohjaimissa tärkeää muistaa kääntää kaasukanavan suunta (Throttle, REV). Mikäli tätä ei tehdä, niin mootorinohjain ei yleensä suostu tekemään muuta kuin pitämään hälytysääntä, mutta pahimmillaan moottori voi käynnistyä, kun kaasu vedetään kiinni! Ole siis erittäin varovainen, kun kytket ensimmäisen kerran akun lennokkiin – potkuri kun voi ainakin teoriassa käynnistyä tahattomasti, jos jotain on esimerkiksi lähettimen ohjelmoinnissa sopivasti pielessä. Mikäli harjattomaan sähkömoottorin potkuri pyörii väärään suuntaan, niin suunnan saa oikeaksi vaihtamalla kahden moottorinohjaimelta moottoriin menevän kaapelin paikkaa keskenään.

End Point(ATV)-ruuduissa säädetään eri kanavien eli vastaavien ohjainpintojen perusliikeradat (Travel) lennokin ohjeissa kerrotun mukaisiksi ja lisäksi voidaan rajoittaa suurin sallittu liike halutuksi (Limit) sekä hidastaa servon kääntymisnopeutta (Speed, tässä ohjaimessa 0=suurin nopeus). Kuvissa näkyy, että FunCub:n rakennusohjeiden mukaan asetetut siivekkeiden (Aileron ja Aileron2) liikeradat ovat voimakkaasti epäsymmetriset. Tällä saadaan aikaiseksi niin kutsuttu siivekedifferentiaali. Siivekkeiden liikerata on differentiaalia käytettäessä alaspäin pienempi kuin ylöspäin. Tällä kompensoidaan sen aerodynaamisen tosiseikan vaikutuksia, että alaspäin kääntyvän siivekkeen ilmanvastus on suurempi, kuin saman määrän ylöspäin kääntyvän. Differentiaalin käyttö parantaa koneen lentoa esimerkiksi kaarroksissa ja vaakakierteessä.

Throttle Cut- eli kaasun katkaisu-toiminto ei ole välttämätön sähkölennokissa. Se mahdollistaa kuitenkin turvakytkimen asettamisen kaasulle. Turvakytkimen ollessa aktiivisena, kaasun tahaton avaaminen ei käynnistä moottoria ja näin vältytään monilta haavereilta.

Esimerkkilähettimessä on kaksi ajastinta. Näistä vasemmanpuoleista käytimme lentoajan mittaukseen ja se on ohjelmoitu antamaan hälytys 10 minuutin kohdalla. Sopivasti asetetulla aikahälytyksellä voidaan välttää akulle haitallinen syväpurkaus ja virran loppuminen kesken lennon. Oikealla ajastimella mitataan lennokin kokonaislentoaikaa. Muistitoiminnon (Memory) ollessa käytössä ajastimet säilyttävät arvonsa lähettimen virrankatkaisun yli. Ajastimet voi ohjelmoida käynnistymään halutusta kytkimestä tai muusta ohjaimesta. Esimerkkikoneessamme ajastimet käynnistyvät aina, kun kaasu (J3) avataan, jolloin niitä ei tarvitse muistaa kytkeä erikseen päälle.

AFR (D/R)- eli dual rate- tai puolittaja-asetuksissa voidaan asettaa ohjainpintojen ja kaasun kanaville yhden tai useampia ohjausvasteita, joiden välillä voi vaihtaa halutulla kytkimellä. Kuvassa näkyy siivekekanava (Aileron), jolle on asetettu kaksi erilaista kytkimellä valittavaa jyrkkyyttä (kuvaajan punainen ja sininen käyrä). Esimerkkiohjaimessa täältä löytyvät myös expo-asetukset. Nämä mahdollistavat ohjausvasteen muokkaamisen esimerkiksi siten, että ohjaustikun vaste on keskialueella hitaampi ja nopeutuu laitoja kohden. Testikone toimi hyvin lineaarisilla eri suoraviivaisilla ohjausvasteilla kaikissa kanavissa.

Flap Setting-näytössä asetetaan laippojen liikeradat halutuiksi.

Kun koneessa ovat laipat, niin esimerkkiohjaimemme ottaa automaattisesti käytöön CamberFLP to ELE-miksauksen. Tällä miksauksella eli sekoituksella voidaan kompensoida automaattisesti laippojen aktivoimisesta seuraava koneen nokan nousutaipumus. Miksaus toimii siten, että kun laipat lasketaan alimpaan asentoon, niin ohjain muuttaa automaattisesti samalla halutun määrän korkeusperäsimen kulmaa (ELE, Rate 2, -50 %), jolloin nokan nousutaipumus häviää.