Kaikki tietävät hyvin, että Maan ilmakehässä on happea, mutta harvempi muistaa suoralta kädeltä sen, että ilmakehässä on typpeä lähes neljä kertaa niin paljon kuin happea. Typen osuus ilmakehästä on noin 78 prosenttia ja hapen osuus 21 prosenttia.

Vielä harvempi tietää sen, miksi Maan ilmakehässä on niin paljon typpeä. Missään muualla Aurinkokunnan planeetoilla kaasukehässä ei ole typpeä.

Nyt Edinburghin yliopiston julkistama uusi tutkimus tarjoaa kysymykseen vastauksen.

Kansainvälisen tutkijaryhmän analyysi on paljastanut uutta tietoa siitä, miten maapallo on aikoinaan alkanut muodostua miljardeja vuosia sitten.

Tutkijaryhmä on mallintanut voimakkaiden lasersäteiden ja optisten antureiden avulla olosuhteita, jotka vallitsevat maapallon ytimessä. Kokeessa onnistuttiin havainnoimaan sitä, miten typpi käyttäytyy yli 3 000 celsiusasteen lämpötilassa sekä paineessa, joka yli miljoona kertaa suurempi kuin normaali ilmanpaine.

Tutkimukset vahvistivat hypoteesin, että tällaisissa olosuhteissa typpi esiintyy nestemäisenä metallina.

Edinburghin yliopisto sanoo tiedotteessaan, että tutkimus tarjoaa uutta tietoa niistä olosuhteista, joissa planeetat ovat aikoinaan muodostuneet. Tutkimus auttaa myös selittämään, miksi Maan ilmakehässä on paljon typpeä kaasumaisessa muodossa. Ilmassa oleva typpi on voinut tulla sinne planeetan sisältä, missä se on voinut sekoittua jonkin toisen nestemäisen metallin kanssa.

”Maan ilmakehä on ainoa kaikista planeetoista, missä typpi on tärkein ainesosa – jopa tärkeämpi kuin happi. Tutkimuksemme osoittaa, että tämä typpi on voinut tulla syvältä planeetan sisältä”, sanoo tiedotteessa tutkija Stewart McWilliams Edinburghin yliopistosta.

Tutkimus on julkaistu Nature Communications -lehdessä.