Modernit seismografit ovat äärimmäisen herkkiä laitteita. Huippuunsa viilattujen kiihtyvyysmittariensa avulla ne voivat havaita pienimpiäkin liikkeitä maankuoressa.

Seismometrian historia ulottuu kuitenkin lähes 2000 vuoden taakse. Maailman ensimmäisen seismoskoopin eli maanjäristyksen ilmaisevan laitteen kehitti kiinalainen yleisnero Zhang Heng.

Keksintö oli niin paljon edellä aikaansa, että nykyaikaisetkaan insinöörit eivät ole täysin tyhjentävästi kyenneet selittämään, miten laite toimi. Osaltaan siksi, että seismoskooppia tai sitä yksityiskohtaisesti kuvailevia piirrustuksia ei ole säilynyt.

Kuvassa oikealla on historiankirjoituksiin perustuva jäljennös Hengin seismoskoopista. Pronssista valmistetun laitteen kerrotaan muistuttaneen koristeltua uurnaa. Sen sivuja koristaa kahdeksan lohikäärmettä, jotka kukin katsovat omaan ilmansuuntaansa.

(Kowloonese / Wikimedia Commons)

Suoraan kunkin lohikäärmeen alla istuu sammakko, joka odottaa lohikäärmeen pudottavan pienen pallon sen suuhun.

Engadget-sivusto kertoo, että uurnan sisällä oli heiluriin perustuva mekanismi, joka maanjäristyksen aikaansaamana alkoi liikkua. Tällöin yksi lohikäärmeistä pudotti suussaan pitelemänsä pallon sammakon kitaan.

Ketjureaktio laukaisi hälytyksen ja mahdollisti hätäavun nopean lähettämisen maanjäristysalueelle.

Tarkasti ei tiedetä, miten laite pystyi määrittämään maanjäristyksen syntypaikan. Perimätiedon mukaan laite kuitenkin toimi juuri niin kuin sen pitikin.

Useita vuosia sen jälkeen, kun Heng oli esitellyt seismoskooppinsa Luoyangin hallitsijoille, pallo viimein putosi kilpikonnan suuhun. Muutamaa päivää myöhemmin viestintuoja saapui kaupunkiin kertomaan tuhoisasta maanjäristyksestä satojen kilometrien päässä kaupungista länteen.

Heng antoi laitteelleen nimen Houfeng Didong Yi mikä vapaasti suomennettuna tarkoittaa ”kausittaisten tuulien ja maaperän liikkeiden mittaamiseen tarkoitettua instrumenttia”.

Heng aikalaisineen nimittäin uskoi maanjäristysten syntyvän ilmanpaineen muutoksista. Eikä teoria ollut yhtään hassumpi ottaen huomioon sen, että moderni laattatektoniikkateoria keksittiin vasta 1900-luvulla.

Vasta vuonna 2005 Kiinan tiedeakatemian seismologeista ja arkeologeista koostuva tutkimusryhmä esitteli toimivan jäljitelmänsä Hengin seismoskoopista. Vaikka tutkijat eivät voineet täysin varmasti sanoa, perustuiko Hengin juuri heidän esittelemäänsä mekanismiin, vahvisti heidän havaintonsa sen, että laite on todella saattanut toimia.

Eläinten on jo pitkään tiedetty olevan huomattavasti herkempiä tunnistamaan lähestyvät luonnonkatastrofit.

Parhaiten eläinten sisäänrakennetun seismoskoopin toimintaa kuvailtiin vuonna 2010 julkaistussa tutkimuksessa, jossa biologit seurasivat kotilammikkonsa selittämättömästi hylännyttä rupikonnaväestöä. Syy kummalliselle käyttäytymiselle selvisi viisi päivää myöhemmin, kun seismografit havaitsivat voimakkaan maanjäristyksen 74 kilometrin päässä.

Tutkijat epäilevät konnien aavistaneen katastrofin niiden elinympäristönsä kemiallisen koostumuksen muututtua. Liekö sitten sattumaa, että myös Hengin seismoskoopissa sammakot olivat merkittävässä roolissa maanjäristyshälytyksen tekemisessä…

Lisää aiheesta Engadgetin artikkelissa.