Maailman suurin jäätymättömän makean veden varasto, Venäjän Siperiassa sijaitseva Baikaljärvi käy tiedemiesten mukaan vakavinta kriisiään sen lähihistoriassa.

Uutistoimisto AFP kertoo järven ekosysteemin olevan vaarassa alueella lisääntyneen turismin ja muun saasteen seurauksena.

Järvelle tunnusomaisen ”Baikalin omulin” (Coregonus migratoriusin) kanta on romahtanut muutamassa vuodessa. Lisäksi useat järven kotoperäiset sienieläimet ovat katoamassa tai kadonneet, haitallisten levien määrän samaan aikaan lisääntyessä.

Omul-kalan biomassa järvessä on yli puolittunut viimeisen viidentoista vuoden aikana 25 miljoonasta tonnista vain noin 10 miljoonaan tonniin.

Asiantuntijoiden mukaan kalalajin katoaminen johtuu salakalastuksen yleistymisestä sekä muuttuneen ilmaston aiheuttamasta stressistä.

Tämän seurauksena Venäjän hallituksen kerrotaan asettaneen järvelle Omulin kalastuskiellon lokakuun alusta lähtien.

Järven muuttuneet olosuhteet ovat herättäneet huolen myös Unescossa, joka on asettanut sen maailmanperintökohteidensa listalle. Unescon viime kuussa julkaisemassa muistiossa todettiin katoavien kalakantojen olevan vain yksi monista järvessä havaittavista muutoksista.

Järven ekosysteemille epätyypillisten levien lisääntyminen on havaittavissa jo järven rannoilla. Järveä reunustaa monin paikoin rannalle ajautunut mädäntyvä levämatto. Levät vievät elintilaa järvelle ominaisilta nilviäis- ja äyriäislajeilta.

Satelliittikuva keväältä 2012.

Venäjän tiedeakatemian biologi Oleg Timoshkin on vakuuttunut järven alueella asuvien ihmisten muuttuneiden elintapojen tuhoavan järven ekosysteemiä:

”Olen 150-prosenttisen varma, että syy ilmiölle löytyy jäteveden juoksuttamisesta järveen. Viisitoista vuotta sitten järveä ympäröineissä kylissä käytettiin sähköä vain kaksi tuntia vuorokaudessa. Nykypäivänä jokainen ”babushka” vuokraa huoneita turisteille ja käyttää pesukonetta”, Timoshkin kertoo AFP:lle.

Viime vuonna toteuttamassaan tutkimuksessa Timoshkin huomasi vain noin joka kymmenennen sienieläinlajin pysyneen terveenä järven muuttuneissa oloissa.

Venäjä asetti lain Baikaljärven suojelemisesta jo vuonna 1999. Suuri osa järven suojelulle osoitetuista varoista valuu tutkijoiden mukaan kuitenkin hukkaan. Tiukkoja lakeja kompensoidaan sillä, että niiden noudattaminen on valinnaista, asiantuntijat kritisoivat.

Itä-Siperiassa lähellä Mongolian rajaa sijaitseva järvi on keskimäärin 48 kilometriä leveä ja 636 kilometriä pitkä. Se pitää sisällään yli viidenneksen maailman sulan makean veden varannosta.

Baikaljärvi on myös maailman syvin järvi. Sen suurin syvyys on yli 1600 metriä, keskisyvyyden ollessa lähes 800 metriä.