Kun pieniä kuita satoi taivaalta varhaiseen Maahan, ne auttoivat planeettamme muotoutumisessa. Tänne pudonneiden kuiden tähteistä syntyivät mahdollisesti myös ensimmäiset mantereet.

Tähän teoriaan on päätynyt apulaisprofessori Hagai Peter työryhmineen Technion Israel Institute of Technologystä.

Vielä alansa tiedelehdessä julkaisemattomasta tutkimuksesta uutisoi New Scientist.

Työryhmä mallinsi useita törmäyksiä, jotka edelsivät Maan muotoutumista. Mallinnus tehtiin laskemalla pudonneiden kuiden massoja, törmäyskulmien aikaansaamia vaikutuksia sekä ”proto-Maan” pyörimisnopeuksia.

Materiaalit kuiden putoamisesta näyttävät tutkijoiden mukaan kasaantuneen tiettyihin paikkoihin. Tämä voisi heidän mukaansa mahdollisesti selittää, miksi Maan kiviaineksen vahvasti rautapitoisissa aineissa on isotooppista heterogeenisyyttä.

Lisäksi kuiden tuoma materiaali olisi mahdollisesti voinut muodostaa alkuperäiset supermantereen topografiset ominaisuudet. Tutkijoiden mukaan ne olisivat syntyneet kuin paikallisesta ”kuusadekuurosta”.

New Scientistin haastattelemat alan muut tutkijat arvioivat teorian tuovan uutta näkökulmaa myös Kuun syntyä koskevaan tutkimukseen. Uuden tutkimuksen mukaan useista törmäyksistä on todennäköisesti lennättänyt materiaa myös takaisin kiertoradalle. Kuu olisi voinut saada alkunsa niiden yhteensulautumisesta.

Lehden haastattelema professori Erik Asphaug Kalifornian yliopistosta tyrmää kuitenkin teorian. Hän huomauttaa, että kesti noin 100 miljoonaa vuotta ennen kuin Maa jäähtyi sulasta magmapallosta ja muodosti paksun kuoren. Näin ollen putoavien kuiden olisi pitänyt osua Maahan tuon jälkeen.

Tutkimusryhmä väittää kuitenkin, että kuita putoili tänne jo aiemmin – kuitenkin vasta sen jälkeen, kun suurin osa planeetasta oli kiinteytynyt. Hagai Peterin mukaan törmäys olisi ollut sen verran pehmeä, ettei se olisi sekoittunut maan sisäosien materiaaleihin.