Yhdysvaltalaisen Harvardin yliopiston tutkijat ovat löytäneet merkkejä siitä, että vuonna 1859 tapahtuneen voimakkaan aurinkomyrskyn veroinen ilmiö voi toistua seuraavan sadan vuoden sisällä.

Löydökset julkistettiin The Astrophysical Journal -tiedejulkaisussa, ja niistä uutisoi New Scientist -sivusto.

Syyskuussa 1859 maan magnetosfääriin eli magneettikenttään osunut, lähihistorian tuhoisin koronan (auringon uloimman kaasukerroksen) massapurkauksen aiheuttama hiukkaspurkaus rikkoi suurimman osan kaikista sähköisen viestinnän laitteista. Purkauksen yhteydessä leimahtanut soihtupurkaus havaittiin Maassa asti, ja näyttäviä revontulia nähtiin ympäri maailmaa.

Saman suuruusluokan supermyrsky havaittiin kesällä 2012, mutta se ei osunut Maahan.

Jos vuoden 1859 kaltainen avaruusmyrsky sattuisi yllättämään meidät tänä päivänä protoni- ja elektronivirrasta koostuvan aurinkotuulen kera, olisivat seuraukset todella vakavat.

Tutkijat tarkastelivat auringonkaltaisten tähtien aktiivisuuteen liittyvää dataa ymmärtääkseen, kuinka yleisiä ”superflaret” ovat ja miten ne voivat vaikuttaa meihin.

”Superflaret” ovat auringonkaltaisten tähtien hyvin voimakkaita, räjähdysmäisiä purkauksia. Nasan Kepler-avaruusteleskooppi on havainnut palveluksensa aikana, että joissakin tähdissä esiintyy yli kymmenen tuhatta kertaa voimakkaampia purkauksia kuin omassa auringossamme.

Tutkijat huomasivat, että auringon tapaisilla tähdillä esiintyy äärimmäisiä ”superflareja” noin 20 miljoonan vuoden välein. Yksi voimakas ”superflare” tuottaisi valtavan määrän ultraviolettisäteilyä ja korkeaenergisiä hiukkasia, jotka voisivat tuhota maapallon otsonikerroksen, aiheuttaa dna-mutaatioita ja aiheuttaa sekasortoa ekosysteemeissä.

Kun puhutaan lyhyemmän aikavälin tapahtumista ja oman aurinkomme aktiivisuudesta, negatiivisten seurausten luettelorajautuu pienempään kokoon.

New Scientist -sivuston mukaan tutkijat uskovat, että vuoden 1859 tapahtumien toistuessa nykyaikana kaikki sähköverkot, tietokoneet, satelliitit sekä esimerkiksi ydinreaktoreiden jäähdytysjärjestelmät lakkaisivat toimimasta. Vahingot olisivat taloudellisesti biljoonaluokkaa (tuhat miljardia).

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kyseinen myrsky voisi kehkeytyä 12 prosentin mahdollisuudella jo seuraavan vuosikymmenen aikana.

Samat tutkijat esittivät syyskuussa ratkaisua sille, miten voisimme suojautua eri kokoisilta ”superflareilta”. Villi idea magneettikilpenä toimivasta valtavasta johdinlangasta maapallon ja auringon välillä ei ole kuitenkaan kovin realistinen. Sen asentaminen olisi lähes mahdotonta ja se maksaisi vähintään yli 100 miljardia dollaria.

Päivitys 19:59. Korjattu virheellinen muunnos triljoonista dollareista biljooniksi.