Maan ulkopuolisesta elämästä merkkejä etsivä Search for Extraterrestrial Intelligence -instituutti (SETI) on havainnut kymmeniä uusia syvästä avaruudesta kantautuvia nopeita radiopurkauksia.

Tekoälyn vastikään avukseen valjastaneet SETIn tutkijat raportoivat algoritmin havainneen 72 radiopurkausta Yhdysvaltain Länsi-Virginiassa sijaitsevan Green Bankin radio-observatorion keräämästä datasta.

Nopeat radiopurkaukset eli FRB:t (fast radio bursts) ovat millisekuntien pituisia radioaaltopulsseja, jotka leimahtavat taivaalla jopa 500 miljoonan auringon voimalla.

Radioteleskooppi suunnattiin elokuussa 2017 kohti FRB 121102:ta, joka on aktiivisin ja tunnetuin nopeiden radiopurkausten lähde. Kolmen miljardin valovuoden päässä sijaitseva kääpiögalaksi on myös ainoa, josta on havaittu tulevan toistuvia nopeita radiopurkauksia.

Tekoäly poimi viiden tunnin datasetistä peräti 72 yksittäistä radiopurkausta. Havainto vahvistaa tutkijoiden aiemmin esittämää käsitystä siitä, että tällaiset purkaukset ovat jatkuva kosminen ilmiö, jonka olemme yksinkertaisesti aikaisemmin sivuuttaneet.

Viiden tunnin tutkimusjaksolla dataa kertyi 400 teratavun verran. Kalifornian Berkeleyn yliopiston julkaisema visualisaatio datasta. Selkeästi erottuva piikki kertoo nopeasta radiopurkauksesta.

Nopeiden radiopurkausten on aiemmin ehdotettu olevan mahdollisesti jopa vieraan sivilisaation aiheuttamia, mikä selittää SETI:n mielenkiinnon niitä kohtaan. Tutkijat kuitenkin raportoivat, ettei tekoäly havainnut datassa  toistuvaa kaavaa – ainakaan sellaista, joka kestää yli 10 millisekuntia.

Havainto viittaa siis FRB:n syntyvän avaruudessa luonnollisesti. Aiemmin tänä vuonna radiopurkauksia tutkineen Hollannin radioastronomiainstituutin tutkijat totesivat purkauksien lähteen olevan todennäköisesti ”pieni, nopeasti kieppuva esine äärimmäisen voimakkaassa magneettikentässä”.

Käytännössä tämä tarkoittaa massiivisen mustan aukon vaikutusalueella kiertävää nuorta neutronitähteä.

Tutkimuksen kenties tärkein anti on kuitenkin se, että se todistaa koneoppimisen olevan arvokas työkalu myös radioastronomian alalla.

”Meidän työmme on vain alkua näiden tehokkaiden menetelmien hyödyntämisessä radiohavaintojen tekemisessä”, tekoälyn kehittänyt tohtoriopiskelija Gerry Zhang toteaa projektia johtaneen Kalifornian Berkeleyn yliopiston tiedotteessa.

”Toivomme menestyksemme kannustavan muitakin vakavaa tähtitiedettä tekeviä käyttämään koneoppimista radioastronomiassa.”

Tutkimus on hyväksytty julkaistavaksi The Astrophysical Journal –tiedejulkaisussa. Aiheesta uutisoi TechCrunch-sivusto.